Kuusamon suurpetokeskuksesta karkasi perjantaina karhu, joka lopetettiin lauantaina. Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Suurpetokeskus nousee julkisuuteen ongelmien takia. Viimeksi huhtikuussa tarhalta karkasi kaksi karhua.
Keskuksen toiminta on muutenkin ollut viime aikoina esillä: aluehallintovirasto on ollut jo ennen uusinta karkaamistapausta tarkastelemassa suurpetokeskuksen toimilupaa useiden tarhan puutteiden takia.
Kokosimme tähän juttuun, mitä kaikkea Kuusamon suurpetokeskuksen karanneen karhun tapaukseen liittyy ja mitä keskuksessa on tapahtunut aiemmin.
Uusin käänne: karhu karkasi, poliisi sai tietää päivää myöhemmin
Nätti-niminen karhu pääsi karkuun Suurpetokeskuksesta perjantai-iltapäivänä. Kuusamon suurpetokeskuksen maanantaisen Facebook-päivityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan aitauksen ulkopuolelle pääsi aluksi kaksi karhua, mutta Reetta-niminen karhu saatiin houkuteltua takaisin aitaukseen.
Nätti jatkoi päivityksen mukaan matkaansa lähimetsään.
Poliisi sai ilmoituksen karanneesta karhusta lauantaina. Yritykset nukuttaa karhua epäonnistuivat, joten karhu lopulta lopetettiin.
Rikoskomisario Kimmo Tuulenkari sanoo, ettei hän pysty kommentoimaan, miksi poliisi sai tiedon tapahtuneesta vasta lauantaina. Mutta olisiko tapahtuneesta pitänyt ilmoittaa aiemmin?
– Minun näkemykseni mukaan, kun puhutaan kuitenkin karhusta, olisi ollut suotavaa, että asiasta olisi oltu yhteydessä heti viranomaisiin.
Suurpetokeskuksen eläintenhoitaja Pasi Jäntti kertoi lauantaina iltapäivällä, että henkilökunta oli arvioinut pystyvänsä ottamaan karhun kiinni ja nukuttamaan sen itse. Karhua yritettiin muun muassa houkutella takaisin ruoan avulla.
Suurpetokeskus sijaitsee useiden kymmenien kilometrien päässä Kuusamon keskustasta, ja alueella on harvakseltaan asutusta.
Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro sanoo, että ihmisiin tottunut karhu luultavasti on hyvin kiinnostunut ihmisistä, mutta se tuskin olisi aggressiivinen.
– Onhan se varmasti ollut aika ihmeissään, kun on päässyt häkin ulkopuolelle, että mihin se on menossa ja mitä se on tekemässä.
Jossain vaiheessa kesy karhu saattaisi hakeutua esimerkiksi ihmisten roska-astioille.
Syy karkaamisen epäselvä – keskuksen mukaan ovi oli auki
Poliisi tutkii tapausta, mutta ei vielä tarkemmin voi kertoa, onko sillä epäilyjä siitä, miksi karhu pääsi karkuun. Tarhan eläintenhoitaja Pasi Jäntti on kertonut, että aitauksen ovi oli auki. Rikosta ei tässä vaiheessa epäillä.
Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro on itsekin työskennellyt eläintenhoitajana. Hänen mukaansa vastaavaa ei pitäisi tapahtua, eikä karkaaminen ole mitenkään normaalia. Esimerkiksi Korkeasaaressa karhut eivät ole karanneet ainakaan vuosikymmeniin.
Viime huhtikuussa karhutarhalta karannut karhu puri tarhan omistajaa Sulo Karjalaista.
Lumiaro sanoo pitävänsä outona, että karhuja on päässyt karkuun jo kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä.
– Olen ollut aika ihmeissäni näistä tapahtumista. Ei tämä vaikuta kauhean hyvältä.
Karhutarhalla on ollut muitakin ongelmia
Läänineläinlääkärit ovat huomauttaneet Suurpetokeskusta useista puutteista, joita tarhalla on ainakin osin jo korjattu. Puutteet ovat koskeneet esimerkiksi aitoja mutta myös esimerkiksi sitä, että karhut ovat lisääntyneet lähisukulaistensa kanssa.
Lisäksi keskuksessa ei ennen vuotta 2018 ollut kirjallisia ohjeita eläinten hoitoon, ja eläinlääkärin kanssa on tehty sopimus vasta pari vuotta sitten. Läänineläinlääkäri on myös nostanut esiin vääränlaiset virikkeet ja ravinnon, eli sen, ettei Juuso-karhun maalausharrastus ole lajityypillinen virike, eivätkä karkit sovi karhujen ruuaksi.
Ylen saaman tarkastuspöytäkirjan mukaan keskuksessa on tehty korjauksia, mutta esimerkiksi aidoissa ja porttien salvoissa on edelleen puutteita. Lisäksi läänineläinlääkärin yllätystarkastuksessa oli kiinnitetty huomiota yhden karhun vaivalloiseen liikkumiseen.
Poliisilla on ollut kesästä asti meneillään esitutkinta eläintenpidosta, eikä syytteiden nostamisesta ole vielä päätetty.
Pian selviää, saako keskus jatkaa toimintaansa
Suurpetokeskuksen jatko on ollut vaakalaudalla jo ennen uusinta karkaamistapausta.
Aluehallintovirasto on tekemässä päätöstä keskuksen toimiluvasta. Se punnitsee, onko keskus korjannut tarkastuksissa esiin tulleet puutteet riittävän hyvin, ja täytyykö jotain vielä korjata. Aluehallintovirasto voi päättää myös, että keskus ei saa jatkaa enää toimintaansa.
Avin viestinnän mukaan asian ratkaisemiseen kuluu kuitenkin ennakoitua kauemmin.
Aluehallintovirasto ei kommentoi uusinta karkaamistapausta, koska toimiluvan tarkastelu on kesken. Päätöksessä kuitenkin otetaan huomioon kaikki seikat, eikä vain tarkastuskäynneillä ilmi tulleita puutteita, joten karkaamisella voi olla vaikutusta myös koko keskuksen jatkoon.
Avin mukaan se tulee todennäköisesti tekemään selvityksessään yhteistyötä Tukesin kanssa, joka tutkii uusinta karkaamista poliisin lisäksi, Helsingin Sanomat on kertonut.
Avin viestinnästä kerrottiin maanantaina STT:lle, että selvityksestä ei tiedoteta ainakaan viikkoon mitään.
Aiemmin keskuksen julkisuus oli pörröisiä eläinuutisia
Kuusamon suurpetokeskus on ollut toiminnassa 1990-luvulta. Se on ollut julkisuudessa jo vuosia – tosin aiemmin julkisuus on ollut pääsääntöisesti positiivista keskuksen kannalta ja keskittynyt lähinnä sympaattisiin pelastettuihin eläimiin. Keskukseen on vuosien kuluessa tuotu useita loukkaantuneita tai orpoja villieläimiä, esimerkiksi viime vuonna orpo Aina-karhu.
Myös Yle on julkaissut esimerkiksi videoita karhujen heräämisestä talviuniltaan.
Juttua muokattu 12.9. kello 20.12: Täydennetty tieto suurpetokeskuksen Facebook-päivityksestä.
Juttua muokattu 12.9. kello 19.05: Täydennetty tietoa aluehallintoviraston selvityksestä ja sen aikataulusta.