Tänä syksynä on puhuttu siitä, kuinka mielenterveyspalveluille on ollut paljon kysyntää koulujen alettua. Erityisesti syömishäiriöiden määrä kasvoi lähes 70 prosenttia koronapandemian seurauksena. Hyppäys kuulostaa isohkolta.
Mitä tuon lukeman taustalla tarkemmin ottaen on?
Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä arvioi, että syömishäiriöistä puhutaan enemmän kuin ennen ja niihin haetaan apuakin entistä useammin.
– Lukema viestii varmasti siitä, että pandemia-aika on ollut selvästi ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta lisäävää aikaa, sanoo Mikkilä Radio Suomen Päivässä. Hän kertoo, että liitto kannustaa hakemaan apua. Usein ihmiset hakevat apua kovin myöhään.
Yhteiset ruokailuhetket entistä harvemmassa
– Pandemia-ajassa arjen rytmissä on tapahtunut paljon muutoksia, sanoo asiantuntija Mikkilä.
– Ihmiset hakevat ratkaisuja ja selviytymiskeinoja. Syömisellä oireilu on meidän yhteiskunnassamme aika tarjottimella.
Ruoka-aikataulut ovat muuttuneet, kun sosiaalinen syöminen kouluissa ja työpaikoilla on entistä harvinaisempaa.
Mikkilä kertoo, että vyyhti lähtee usein purkautumaan, kun joku läheinen huomaa pahentuneen syömisongelman.
– Syömishäiriöön voi sairastua sukupuoleen riippumatta kuka tahansa. Mikkilä arvioi, että poikien ja miesten syömishäiriöt puhututtavat nyt enemmän kuin koskaan ennen.
Myös lihaksikkuuden tavoittelu voi viestiä syömishäiriöstä
Oireilu voi olla muutakin kuin hoikkuuden tavoittelua ja perinteistä anoreksiaa. Se voi olla myös lihaksikkuuden tavoittelua, ja lihavuudenkin taustalla voi olla syömishäiriöinen tila.
Syömisen rajoittamiseen liittyvä puhe tai terveellisyyteen liittyvä puhe, ja yksilöä vastuuttava, jopa syyllistävä puhe on kaikkialla läsnä, katsoo Mikkilä. Hän toivoo, että enemmän keskityttäisiin siihen, miten jokainen voisi löytää itselleen iloa tuottavan tavan liikkua.
– Kulttuurimme on kuvakeskeistä ja hoikkuutta ihannoivaa, mutta toisaalta sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että kaikenkokoiset ihmiset voivat julkaista kuvia. Sosiaalinen media mahdollistaa erilaisten kehojen näkymisen.
Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kovassa kasvussa
Lähetteiden määrä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kasvanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa merkittävästi viime vuosina.
Lastenpsykiatrian lähetteet lisääntyivät 140 prosenttia vuosina 2011–2020. Kysyntä kasvoi tasaisesti koko pandemian ajan mutta vaikuttaa nyt tasaantuneen 4 000 lähetteeseen vuodessa. Vakavia mielenterveyden häiriöitä on harvalla lapsella.
Nuorisopsykiatriassa lähetteiden määrä kasvoi 88 prosenttia vuosina 2014–2020. Hoidossa olevien potilaiden määrä on silti pysynyt suhteellisen vakaana.
Puolet lähetteistä ei kuitenkaan täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä, ja tästä voisi vetää johtopäätöksen, että nuorten vakavat mielenterveyshäiriöt eivät ole lisääntyneet.
Syömishäiriöiden kova kasvu on poikkeus, ja lievempiä ahdistus- ja mielialahäiriöitä on niitäkin enemmän kuin ennen.