Hyppää sisältöön

Pääkaupunkiseutua ympäröivät kunnat saattavat olla pian kriisissä – lapsiin rahaa on käytössä liian vähän, ikääntyneisiin liikaa

Niin sanotut KUUMA-kunnat tarvitsisivat muutosta valtionosuusjärjestelmään, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia olisi mahdollista tukea paremmin sote-uudistuksen jälkeen.

KUUMA-seutu koostuu pääkaupunkiseutua ympäröivistä kehyskunnista, joita on yhteensä kymmenen. Niihin kuuluvat esimerkiksi Kirkkonummi, Hyvinkää ja Sipoo. Kuva: Sinseeho Lifestyle / Alamy/All Over Press

Kasvavissa, pääkaupunkiseutua ympäröivissä kunnissa pelätään, että niiden elinvoima hiipuu sote-uudistuksen myötä.

Tuoreen selvityksen mukaan niin sanotuille KUUMA-kunnille kalleimpia asukkaita vastaisuudessa ova alle 12-vuotiaat lapset.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lapsiperheiden palveluja rahoitettaisiin näissä kunnissa lainarahalla.

KUUMA-kuntajohtajaryhmän puheenjohtaja, Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kuvailee tilanteen olevan huolestuttava.

– Lapset ja nuoret tulevat olemaan niin sanotusti miinusmerkkisiä, vaikka he eläisivät koko ikänsä meillä, esimerkiksi Keravalla. Se on kestämätön tilanne, Rontu kertoo.

Rontu väläyttelee mahdollisuutta kriisikunnista, jos valtionosuusjärjestelmää, eli valtion kunnallisiin palveluihin jakamaa rahoitusta ei ole mahdollista parantaa.

Järjestelmän tavoitteena on taata kuntalaisille julkiset palvelut siten, että verorasitus jää kohtuulliseksi.

Sillä halutaan myös tasata kuntien välisiä eroja siinä, kuinka suuri rahallinen panos palvelujen järjestämisessä jää kuntien hoidettavaksi.

Nämä niin sanotut KUUMA-kunnat tarvitsisivat muutosta valtionosuusjärjestelmään, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea paremmin sote-uudistuksen jälkeen.

– Pahimmassa tapauksessa kuntia saattaa jopa kaatua, Rontu kertoo.

Kun lapset jäävät kunnissa "alijäämäisiksi", samaan aikaan eläkeikäisiin suunnattu raha on mitoitettu liian suureksi. Valtio on ottanut hyvinvointialueilla hoidettavakseen muun muassa suurimman osan ikääntyneiden terveyspalveluista, joten nuorempien ikäryhmien palvelut jäävät enimmäkseen kuntien rahoitettavaksi.

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Tuolloin kuntien vastuulta siirtyy pois sosiaali- ja terveyspalveluiden menot.

Hyvinvoinnista saatetaan joutua leikkaamaan

Jos valtionosuusjärjestelmää ei saada uudistettua, Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ennakoi, että kasvavissa kunnissa joudutaan todennäköisesti ensimmäisenä leikkaamaan hyvinvoinnista. Siten kuntien pakolliset julkiset palvelut voidaan säilyttää.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi suurempia luokkakokoja kouluihin, tai heikennyksiä esimerkiksi lasten ja nuorten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin.

Lisäksi leikkauksia voidaan joutua tekemään esimerkiksi ennaltaehkäisevään lasten ja nuorten tukipalveluihin, joissa heitä autetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Sellaisia ovat Rontun mukaan kunnissa esimerkiksi perheohjaajat ja tsemppariopettajat.

Rontun johtamassa Keravan kaupungissa palvelut on tähän mennessä hänen mukaan järjestetty niin, että lapset ja nuoret saavat mahdollisimman hyvän alun elämään.

– Palveluiden vaikuttavuus on nuorena parasta. Yhteiskunnalle tulee liian suuri maksu, jos me emme pysty tarjoamaan näitä palveluja sillon, kun on lapsi tai nuori, hän sanoo.

Selvitystä koostamassa ollut hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä kertoo, että mitä suurempi kunta on kyseessä ja mitä enemmän ihmisiä kuntaan muuttaa, sitä enemmän rahaa alueilta tulee puuttumaan.

– Kun puhutaan esimerkiksi lapsiperheiden ja perusopetuksen palveluista, niin kyllä se yhteenlaskettuna on kymmeniä miljoonia euroja, mitä alueilta puuttuu, Laesterä sanoo.

– Jotta nämä kunnat pystyvät kestävällä tavalla ottamaan muuttoliikkeen ja nuoren väestön vastaan siten, miten sivistysvaltiossa kuuluu, niin ne kaipaavat siihen lisää rahoitusta, hän lisää.

"Kunnan tahdon yli voitaisiin tehdä pakkoliitoksia"

Laesterä kertoo, että jos kunnat joutuvat kriisivaiheeseen, voisi se pahimmillaan tarkoittaa kuntien pakkoliitoksia, eli käytännössä lakkautuksia.

Jos kuntien talous on tarpeeksi monta vuotta epätasapainossa, ne altistuvat valtiovarainministeriön arviointimenettelylle, josta puhutaan kansanomaisemmin kriisikuntamenettelynä.

Silloin tutkitaan, kuinka kunta saadaan elinvoimaiseksi. Jos keinoja ei löydy riittävästi, voi kunta joutua pakkomenettelyyn.

– Silloin kunnan tahdon yli voitaisiin esimerkiksi tehdä kuntien pakkoliitoksia, Laesterä kertoo.

Todennäköisempää tässä tilanteessa on kuitenkin se, että alueiden veroprosentit tulevat kohoamaan ja julkisten palvelujen laatua ja laajuutta joudutaan supistamaan, jos valtionosuusjärjestelmää ei uudisteta.

KUUMA-seutu koostuu pääkaupunkiseutua ympäröivistä kehyskunnista, joita on yhteensä kymmenen. Niihin kuuluvat esimerkiksi Kirkkonummi, Hyvinkää ja Sipoo.

Ylen A-studio kysyi 5.9., miksi hyvinvointialueille ei ole osoitettu riittävästi rahaa budjetissa. Vieraina olivat kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja kansanedustaja Sari Essayah (kd.). Alla olevasta klipistä voit katsoa keskustelun.

Mitä ajatuksia kuntien mahdollinen kriisiytyminen sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 11.9.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ylen selvitys: Hyvinvointialueet kertovat tarvitsevansa jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle

Suosittelemme sinulle