Poliisi on huolissaan Kaakkois-Suomen nuorten väkivaltaisen käytöksen lisääntymisestä.
Erityisesti alle 17-vuotiaiden tekemät väkivallanteot tulevat Kaakkois-Suomen poliisin mukaan nousemaan määrälliseen huippuunsa tänä vuonna.
Vuoden 2022 heinäkuun loppuun mennessä alle 17-vuotiaiden kaakkoissuomalaisten nuorten tekemiä väkivaltarikoksia on kirjattu jo 166 kappaletta – se on yhden rikoksen verran enemmän kuin vuonna 2018 yhteensä, jolloin rikoksia oli koko vuonna 165.
Kaakkois-Suomen poliisi kertoo, että koko valtakunnan lukuihin verrattuna kaakon väkivaltarikosten kasvava määrä herättää huolta.
– Otanta on silti pientä, eli tilastollinen vaihtelu voi osaltaan selittää sitä. On silti syytä huolestua,jotta asiaan puututaan, sanoo rikoskomisario Lari Rönkä.
Näyttääkö vain siltä, että tapauksia on enemmän?
Myös kaakkoissuomalaisten alle 17-vuotiaiden nuorten tekemien huumausainerikosten määrä on kasvanut. Vuonna 2018 rikoksia kirjattiin 39 kappaletta ja viime vuonna 82 kappaletta.
Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä alle 17-vuotiaiden kaakkoissuomalaisten tekemiä huumausainerikoksia on kirjattu jo 62 kappaletta. Huumausainerikosten määrän nousu on ollut samankaltaista kaikkialla Suomessa.
Poliisin mukaan nuoret myyvät huumeita enemmän kuin aiemmin, ja taustalla on esimerkiksi netissä käyty kauppa. Nuoret tilaavat huumeita itse ja välittävät niitä toisilleen, rikoskomisario Rönkä kertoo.
On silti vaikea kysymys, miksi nuorten huumeiden käyttöä on havaittu enemmän juuri nyt.
– Onko tapauksia paljastettu enemmän vai onko määrä kasvanut? Veikkaan, että molempia, sanoo Rönkä.
Rikollisuus voi olla myös nuoruuden vaihe
Väkivalta- ja huumausainerikosten taustalla on kriminologi Sari Sompin mukaan usein samoja syitä.
– Nuorten huumeiden käyttö ja väkivaltaisuus kertovat siitä, että perheissä tai yhteiskunnassa jokin asia ei ole kohdallaan, sanoo Somppi.
Yksi syy nuoren rikollisuuteen on Sompin mukaan usein perusturvallisuuden puute, mikä heijastuu ongelmakäytöksenä.
Lapset matkivat vanhempiensa käytösmalleja, ja esimerkiksi isän väkivaltaisuus tai tapa, jolla kotona selvitetään ongelmia, voivat siirtyä helposti lapselle. Samoin voi siirtyä malli päihteiden käytöstä.
– Lapset ja nuoret kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämä saa aikaan sekä riskitekijöitä että suojaavia tekijöitä. Riskejä ovat perheen sisällä huonot taloudelliset resurssit, epäjohdonmukaiset kasvatusmetodit, liika ankaruus ja huonot suhteet perheen sisällä. Toisaalta hyvät kiintymyssuhteet ja vanhempien läsnäolo suojaavat lasta, sanoo Somppi.
Ongelmia voi aiheuttaa myös huono menestys koulussa, rikollinen kaveripiiri tai mielenterveyden ongelmat. Toisaalta koulun suojaavat tekijät, kuten onnistumisen kokemukset, voivat kohentaa nuoren oloa huonoista kotioloista riippumatta.
Nuoren käytöksen taustalla voi olla myös vaikeutta kontrolloida omia impulsseja.
– On tilanteita, joissa nuori ei välttämättä itse käsitä, millaisiin vammoihin hänen toimintansa voi johtaa.
Somppi pitää koronapandemiaa ja heikentyneitä mielenterveyspalveluita syynä siihen, että nuorten väkivalta on nyt kasvanut.
Nuoresta voi tehdä lastensuojeluilmoituksen
Kotkalaisen huoltoaseman pihalla on nuorisojoukko. Paikalle kaartaa ärtyneen oloinen poika polkupyörällään ja heittää ajopelinsä asfalttiin.
Poika kiipeää tämän jälkeen pysäköidyn auton päälle. Tämä on ote kesäyöstä Kotkassa.
Mitä tehdä, jos epäilee, että tilanteessa kyse on huumeita käyttävästä alaikäisestä ja nuoren tilanne huolestuttaa?
– Väkivaltaan puuttumisessa tai huumeiden käytön epäilyssä kannattaa olla jonkin verran varovainen. Henkilö saattaa olla arvaamaton. Mikäli nuoren nimi on tiedossa, voi asiaa lähestyä lastensuojeluilmoituksen kautta, sanoo Kymenlaaksossa toimivan Nuorten matalan palveluesimies Kari Lindberg.
Mikäli kyseessä on vaaratilanne, poliisille on ilmoitettava. Poliisiin voi ottaa yhteyttä myös epäselvässä tapauksessa ja kertoa tilanteesta, jolloin he arvioivat asiaan puuttumisen tarpeen.
Nuorten matala auttaa nuoria matalalla kynnyksellä niin mielenterveys- kuin päihdeongelmissa. Syyksi riittävät jo pienet pulmat, joista voi mennä puhumaan ilmaiseksi ilman lähetettä.
Joskus puuttuja on vasta poliisi
Kriminologi Sari Somppi pitää tärkeänä, että nuoria autetaan mahdollisimman varhain. Näin rikoskierteeseen ajautuminen voi katketa.
– Rikollisuus on suuri kulu yhteiskunnalle ja aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä sekä henkilölle itselleen, hänen omaisilleen että rikosten uhreille, sanoo Somppi.
Varhainen puuttuminen on useiden tahojen avainsana. Esimerkiksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymällä on käytössään aiemmin mainittu Nuorten matala. Samanlaisia palveluita on ympäri Suomen.
Saman asian puolesta työtä tekevät tahot saattavat toimia hyvin erillään. Koska matalan kynnyksen palvelut yrittävät ottaa nuorista kopin jo varhain, esimerkiksi poliisin hoitamat tapaukset eivät tule niiden tietoon. Osa huumeiden käytöstä kiinnijääneistä alaikäisistä taas ohjataan suoraan lastensuojelun piiriin.
Nykyään myös lainsäädäntö puuttuu herkästi nuoriin liittyviin rikoksiin. Esimerkiksi vuonna 2015 tuli voimaan lakimuutos, joka velvoittaa muun muassa kouluja ilmoittamaan aina nuoreen kohdistuvan perusmuotoisen pahoinpitelyn.
Koulut eivät välttämättä ala itse arvioimaan, täyttääkö tilanne rikoksen tunnusmerkistön ja tekevät siksi ilmoituksen poliisille aiempaa matalammalla kynnyksellä.
Osa parantaa tapansa
Nuoret rikoksentekijät ovat kriminologi Sari Sompin mukaan erilaisia.
– Täytyy muistaa, että moni tekee nuoruudessaan jonkin rikoksen, mutta lopettaa sitten.
Kyseessä voi olla vain yhteen kertaan jäävä rikos tai vaihe, jossa nuorella on enemmän rikollista käytöstä. Monella nämä vaiheet jäävät pois, kun nuori aikuistuu.
– Itse asiassa pieni joukko on vastuussa suuresta määrästä rikoksia. Siksi on tärkeää saada yhdenkin tällaisen ihmisen elämä kuntoon jo varhaisessa vaiheessa, kun asiaan voidaan vielä vaikuttaa, kertoo Somppi.
Varhainen puuttuminen voi lisätä koko yhteiskunnan turvallisuutta.
– On tärkeää kuunnella tilanteeseen joutunutta nuorta. Ei ohjata ylhäältä käsin, vaan puhutaan samaa kieltä ja pyritään ratkaisemaan asioita, joita on tilanteen takana, sanoo Somppi.
Lisää aiheesta
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 20.9. kello 23:een asti Yle Tunnuksella.