Hyppää sisältöön

Jäähallien kustannukset nousevat rajusti sähkön hinnan noustessa

Kuntien varautuessa kasvaviin sähkölaskuihin, myös jäähallien toimintaa tarkastellaan. Seinäjoella ja Vaasassa halutaan pitää hallit auki, jotta kuntalaiset pääsevät liikkumaan.

Kypäräpäinen juniorijääkiekkoilija jäällä jäähallissa.
Seinäjoella kolmen jäähallin ja yhden tekojääradan jään paksuuden pitäminen mahdollisimman tasaisena on yksi keinoista. Lisäpohdittavaa kunnille tuo se, että myös yleisöluisteluvuoroja haluttaisiin rajusti lisää.
Tuomo Rintamaa

Kuntien etsiessä kohteita, joissa voi säästää energiaa, yksi mahdollisuus on puuttua jäähallien toimintaan.

Esimerkiksi Seinäjoella seurataan tarkasti kaupungin kolmen jäähallin energiankulutusta.

Kolmannen hallin avaamista on lykätty myöhempään syksyyn. Ulkolämpötiloja seurataan ja käytetään kylmempää ulkoilmaa hyödyksi jäähallissa. Myös hallivuoroja on tiivistetty.

Jäähallien sulkemista kesken kauden on pohdittu monissa pohjalaiskunnissa, mutta järkevämmäksi säästökeinoksi nähdään hallikauden lyhentäminen alusta tai lopusta.

– Lähdemme siitä, että kausi viedään läpi normaalisti. Pohdittava on kuitenkin, kuinka myöhään ensi keväänä jäitä on. Siinä on huomattava säästön paikka, sanoo Vaasanseudun areenat -kuntayhtymän johtaja Michael Lyyski.

Vaasan jäähallissa on käytössä neljä jäätä.

Lyyskin mukaan kuntayhtymän tärkein rooli on pitää jäähalli auki, että kaupunkilaiset pääsevät liikkumaan ja harrastamaan.

– Asiassa on paljon sellaisiakin arvoja, joita on vaikea rahassa heti mitata, Lyyski sanoo.

Seinäjoen liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä muistuttaa, että hallien sulkeminen ei välttämättä toisi suoraan säästöä.

– Jos me laittaisimme hallin kiinni kuukaudeksi, meiltä jäisi tuloja saamatta, koska nämä ovat maksullisia vuoroja, Mäkelä sanoo.

Seinäjoen jäähalleja käyttää myös yläkouluakatemia, joka on tarkoitettu Seinäjoen yläkouluissa 7.-8. luokalla opiskeleville pelaajille. Jääharjoitus on osa koulua ja sen salmennuksesta vastaavat S-Kiekon ammattivalmentajat. Kuva: Tuomo Rintamaa / Yle

Jään kovuuden vaihteleminen söisi energiaa

Seinäjoella juniorikiekkoilijoiden määrä on kovassa kasvussa ja esimerkiksi vuonna 2012 syntyneitä kiekkojunioreita on niin paljon, etteivät kaikki mahdu yhdellä vuorolla jäälle.

Myös taitoluistelu kasvattaa suosiotaan ja luistelijat tahtoisivat kiekkoilijoita pehmeämpää jäätä.

Jään kovuuden vaihteleminen söisi energiaa, joten hallimestari etsii kaikkia tyydyttävää kompromissia, jossa vaihtelua olisi mahdollisimman vähän.

Liikuntapaikkamestari Mika Puska ja liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä (oikealla) kertovat keinoista säästää sähköä Seinäjoen jäähalleissa.
Nouseva sähkön hinta on pakottanut siirtämään jäätä tekevien kylmäkoneiden käyttöä yöpainotteiseksi esimerkiksi Seinäjoella. Mika Puska (vasemmalla) ja Jari Mäkelä keskustelivat aiheesta 14. syyskuuta Ylen Aamussa.

Liikuntapaikkamestari Mika Puska kertoo, että jään pintalämpötilan seuraaminen on tärkeää.

– Pyrimme pitämään lämpötilat mahdollisimman hyvinä, niin että jään pintalämpötila on optimaalinen taitoluistelijoille ja jääkiekkoilijoille. Kun sähkökompressoreista on kysymys, se vaikuttaa suoraan sähkönkulutukseen.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 16. syyskuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Ministeriö pyytää suomalaisia säästämään sähköä – samaan aikaan iso mainos voi kuluttaa perheen verran energiaa

Jäähalleilla seurataan huolestuneina sähkönhinnan nousua, kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja: "Tulevaisuudesta kukaan ei tiedä mitään"

Suosittelemme sinulle