Oriveden Hirsilässä perheet olivat viime vuonna valinnan edessä. Oma kyläkoulu lakkaisi kevään jälkeen, ja lasten pitäisi aloittaa syksy toisessa koulussa. Oriveden kaupunki määritteli uudeksi lähikouluksi keskustakoulun kahdeksan kilometrin päässä.
Sitten Annukka Björn Hirsilän vanhempainyhdistyksestä keksi ottaa yhteyttä Juupajoen kuntaan.
– Juupajoki tuli tosi hyvin vastaan näissä kouluasioissa. Siellä tartuttiin heti toimeen, kun aloimme kysellä, olisiko mahdollista saada lapsia sinne puolelle kouluun, Annukka Björn kertoo.
Björnin kaksi lasta ja parikymmentä muuta hirsiläläistä käyvät nyt koulua Juupajoella. Koulumatkaa kertyy kymmenkunta kilometriä. Naapurikunta tarjosi tukeaan taksikyyteihin, vaikka mitään velvollisuutta siihen ei olisi ollut.
Björnin mukaan monessa perheessä juuri koulukuljetukset olivat ratkaiseva asia.
– Maksamme kyydeistä vain pienet kannatusmaksut, yhdestä lapsesta 20 euroa kuukaudessa. Ja vaikka olisi montakin lasta kuljetettavana, hinta on vain 30 euroa kuukaudessa kaikilta yhteensä, hän kertoo.
Verkostot voivat pelastaa perusopetuksen
Kunnat ovat sen tosiasian edessä, että koulunsa aloittavien lasten määrä putoaa dramaattisesti. Jokainen ikäluokka on edellistä pienempi. Yhteistyötä olisi pakko tehdä.
Kuntaliiton käynnistämä verkostoperuskouluhanke (siirryt toiseen palveluun) etsii yhteistyömalleja kuntien välille. Mukaan on valittu kaikkiaan 39 kuntaa. Pirkanmaan ja Satakunnan yhteisen pilottialueen muodostavat Ikaalinen, Ylöjärvi, Jämijärvi, Parkano ja Hämeenkyrö.
Kunnat eivät ole aiemmin juuri tehneet yhteistyötä, vaan tapana on ollut ratkoa ongelmia itse. Näin arvioi Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
– Nyt pyritään löytämään hyviä ratkaisuja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ja jos löytyy jonkinlaisia lainsäädännöllisiä tai rahoituksellisia esteitä yhteistyölle, mietitään, voidaanko niille tehdä jotakin.
Päivärinta antaa esimerkin koulujen etäopetuksesta. Korona-aika toi kokemusta ja välineitä, mutta lainsäädäntö laahaa vielä jäljessä.
– Korona-aika oli poikkeus. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus vaatii, että molemmissa päissä pitää olla opettaja. Jospa tulevaisuudessa voisikin olla joku toinen aikuinen vastaanottavassa päässä. Jos on pitkät välimatkat, niin etäopetus vaikkapa lähikouluun voisi joskus olla lapsenkin etu. Nyt meidän lainsäädäntö ei tunne tätä ollenkaan, Päivärinta kertoo.
Annukka Björn toivoo, että oppilasmääriä voitaisiin tasata esimerkiksi juuri naapurikuntien välillä. Näin saataisiin mahdollisesti säilytettyä lähikouluja ja toisaalta taas väljyyttä niihin kouluihin, joissa oppilaita on paljon.
Ongelmaksi voi muodostua koulumatkojen pituus, joihin ei alakoululaisella saa kulua odotuksineen yli 2,5:ta eikä yläkoululaisella yli kolmea tuntia vuorokaudessa.
– Tuo koulumatka-aika tulee monessa kohtaa vastaan, vaikka yhteistyötä haluttaisiin tehdä. Mikäli reitit suunnitellaan järkevästi, matka-aikaa saadaan lyhennettyä. Mutta kyllä se on joskus vähän hankalalle vaikuttanut, kun ehkä niistä oman kunnan oppilaista halutaan pitää kovasti kiinni, Björn sanoo.
Naapureilla on annettavaa toisilleen
9000 asukkaan Orivesi ja parin tuhannen asukkaan Juupajoki ovat jo vanhoja koulukavereita kuntien välisessä yhteistyössä. Esimerkiksi monet sivistyspuolen hankkeet on toteutettu yhdessä.
Juupajoen koulutarjous orivesiläisille perheille kuuluu samaan sarjaan.
– Pääasia on se, että jokaiselle lapselle ja perheelle löytyy sopiva vaihtoehto. Juupajoki tarjosi myös kyläkouluvaihtoehdon, ja teemme mielellämme yhteistyötä, Oriveden kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Mia Mattila sanoo.
Juupajoki myöntää, ettei se olisi selvinnyt viime vuosina yksin kaikista kunnalle asetetuista tavoitteista.
– Erityisopetus on esimerkiksi ollut sellainen asia, missä tarvitaan vähän isompien apua. Ja siinä myös Orivesi on tullut hätiin, kunnan hyvinvointijohtaja Anne Tuovila kertoo.
Kummatkin johtajat odottavat tulevaisuuden verkostoilta apua esimerkiksi opettajapulaan.
– Henkilöstön liikkuvuus kuntien kesken varmaan olisi yksi ratkaisu. Henkilöstö voisi opettaa useammassa kunnassa, Tuovila sanoo.
Kuntayhteistyön tähtäimessä on pitää perusopetus laadukkaana ja tarjota sitä etenkin pienimmille oppilaille mahdollisimman lähellä. Pieniä kyläkoulujakin voidaan joissakin tapauksissa ehkä säilyttää.
– Suurelle osalle on varmasti tärkeää, että oman kylän koulu säilyy. Mutta usein saan myös tänne Orivedelle muuttavilta perheiltä puheluita, joissa kyläkoulusta ei edes kysytä. Halutaan ennemminkin tietää, millaista opetusta ja tukea tarjoamme ja onko kouluissamme sisäilmaongelmia, Mattila avaa.
"Perusopetus on kunnan suurin jäljelle jäävä tehtävä"
Vuoden 2023 hyvinvointialueuudistus (siirryt toiseen palveluun) vie ison palan kuntien lakisääteisistä tehtävistä. Uudistuksessa kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet.
Kun kunnat eivät enää vastaa sote-palveluista eivätkä palo- ja pelastustoimesta, suurimmaksi menoeräksi jää opetustoimi. Sen osuus tulee olemaan noin 60 prosenttia kunnan budjetista. Sote-uudistuksen seurauksena puhutaankin sivistyskunnista.
– Esimerkiksi opiskeluhuoltopalvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja siinä tehdään yhteistyötä, niin miksei sitten opetuksen järjestämisessä voitaisi tehdä yhteistyötä, Oriveden kasvatus- ja opetusjohtaja Mia Mattila pohtii.
Kunnilla säilyy lakiin perustuva velvollisuus järjestää perusopetus.
Entä jos näin ei olisikaan, ainakaan kaikilla?
– Kyllä perusopetusta pitäisi kunnasta löytyä. Se on kuitenkin kunnan suurin jäljelle jäävä tehtävä. Vanhemmat arvostavat, että meillä saa käydä koko koulupolun ensimmäisen asteen täällä omassa kunnassa. Nykypäivänä on huojentava tietää, missä oppilaat liikkuvat, ja kyllä siitä mielellään pidetään kiinni, Juupajoen hyvinvointijohtaja Anne Tuovila linjaa.
Naapuri on samaa mieltä.
– Jos kunnan ei tarvitse järjestää peruskoulua, niin mitä sille jää. Siinä vaiheessa keskustellaan varmasti kuntaliitosten mahdollisuudesta, Mia Mattila pohtii.
Juttuun täsmennetty, että vanhempainyhdistys oli aloitteellinen saadakseen oppilaita Juupajoelle kouluun.
Millaisia ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnukset.
Lue lisää: