Hyppää sisältöön

Moni kaupunki hakee tuloja sote-kiinteistöjen myynnistä – Heinola teki juuri yli 10 miljoonan kaupat

Kuntapäättäjät pohtivat, mitä sote-kiinteistöille pitäisi oikeastaan tehdä, kun hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa.

Heinolan kaupunki saa terveyskeskuksen myyntitulojen lisäksi myös maanvuokratuloja. Kuva: Petri Niemi / Yle

Moni kunta tai kaupunki on pyrkinyt eroon omistamistaan sote-kiinteistöistä ennen kuin uudet hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa.

Heinola on juuri saanut myytyä terveyskeskuksensa ja ikäihmisten palvelukeskus Hopeasillan. Kaupungille on tulossa niistä rahaa runsaat 10 miljoonaa euroa.

– Kun emme enää päätä, mitä palveluita järjestetään ja missä, emme halua ottaa kiinteistöriskiä eli suuren kiinteistömassan ylläpitoa ja peruskorjausten suunnittelua, sanoo Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen.

Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ensi vuoden alussa.

Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Latvala arvioi, että hyvinvointialueilla on vuoden 2023 alussa käytössään noin 9200 kohdetta (siirryt toiseen palveluun). Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilat siirtyvät pääsääntöisesti alueiden omistukseen, mutta kuntien omistamat sote- ja pelastustoimen tilat hyvinvointialueet vuokraavat.

Tilakeskus ei tilastoi, kuinka paljon kunnat tai kaupungit ovat myyneet sote-kiinteistöjään esimerkiksi yksityisille tahoille.

Etenkin suuret kaupungit ovat myyneet kiinteistöjään. Kiinteistöasiantuntija JLL arvioi toukokuussa, että kauppoja on tehty parin viime vuoden aikana 700 miljoonalla eurolla.¨

Kuntaliiton mukaan suurimmilla kunnilla ja kasvukeskuksilla on parhaat edellytykset myydä sote-kiinteistöjä. Myyntihalukkuus ei ole ollut yllätys ja moni kunta haluaa vapauttaa sote- ja pela-kiinteistöihin sitoutuneita pääomia muuhun käyttöön.

Vuokratasoja hillitty muutamaksi vuodeksi

Heinolan sote-kiinteistöt myytiin kotimaisille KOY Terveydenhuollon toimitilat IV:lle ja Suomen Hoiva ja Asunto Oy:lle.

Jotkut kiinteistöt varmasti kiinnostavat myös kansainvälisiä sijoittajia. Päätyminen ulkomaiseen omistukseen voi olla riski huoltovarmuuden näkökulmasta.

– Tämä on itse asiassa erittäin tärkeä huoli, joka on pyritty joiltain osin sopimusteknisesti ottamaan huomioon, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen.

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sanoo, että myyntituloja voi käyttää esimerkiksi investointeihin ja niiden avulla voi välttää lisälainan oton tarvetta. Kuva: Petri Niemi / Yle

Myös vuokratasoa on suitsittu valtioneuvoston asetuksella.

– Vuokria ei saa repiä mistään hatusta, lisää Parkkonen.

Kuntien hyvinvointialueille vuokraamista tiloista valtioneuvosto antoi keväällä asetuksen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen alueella on oikeus vielä pidentää vuokrasopimusta vuodella.

Siirtymäajan jälkeen sopimuksen voi myös irtisanoa.

Päijät-Hämeessä Heinolan lisäksi myös Lahti ja Hollola ovat myyneet sote-kiinteistöjään yksityiseen omistukseen.

– Lähtökohtaisesti olemassaolevien vuokrasopimuksien tulisi siirtyä hyvinvointialueelle sellaisenaan. Uudet omistajat pyrkivät kuitenkin neuvottelemaan ylläpitovuokrista ja niihin sisältyvistä muutoksista, joihin kuuluu esimerkiksi sähkö, sanoo hyvinvointialueen Päijät-Soten toimitilajohtaja Johanna Aitamurto.

– Olemme olleet kaupungissa hyvin tarkkoja vuokrasopimuksen suhteen, että se on asetuksen mukainen, ettemme aiheuta lisätaakkaa hyvinvointiyhtymälle, kertoo Heinolan kaupunginjohtaja Parkkonen.

Heinola jatkaa vielä neuvotteluja hyvinvointialueen kanssa pelastusaseman myynnistä. Kiinteistökaupoista saatavat rahat kaupunki aikoo käyttää muun muassa investointeihinsa.

Lue myös:

Lahden kaupunginsairaala myydään – Päijät-Sote hyväksyi vuokrasopimuksen uuden omistajan kanssa

Tuhannet sote-kiinteistöt ovat jo peruskorjausiässä – yli 2 miljardin euron remonttilasku hiertää sote-uudistuksessa

Suosittelemme sinulle