Njuike sisdoaluide
Hirvenmetsästys käynnissä. Kaatunutta hirveä kuljetetaan.
Beatnagiid dagahan boazovahágiin stuorámus oassi dáhpáhuvva ealgabivddus. Arkiivagovva ealgabivddus. Govva: Mika Moksu / Yle
Sápmi

Oanehaččat Sámis: Beatnagiid dagahan boazovahágiin stuorámus oassi dáhpáhuvva ealgabivddus

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Linda Tammela,Kaisa Aikio,Susanna Guttorm
Linda Tammela

Beatnagiid dagahan boazovahágiin stuorámus oassi dáhpáhuvva ealgabivddus

Stuorámus oassi beatnagiid dagahan boazovahágiin dáhpáhuvva ealgabivddus.

Mannan jagi dáhpáhuvve 83 beatnagiid dagahan boazovahága, main badjel 90 proseantta dagahedje ealgabeatnagiid.

Stuorámus oassi beatnagiid dagahan boazovahágiin ledje Roavenjárgga guovllus.

Loddebeatnagat eai leat nu olu dahkan vahágiid, dušše moadde háve maŋimuš guovtti jagi áigge.

Linda Tammela

Ruoŧabeal Sámis geahččalit beassat ođđasithávdádit jagis 1915 roggojuvvon sámeváinniid

Ruoŧabeal Sámis ságastahttá sámeváinniid ođđasithávdádeapmi.

Uppsala universitehta atná vejolažžan máhcahit váinniid dávttiid ja oaiveskálžžuid Sápmái, máid leat roggan 1915 Rounalas Davvi-Ruoŧas.

Ruoŧa Sámediggi lea dán jagi ođđajagimánus bivdán virggálaččat dáid máhcahuvvot Sápmái vai besset daid ođđasit hávdádit seamma hávdeeatnamii gos dat leat roggojuvvon. Loahpalaččat máhcaheamis mearrida oahppodepartemeanta.

Áššis muitalit SR Sápmi ja NRK Sápmi.

Linda Tammela

SámiSoster cealká, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa galggašii joatkit farggamusat

SámiSoster -searvi cealká, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa galgá joatkit farggamusat.

Searvi lea cealkán áššis, dasgo sámediggi almmuhii gieskat, ahte dat háliida gullat ovdal 19.9. álbmogis ja sámeservviin daid oaiviliid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna dilis.

SámiSoster muitala dieđáhusastis, ahte searvvis leat fuolas duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu bisáneamis. Dat maiddái oaivvilda, ahte sámeservošis lea dáhttu joatkit proseassa.

SámiSoster atná dehálažžan, ahte komišuvdnii dorvvastuvvo doarvái buorit resurssat ja dárbbu mielde lasseáiggi proseassa ollašuhttimii. Searvi fuomášuhtta, ahte komišuvnna joatkaga eahpesihkkaris dilli uhkida sámi psykososiála doarjaga ovttadaga Uvjja sajádaga ja boahttevuođa.

Maiddái Suoma sámi nuorat -searvi lea cealkán áššis ja sávván soabadanproseassa joatkaga.

Susanna Guttorm

Leo Aikio gearretrievttis hilgojuvvon duomus eai leat váidán

Sámedikki nuppi várreságadoalli, boazodoalli Leo Aikio ožžon gearretrievtti mearrádusas guolástusrihkkumušas ii leat dahkkon váidda. Sivahusat Aikio vuostá hilgojuvvojedje borgemánus. Son sivahuvvui guolástan lobiheamit dahje fuollameahttunvuođas Anára Juvdujogas geassit 2020.

Loga lasi: Guolástanrihkkosášši vuoitán Leo Aikio: "Dál lea áigi láddan váldit sámiid rivttiid albma láhkai vuhtii stáhta mearrádusdahkamiin"

Ohcejohkalaš albmá sivahusaid hilgumis gal lea dahkkon váidda. Almmái sivahuvvui guolástan lobiheamit dahje fuollameahttunvuođas Čársejogas ja Geavvojávrris geassit 2017 ja 2018.

Loga lasi: Lappi gearretriekti hilggui áššáskuhttimiid guolástusrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas: guolástusráddjehusat ruossalassii sámiid vuođđorivttiiguin

Kaisa Aikio

Bálgosiid ovttastus láitá ruvkeláhkaevttohusa

Bálgosiid ovttastus láitá ráđđehusa evttohusa ođđa ruvkkeláhkan.

Evttohusa mielde báikki olbmuin galggašii lea buoret vejolašvuohta váikkuhit ruvkkedoaimma plánemii ja ollašuhttimii, muhto geavatlaččat dat lasiha sierraárvosašvuođa.

Bálgosat muittuhit, ahte evttohus guoská dušše boazodoalloguovllu davveoasi. Suomas leat 54 bálgosa, ja evttohusa mielde 34 bálgosa báhcet olggobeallái.

Linda Tammela

LK: Boazobargi sivahusat bivdobeatnaga báhčimis hilgojuvvon gearretrievttis

Elliidsuodjalanrihkosis sivahuvvon boazobargi sivahusat leat hilgojuvvon Lappi gearretrievttis.

Luovos, stuorra bivdobeana lei fallehan bohcco, iige jeagadan gohččumiid. Boazobargi šattai danin báhčit beatnaga.

Son šattai báhčit maid lápmašuvvan bohcco. Falleheapmi dáhpáhuvai ođđajagimánus 2020.

Áššis muitala Lapin kansa-aviisa.

Linda Tammela

SSN: Duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu ferte joatkit jođánamos lági mielde

Suoma sámi nuorat -searvi cealká, ahte duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu ferte joatkit jođánamos lági mielde.

Searvi lea cealkán áššis, dasgo sámediggi almmuhii gieskat, ahte dat háliida gullat álbmogis ja sámeservviin daid oaiviliid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna dilis.

Suoma sámi nuoraid cealkámušas čállet, ahte komišuvnna joatkka lea gitta das, man bures komišuvnna lihkostuvvá hukset luohttámuša proseassa ja sámeálbmoga gaskii.

Searvi gáibida Sámedikki válljet jođáneamos lági mielde ođđa komissáraid, vai proseassa beassá joatkašuvvat. Sámediggi lea mearridan čoahkkánit liigečoahkkimii komišuvnna dili olis.

Maiddái Sámedikki nuoraidráđđi lea árat buktán ovdán sin sávaldaga das, ahte proseassa joatkašuvvá.

Linda Tammela

12 guovžža goddon Lappis

Lappi eanangotte guovllus leat goddán dál oktiibuot 12 guovžža. Anáris lea goddojuvvon dain vihtta guovžžá.

Boazodoalloguovllus leat dál goddán sullii beali bivdobaji dihtomearis.

Nuorta boazodoalloguovllus oažžu goddit oktiibuot 60 ja oarjeguovllus logi.

Guovžabivdu joatkášuvvá gitta golggotmánu loahpa rádjái.

Linda Tammela

Rádjáčázádatkomišuvdna sávvá Suomas ja Norggas ovttasbarggu ruoššaluosa bisseheamis

Norga ja Suopma galget ovttasbargat ruoššaluosa ja gyrodactylus salaris bakteara vuostá, ávžžuha norgga-suoma rádjáčázádatkomišuvdna.

Komišuvdna sávvá dál eiseválddiid goabbat beale riikkarájá ovttasbargat ja ovdánahttit doaibmabijuid mat sáhttet bissehit Ruoššaluosa leavvamis ja goargŋumis Njávdánjohkii ja Deanu čázádahkii.

Áššis muitala NRK Sápmi.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia