Tietokoneen näytölle rävähtää energiakriisin tämän hetken polttavin luku.
Kello kaksi joka päivä algoritmi saa työnsä valmiiksi. Matemaattinen ohjelma Euphenia on laskenut seuraavan päivän sähkön hinnan.
Olemme päässeet harvinaiselle käynnille sähköjätti Fortumin kauppahuoneisiin Espoossa. Pitkien käytävien ja lukittujen ovien takana myydään sähköä enemmän kuin missään muualla Suomessa.
Täällä näemme aitiopaikalta, kun koko Eurooppaa ravisuttava sähkön hinta syntyy sähköpörssissä.
Näyttöruudulle juuri rapsahtanut luku kertoo, paljonko sähkö maksaa seuraavana päivänä ja paljonko yhtiön tilille ropisee euroja.
Ja niitähän ropisee tasan 300 euroa megawattitunnilta (MWh).
Hinta on moninkertainen vuoden takaiseen verrattuna.
Tässä huoneeseen myydään seuraavan päivän sähköä. Matkamme jatkuu kauppahuoneeseen, jossa treiderit myyvät ennakkoon jo ensi talven sähköä.
Hintaralli alkoi vuosi sitten
Kauppahuoneessa alkaa kiivas analysointi.
Fortumin johtava analyytikko Mikko Kattelus pohtii, miksi hinta asettui juuri 300 euroon. Vaikka hinta on korkea, se on laskenut edellisestä päivästä.
Tieto on olennainen sähkön varassa eläville kodeille ja koko yhteiskunnalle.
Hintaralli on jatkunut pian kokonaisen vuoden.
Alla olevassa kuvassa punainen käyrä näyttää sähkön hinnan tänä vuonna ja sininen käyrä samana päivänä vuotta aikaisemmin. Ero on hurja.
Sähköpörssissä jokaisella tunnilla on oma hintansa. 300 euroa on saman päivän keskihinta.
Venäjä aloitti energiasodan viime syksynä
Pääsyy sähkön korkeaan hintaan on tietenkin Ukrainan sota.
Venäjän aloitti energiasodan Eurooppaa vastaan jo sitä ennen. Syys-lokakuun vaihteessa Venäjä rajoitti kaasun myyntiä.
– Hintojen nousu alkoi jo ennen Ukrainan sotaa, markkina-analyysin johtaja Lari Järvenpää muistelee Fortumin kauppahuoneessa.
Hyökkäys Ukrainaan sinetöi energiakriisin.
Keväällä loppui Venäjän sähkö
Kuluvan vuoden toukokuussa Suomi lakkasi tuomasta sähköä Venäjältä. Itärajan yli virtasi tänne vajaa kymmenesosa Suomessa vuosittain kuluvasta sähköstä. Se vastaa yhden ydinvoimalan tuotantoa.
Venäjän tuontisähkön loppuminen nostaa sähkön hintaa Suomen alueella. Sama sähkömäärä on hankittava muualta.
Suomi tuo sähköä nyt pääasiassa Ruotsista. Samasta sähköstä kilpailevat monet Euroopan maat.
Samoista syistä sähkön hinta on alkanut myös vaihdella normaaliaikoja hurjemmin tunnista toiseen.
Sähkö on kallista Suomessa, mutta Euroopan kalleinta se ei suinkaan ole.
Kartasta näet, kuinka sähkön hinta vaihteli alueittain torstaina 8.9. tänä vuonna sekä päivälleen vuotta aikaisemmin.
Kaikkein halvinta sähköä myydään Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa. Näillä alueilla tuotetaan runsaasti sähköä vesivoimalla. Se on edullinen tapa tehdä sähköä.
Etenkin Pohjois-Ruotsista myydään sähköä myös Suomen puolelle.
Sähkö siirtyy ympäri Eurooppaa
Sähkö siirtyy eri maiden ja alueiden kesken siirtolinjoja pitkin. Näet alla olevasta animaatiosta, missä siirtolinjat kulkevat Pohjoismaista muualle Eurooppaan.
Jos sähkön siirtolinjoja olisi nykyistä runsaammin ja sähköä voisi siirtää esteettä maasta toiseen, sähkön hinta vaihtelisi vähemmän eri maiden ja alueiden kesken.
Nyt algoritmi suoltaa kullekin alueelle ja kullekin tunnille oman hinnan.
Tällä kertaa seuraavan päivän kallein tunti huiteli yli 500 eurossa megawattitunnilta. Matkalla johdannaiskauppaa käyvien treidereiden huoneeseen on ihmeteltävä vielä kalliin kaasun merkitystä sähkön hintaan.
Maakaasua ei käytetä Suomessa juurikaan sähkön tuotantoon. Silti se nostaa hintoja täälläkin.
Saksan kaasusähkö nostaa Suomenkin hintoja
Nyt on puhuttava Saksasta.
Siellä sähköä on tehty paljon venäläisellä maakaasulla. Tällä hetkellä se on Euroopan kallein tapa tehdä energiaa.
Maakaasua on tarjolla vähän, koska Venäjä ei myy sitä enää entisiä määriä.
Kaasuputki Nord Stream 1 Saksaan on kiinni.
Niukkuus on nostanut maakaasun hinnan moninkertaiseksi.
Sähkön hinta määräytyy Euroopan laajuisesti algoritmi Euphenian ohjaamana ja sähkö liikkuu maasta toiseen. Siksi maakaasun hinta nostaa myös suomalaisen sähkön hintaa.
Toinen kauppahuone löytyy sokkeloisten käytävien ja lukittujen ovien takaa.
Kauppa vaatii miljardivakuudet
Tämä paikka on talousuutisten keskiössä.
Tilassa käydään sähkön ennakkokauppaa Nasdaqin johdannaispörssissä. Kauppatavan vaatimukset ovat aiheuttaneet akuutin käteiskriisin Fortumille.
Mitä korkeammaksi sähkön hinta nousee, sitä enemmän sähköyhtiön täytyy maksaa vakuusrahaa. Raha on tarkoitettu ostajan suojaksi.
Fortumille lisävakuudet ovat tarkoittaneet miljardien eurojen lisärahantarvetta. Vaateen on pelätty suistavan yrityksen jopa konkurssiin. Yritys on joutunut huonoon taloudelliseen tilanteeseen Venäjän ja Saksan toimintojen takia.
Suomen ja Ruotsin valtiot ovat puuttuneet peliin. Ne ovat luvanneet lainata jopa 20 miljardia euroa Fortumin ja muiden sähkönmyyjien pelastustalkoisiin.
Suurin osa sähköstä myydään ennakkohintaan
Treiderit myyvät johdannaiskaupalla sähköä esimerkiksi ensi talveksi. Hinta sovitaan nyt, sähkö siirtyy aikanaan.
Johdannaisten ostajia ovat muun muassa suuret teollisuusyritykset.
Fortum on myynyt Suomen (ja Ruotsin) tämän hetken tuotannosta 80 prosenttia tällä tavalla.
Markkina-analyysin johtaja Lari Järvenpää kertoo, että näin yritys tietää saavansa ainakin tietyn määrän rahaa seuraavan vuoden ja jopa kahden aikana.
– Ensi vuoden myynnistä olemme suojanneet 60 prosenttia, Järvenpää sanoo.
Ennakkoon myyty sähkö maksaa asiakkaalle nyt 38 euroa megawattitunnilta. Suurin osa asiakkaista saa sähkön siis tuohon hintaan. Jopa satojen eurojen päivän pörssihintaa yhtiö saa vain viidesosasta tuottamastaan sähköstä.
Mutta on sähkön hinta noussut ennakkokaupassakin kriisiajan korkeuksiin. Hinta on jopa kymmenkertaistanut edelliseen vuoteen verrattuna.
Ennätyskalliin sähkön hintaan on muitakin syitä kuin Venäjän toimet.
Venäjän toimien lisäksi sähkön hintaa on nostanut kaksi merkittävää syytä. Ranskan kymmenistä ydinvoimaloista noin puolet on parhaillaan remontissa. Kuuma ja kuiva kesä on aiheuttanut sen, että vesivoimaa syntyy normaalia vähemmän etenkin Etelä-Norjassa. Mitä vähemmän sähköä syntyy, sitä kalliimpaa se on.
Edullinenkin sähkö on nyt kallista
Fortumin päivittäinen sähköpörssikauppa tapahtuu samassa tilassa yhtiön vesivoiman valvonnan kanssa. Insinöörit seuraavat yrityksen Suomen vesivoimaloiden tilannetta.
Tällä hetkellä vesivoima on edullinen tapa tuottaa sähköä. Niin on myös ydinvoima. Niiden tuotantokustannukset eivät ole nousseet fossiilisesti tuotetun sähkön tapaan.
Silti sähköntuottaja saa hetkittäin edullisimmasta sähköstä saman hinnan kuin vaikkapa kalliista maakaasusähköstä.
Syy on se, että päivän tuntihinnat määräytyvät sähköpörssissä kalleimman tarvittavan tuotantomuodon mukaan.
Kun sähkön tarve on suurin, kaupaksi käy myös kallein sähkö. Kaiken sähkön hinta määräytyy silloin sen mukaan.
– Samalla tavalla myydään muitakin hyödykkeitä kuten öljyä, vehnää, kuparia, Fortumin Lari Järvenpää sanoo.
Asiaa on paheksuttu. Poliittisten päättäjien harkinnassa on jopa ylimääräinen vero sähköpörssin hinnoittelusysteemin tuomalle muhkeimmalle voitolle.
Tanskan tuulet laskivat hintaa Suomessa
Siirrytään takaisin analyytikko Mikko Katteluksen ruudun äärelle.
Kattelus on löytänyt selityksen sille, miksi seuraavan päivän pörssisähkön hinta halpeni.
Selitys löytyy Tanskan ja Etelä-Ruotsin sääennusteesta.
– Tuulisähköä syntyy paljon markkinoille huomenna, Kattelus kertoo.
Sähköpörssianalyytikon yksi tärkeimmistä tiedonlähteistä ovat säätiedot.
Tuuli- ja aurinkovoiman tulo markkinoille on lisännyt riippuvuutta säistä.
Ydinvoima taas ei ole säistä riippuvainen.
Olkiluoto laski päivän hintaa
Olkiluodon kolmosreaktorin koekäyttö aiheuttaa kuitenkin yhtä paljon jännitystä kuin säiden vaihtelu. Käynnistyykö se vai ei?
Tämän jutun julkaisupäivänä sähkön hinta on tippunut paljon vierailupäiväämme verrattuna.
Ruotsissa tuulee. Suomessa edellisviikkoinen Loviisan ydinvoimalan kakkosyksikön vuosihuolto on ohi ja Olkiluoto kolmonen toimii. Sähköä on tarjolla runsaasti.
Hinta on tippunut huomattavasti alle 100 euron megawattitunnilta.
– Suomen hinta on irronnut kaasusta, Mikko Kattelus analysoi.
Näin voi käydä tuulisina päivinä, jolloin lähes kaikki ydinvoima on käytössä.
Tulossa kallis ja epävarma talvi
Katsotaan vielä tulevaisuuteen. Sinne näkee Nasdaqin johdannaispörssin sivuilta.
Heti etusivuilla on tietoa siitä, mitä ostajat maksavat tällä hetkellä talven sähköstä ennakkoon.
Sydäntalvesta näyttää tulevan kallis. Ensi vuoden alun isot ostajat maksavat keskimäärin lähes 350 euroa megawattitunnilta tämän jutun julkaisupäivänä.
Elokuussa samasta sähköstä maksettiin yli 500 euron hintaa.
Hinta on siis tullut alas.
Pahin näyttää siten olevan takana, mutta epävarmuus on silti suurta.
Euroopan unioni aikoo puuttua sähkön hinnoitteluun. Jos se onnistuu esimerkiksi sopimaan hintakatosta, sähkön hinta laskee.