Hyppää sisältöön

Kuivuus laskee vesistöjen pintoja ympäri Suomen – veneilijöiden oltava tarkkana

Vähäiset sateet ovat aiheuttaneet vedenpintojen laskua sekä meri- että jokivesistöissä. Erityisesti veneilijät joutuvat olemaan tarkkana matalilla vesillä kulkiessaan.

Matala vedenkorkeus haittaa veneilyä ja vesibussiliikennettä Porissa
Matala vedenkorkeus haittaa veneilyä ja vesibussiliikennettä Porissa
Tekijät

Pitkään jatkunut kuivuus on laskenut vesistöjen pintoja eri puolilla Suomea.

Vedenpinnat ovat laskeneet niin joissa, järvissä kuin merivesissä.

Esimerkiksi Lounais-Suomessa erityisesti jokivesistöissä veden pinnat ovat ennätysalhaalla.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen kertoo, että jokivesien lisäksi myös merivesissä pinnat ovat laskeneet.

– Merivesien pinnat ovat laskeneet jopa 50 senttiä normaalikorkeudesta. Se on jo kohtalaisen harvinainen lukema. Ei ihan joka vuosi ole vedenpinta näin alhaalla.

Pinnat laskussa ympäri maan

Triipposen mukaan vesistöjen pinnat ovat laskussa muuallakin Suomessa.

– Tarkkaa tilannetta en valtakunnallisesti tiedä, mutta Etelä-Suomessa tilanne on samansuuntainen vähän joka puolella.

Alhaisista veden korkeuksista on haittaa erityisesti veneilijöille. Tutuilla vesistöväylillä voi tulla esiin kiviä, joita ei ole aiemmin tarvinnut huomioida.

Triipponen kuvaa tilannetta epätyypilliseksi, mutta ei erityisen poikkeukselliseksi.

– Joissain vesistöissä on ollut ennätyskuivaa, esimerkiksi Kiskonjoessa. Muualla tämä on enemmänkin normaalia ilmastonmuutoksen vaikutusta.

Vesistöille ei myöskään ole heti luvassa helpotusta, vaikka nyt alkaisikin sataa.

– Maaperässä on sen verran kosteusvajausta, että ensimmäiset 20 millimetriä sadetta imeytyvät suoraan maahan. Sateet hieman normalisoivat maaperän tilannetta.

Kotkan Mansikkalahden uimarannan pinta oli syyskuun puolivälissä todella matalalla. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Pienissä vesistöissä kuivuus näkyy nopeammin

Erikokoiset vesistöt reagoivat vähäisiin sateisiin eri tavalla.

Esimerkiksi Saimaalla on oma rytminsä sille, milloin vesi nousee ja milloin laskee, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.

– Nyt syyskuun puolivälissä Saimaan pinta on 10 senttiä alempana kuin normaalisti. Ihmisten tuntemus poikkeuksellisesta alhaisuudesta johtuu siitä, että lähivuosina Saimaan pinnan korkeus on ollut keskiarvon yläpuolella. Normaaliarvon alarajalle on matkaa nykytilanteesta vielä 40 senttimetriä.

Niittyniemen mukaan isot sisävedet eivät siis ole tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla.

Pienissä vesistöissä kuivuus puolestaan näkyy nopeammin. Esimerkiksi virtauskohdissa veden vähyyden huomaa, ja sillä voi olla seurauksia lajistolle.

Joissa ja pienissä puroissa matalalla vedellä saattaa olla vaikutusta vaelluskalojen kutuun.

– Jos vesi on samaan aikaan lämmintä ja sitä on niukasti, on tilanne huono kaloille, Niittyniemi sanoo.

Niittyniemi muistuttaa, että vedenpinnan korkeuden vaihtelut kuuluvat luontoon. Järvissä rantojen paljastumisella on oma vaikutuksensa vaikkapa rantakasvillisuuteen ja lajistoon.

– Toisaalta, jos vesi jää tosi alas, esimerkiksi rehevissä järvissä hapettomuuden riski kasvaa.

Kokkolan Halkokarilla lauantaina 10. syyskuuta vedenpinnan lasku näkyi selvästi. Kuva: Sari Möller / Yle

Veneet jäävät pohjasta kiinni

Turun pursiseuran laiturissa veneilijät ovat huomanneet, että vedenpinta on alhaalla.

– Kyllä vesi joka syksy laskee, mutta on tämä aikamoista, että vesi on näin alhaalla, sanoo veneilyä kolmisenkymmentä vuotta harrastanut Irma Varjonen.

Monella on ollut hankaluuksia matalan vedenpinnan takia ja veneet ovat jääneet myös pohjasta kiinni.

