Lappeenrannassa on kesän aikana yritetty sovitella tapausta, jossa paikallinen taloyhtiö valitti hallinto-oikeuteen Karhuvuoreen suunnitellusta kehitysvammaisten ryhmäkodista.
Nyt naapuruston taloyhtiö on päättänyt vetää valituksensa pois. Päätös valituksen pois vetämisestä tehtiin maanantaina illalla taloyhtiön hallituksen kokouksessa.Taloyhtiö ei halunnut kommentoida asiaa tämän enempää.
Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtajan Kirsi Konola on helpottunut ratkaisun löytymisestä.
– Olemme helpottuneita ja iloisia, että rakennushanke pääsee nyt alkamaan suunnitellusti.
Naapurit vetosivat valituksessaan muun muassa siihen, ettei laitosmainen monikerroksinen rakentaminen sovi alueen ympäristöön.
– Kaava tälle tontille ja sen rakennustyypille on laadittu jo vuonna 2003. Tontti oli seissyt tyhjillään kauan ja ehtinyt metsittyä, mikä on tietenkin saanut asukkaat kiintymään siihen, mutta yllätyksenä rakentaminen ei heille tullut, Konola huomauttaa.
Tontilta on nyt kaadettu puut, ja rakentaminen päästään aloittamaan kuukauden kuluttua.
– Vuoden kuluttua syksyllä 2023 meillä on valmiit kodit viidelletoista nuorelle aikuiselle, jotka ovat odottaneet muuttoa jo kauan, Konola iloitsee.
"Kukaan ei voi valita naapuriaan"
Mervi Hendunen on Lappeenrannan kehitysvammaisten tuki -yhdistyksen puheenjohtaja ja kehitysvammaisen nuoren naisen äiti. Hänen mukaansa keväällä tullut tieto valituksesta oli valtava pettymys.
– Tämän hankkeen suunnitteluhan alkoi jo kuusi vuotta sitten. Nyt nämä nuoret ovat jo aikuisia, ja he olisivat valmiita muuttamaan omaan asuntoon. Tyttäreni ja hänen ystävänsä pohtivat, miksei heitä haluta naapuriksi.
Hendusen mukaan keväällä tullut tieto valituksesta on aiheuttanut paljon mielipahaa ja tuskaa. Sen lisäksi valitus on hänen mielestään verovarojen tuhlausta, sillä se on ainoastaan lykännyt rakentamisen aloittamista. Hankkeelle on alusta asti ollut kaikkien tahojen vahva tuki.
– Toivon, että valituksen tehneet naapurit esittäisivät anteeksipyynnön, jonka jälkeen voisimme aloittaa alusta vaikka kutsumalla heidät tupaantuliaisiin.
Perusteeton valitus olisi viivästyttänyt rakentamista vuodella
Karhuvuoren ryhmäkodista tulee kaksikerroksinen talo, johon tulee viisitoista asuntoa ja yhteisiä tiloja. Palveluyksikössä on ympärivuorokautinen hoivapalvelu.
Ryhmäkotia rakennuttaa Kehitysvammaisten palvelusäätiö yhdessä Eksoten, Lappeenrannan kaupungin ja Aran kanssa.
Kiista ryhmäkodista alkoi, kun rakennushankeelle myönnettiin poikkeuslupa kaavoitettujen parkkipaikkojen poistamiseksi rakennussuunnitelmasta. Viidestä asunnosta koostuva paikallinen taloyhtiö teki poikkeusluvasta valituksen hallinto-oikeuteen.
Asukkaat vetosivat valituksessa muun muassa parkkipaikkojen puutteeseen sekä ryhmäkodin negatiiviseen vaikutukseen alueen ja asukkaiden viihtyvyyteen.
Valitus olisi viivästyttänyt rakennusluvan myöntämistä rakennusprojektille vuodella.
Kyse valitettavan yleisestä syrjinnästä
Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtajan Kirsi Konolan mukaan kyse on valitettavan yleisistä ennakkoluuloista ja peloista kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan.
– Valitettavasti usein kehitysvammaisten asumishankkeet aiheuttavat vastustusta. Tällaisista asunnoista on Lappeenrannassa pulaa, ja niille on kysyntää.
Kehitysvammaisten palvelusäätiö pyrki hakemaan neuvotteluratkaisua taloyhtiön kanssa kesän 2022 aikana.
Yhdessä sovittuja ja toteutettuja toimenpiteitä olivat esimerkiksi pysäköintipaikkojen lisäys Kehitysvammaisten palvelusäätiön tontille sekä kadunvarsipysäköinnin kiellon laajentaminen entisestään. Silti taloyhtiö ei vetänyt valitustaan hallinto-oikeudesta.
Mervi Hendunen kokee, että taloyhtiö petti lupauksensa, kun se ei vetänytkään valitusta pois kesän neuvotteluissa sovitun mukaisesti.
– Olen todella riemuissani tästä uudesta onnellisesta käänteestä, jos se tosiaan pitää paikkansa.
Kehitysvammaisten palvelusäätiöllä on 40 vastaavaa kohdetta ympäri Suomen, joten heillä on kokemusta vastaavien projektien saamasta vastaanotosta.
Uutisissa on seurattu esimerkiksi Pudasjärven palvelutalon tilannetta, jossa hankkeesta tehdyt valitukset lykkäsivät rakentamista niin kauan, että asukkaiden vuokria jouduttiin nostamaan.
– Usein, kun tällaista kehitysvammaisten asumisyksikköä suunnitellaan, ihmiset valittavat. Kun yksikkö sitten aloittaa toimintansa, on yleinen kokemus varmasti se, ettei asukkaista ole häiriötä tai haittaa, Konola sanoo.