Hyppää sisältöön

Kuningattaren kuolema herätti kysymyksen: miten Suomessa toimittaisiin, jos presidentti menehtyisi kesken kauden?

Suomessa perustuslaki säätelee askelet tilanteessa, jossa presidentti estyy pysyvästi. Tietoa tarkemmista suunnitelmista ei ole ainakaan julkisuudessa.

Kuvassa suruliputus eduskuntatalolla huhtikuussa. Kuva: Jouni Immonen / Yle
Johannes Blom

Kun kuningatar Elisabet kuoli torstaina 8. syyskuuta, otettiin Britanniassa mediatietojen mukaan käyttöön vuosia sitten laadittu "London Bridge is down" -ennakkosuunnitelma (siirryt toiseen palveluun) vallanvaihtoon.

Suunniteltu marssijärjestys on hyvin yksityiskohtainen ja sisältää tarkan protokollan suruliputuksista, pidettävistä puheista, hautajaismenojen suunnittelusta ja kuukauden mittaisesta suruajasta.

Kaavat ovat tyypillisiä monarkialle, mutta esimerkki herättää kysymyksen: miten Suomessa toimittaisiin, jos presidentti kuolisi kesken valtakauden?

Suomen presidenteistä ainoastaan Kyösti Kallio on kuollut virassaan. Kallio oli marraskuussa 1940 ilmoittanut eroavansa toimestaan ja sota-ajan poikkeuslain nojalla seuraavan presidentin valitsivat samat valitsijamiehet kuin vuoden 1937 vaaleissa.

19. joulukuuta Kallion seuraajaksi valittiin Risto Ryti. Samana päivänä Kallio kuoli sydänkohtaukseen Helsingin päärautatieasemalla.

Ryti tuli toimen haltijaksi heti Kallion kuoltua. Näin presidentin kuolema ei aiheuttanut uusia vaaleja tai vaatinut sijaistamista. Toki Ryti olisi muutenkin sijaistanut kuollutta presidenttiä, hän toimi pääministerinä Kallion kuolemaan asti.

Koska historia ei tarjoa muita esimerkkejä, pitää katsoa lakia. Yle kysyi Tasavallan presidentin kanslialta miten toimittaisiin, jos presidentti estyisi pysyvästi.

Presidentin sijaiseksi pääministeri

Perustuslain (siirryt toiseen palveluun) 59. pykälän mukaisesti presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai pääministerin sijaisena toimiva ministeri.

Jottei liikaa valtaa kasaantuisi yhdelle henkilölle, presidenttiä sijaistava ministeri ei voisi lain mukaan hoitaa ministerintehtäväänsä tai osallistua eduskuntatyöhön sijaisuuden aikana.

Valtioneuvostolain (siirryt toiseen palveluun)26. pykälän mukaan tasavallan presidentin pysyvä este todettaisiin valtioneuvoston yleisistunnossa, asian esittelisi oikeusministeriö. Tämän jälkeen pysyvästä esteestä annettaisiin tieto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla valtioneuvoston ilmoituksella.

Pääministeri tai pääministerin sijainen hoitaisi presidentin tehtäviä aina siihen asti, kunnes uusi presidentti alottaisi virassaan valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Presidentin pysyvän esteen tultua valtioneuvoston tietoon, järjestettäisiin perustuslain mukaan uudet presidentinvaalit "niin pian kuin mahdollista".

Lue myös:

Mitä Britanniassa tapahtuu kuningattaren kuoltua? "London Bridge is down"

Suosittelemme sinulle