– Yleisesti ottaen veneilijät osaavat kyllä seurata merimerkkejä ja ovat tottuneita mataliinkin vesiin, miettii Leif Kronberg.

Leif Kronbergilla on venepaikka Turun pursiseuran satamassa. Veden pinta on ollut todella alhaalla tänä syksynä. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Vaasalaisella Antti Stigillä on venepaikka Palosaaren Sundissa.

Myös Vaasassa merivesi on ollut alempana kuin normaalisti ja yllättäviä kiviä tulee myös kokeneelle veneilijälle eteen.

– En muista, että näin pitkään olisi vedenpinta jatkanut laskemistaan, syksyllä vesi on usein korkealla. Harvinaista on, Stig kommentoi.

Stig sanoo mitanneensa jopa 45 senttiä matalampia pintalukemia.

– Matalimmat väylät voivat olla isolle veneelle hankalia, pienellä veneellä pääsee matalassakin liikkumaan.

Harvinaista on, sanoo kokenut veneilijä Antti Stig vesien pintojen laskusta. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Stig on matalissakin vesissä päässyt kulkemaan pikkuveneellä saaristossa sijaitsevalle mökilleen, mutta isommalla veneellä kulkemisesta on tällä hetkellä turha haaveilla. Hän keksii silti jotain hyvääkin matalasta vedestä.

– Pääsin kaatamaan oman mökin rannassa ollutta kaislikkoa kunnolla, kun vesi oli niin matalalla. Lumikengät olisi vielä ollut hyvä olla alla, ettei saapas uppoa mutaan.

Sateeton elokuu ja etenkin kolmen viime viikon kuivuus on vaikuttanut kriittisesti vesien tasoihin. Pohjoistuuli vahvistaa meren vedenpinnan laskua. Haminan Pitkillähiekoilla kuivuuden vaikutukset voi helposti todeta omin silmin.

Vesivoimaa riittää

Kuivuus ei ole haitannut Kemijoki Oy:tä, joka kuuluu Suomen merkittävimpiin vesivoimayhtiöihin.

Tuotantoyksikön johtaja Heikki Poikelan mukaan varastossa on riittävästi vettä Kemijoen alueen 16 voimalaitokselle.

– Tällä hetkellä päävarastoissa eli Lokan ja Porttipahdan altaissa ja Kemijärvessä ollaan noin 75–80 prosentin varastointitasolla, sanoo Poikela.

– Ollaan viime vuosien tasolla, ja mahdolliset syystulvien vedet voidaan ottaa vastaan.

Poikelan mukaan Kemijokiyhtiön vesivarat ovat riittävät talven energiatuotantoa silmällä pitäen. Kemijoki Oy:n tuottama vesivoima riittää lähes 750 000 nelihenkiselle kotitaloudelle vuodeksi.

Ruoppausta kaivataan Porissa

Porilainen vierasveneyrittäjä Timo Wallin kertoo, että Kokemäenjoen pinnan lasku ei ole ainutlaatuista, vaikka vesi juuri nyt kovin matalalla onkin.

– Viimeisen kymmenen vuotta pinta on ollut laskussa. Nyt se on suurin piirtein 50–60 senttiä matalammalla kuin normaalisti.

Wallin toimii myös vesibussi Charlottan yrittäjänä. Charlotta ajaa normaaliolosuhteissa Porin keskustan ja meren rannassa sijaitsevan Reposaaren väliä, mutta tällä hetkellä tuota reittiä ei pystytä ajamaan.

– Vesibussiristeilyn reittiä ajetaan tällä hetkellä Porin ja Ulvilan välillä, koska Reposaareen ei matalan vedenpinnan takia pääse.

Wallinin mukaan erityisen ongelmallinen on Meri-Porissa, Pihlavan kohdilla sijaitseva kohta, joka ehdottomasti kaipaisi ruoppausta. Sellaista on hänen mukaansa pyydetty Porin kaupungilta jo pitkään.

– Onneksi teknisellä puolella on nyt otettu tämä asia hoitaakseen. Lupineen prosessi vain voi kestää kauan.

Reposaaren vierasvenesatamassa on tällä hetkellä kolme purjevenettä jumissa. Wallin uskoo, että tilanne helpottuu loppuviikosta, kun tuulet vaihtavat suuntaa. Ongelma on silti jokavuotinen.

– Vierasvenesatamaa voi pian kutsua enää pienvenesatamaksi.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun). Keskustelu päättyy 14. syyskuuta kello 23.

Lue myös:

Haminalaisella rannalla näkyy nyt aaltojen sijaan ahdinpartaa – vedenpinta on poikkeuksellisen alhaalla eri vesistöissä kuivuuden vuoksi

Suosittelemme sinulle