Hyppää sisältöön

Väkivaltainen action-sankari sai nimensä omenalta – Rambon tarina ulottuu Suomeen asti

Ruotsalainen siirtolainen vei 1600-luvulla omenan siemeniä Amerikkaan ja satojen vuosien päästä niiden satoa päätyi erään kirjailijan lautaselle 

Rambo-omena ja Rambo (Sylvester Stallone).
Harvinaisen omenalajikkeen historia ulottuu aina 1600-luvulle saakka. Suomessa olevat Rambo-omenapuut voidaan laskea yhden käden sormilla.

Kirjailija David Morrellilla oli ongelma. Elettiin vuotta 1972 ja hän kirjoitti romaania First Blood (suom. Ajojahti), mutta ongelmia tuotti päähenkilön nimi. Mikä ihme se voisi olla? Eräänä päivänä hänen vaimonsa toi kotiin tienvarresta ostamiaan omenia. Niiden maku oli herkullinen ja lajikkeen nimikin innosti kirjailijaa.

Kirjan päähenkilön nimeksi tuli omenan mukaan Rambo. Sittemmin kirjojen pohjalta tehtiin elokuvia, joita tähditti Sylvester Stallone.

Näyttelijä Sylvester Stallone esitti Ramboa, toimintasankareiden perikuvaa, kaikkiaan viidessä elokuvassa. Kuva: All Over Press

Harvinaisella omenalajikkeella on paitsi sidos populaarikulttuuriin, myös mielenkiintoinen historia, joka ulottuu aina 1600-luvulle saakka.

Kotiseudun siemenet valtameren taakse

Monien muiden tavoin lähti ruotsalainen renki Peter Gunnarsson siirtolaiseksi Amerikkaan 1640. Mukanaan hänellä oli rasia, jossa oli erilaisia omenan siemeniä. Hisingenin saarella Göteborgin lähellä asunut Gunnarsson päätyi Delawareen, jossa hän perusti maatilan ja muutti nimensä muotoon Ramberg. Pian sukunimi lyheni muotoon Rambo.

Kotiseudulta mukaan otetut omenan siemenet pääsivät uuden maan multiin. Niistä kasvoi erilaisia omenapuita, joista yksi sai isännän mukaan nimen Rambo.

Suomalainen tutkimusmatkaaja Rambon jäljillä

Sata vuotta ruotsalaisrengin jälkeen lähti Amerikkaan suomalainen tutkimusmatkailija Pehr Kalm (1716-1779.) Hän oli kuulun luonnontutkijan Carl von Linnén oppilas. Matkan tarkoituksena oli löytää uusia kasvilajeja ja ottaa niistä näytteitä sekä kerätä siemeniä.

Matkallaan Kalm tapasi myös Peter Rambon lapsenlapsen ja dokumentoi edelleen voimissaan olleen Rambo- omenalajikkeen.

Pehr Kalmista itsestään tuli aikanaan yksi suomalaisen puutarhatalouden merkkimiehistä. Paljon aikaansa edellä ollut Kalm toi matkoiltaan Suomeen muun muassa aitaorapihlajan, villiviinin ja tuoksuvatukan. Hän oli myös ensimmäinen, joka dokumentoi tieteellisesti Niagaran putoukset.

Pehr Kalmista ei ole muotokuvaa eikä patsasta. Hänen monogramminsa löytyi äskettäin, kun Åbo Akademin säätiö teki Kalmista näyttelyn. Pehr Kalm-seura perustettiin 2020. Kuva: Johannes Coleruksen kirjasta J. Colori Oeconomia, 1694.

Rambo tulee Suomeen

1700-luvun kylmät talvet hävittivät suurimman osan omenapuista paitsi Suomessa, myös Ruotsissa. Joukon jatkona meni emopuu, jonka siemenistä Rambo-omena oli Yhdysvalloissa syntynyt.

Rambo oli vielä 1900-luvun alussa suosittu omenalajike Pohjois-Amerikan itärannikolla, jossa sitä käytettiin siiderin valmistukseen ja ruoanlaittoon. Nykyään lajike on Yhdysvalloissakin harvinaistunut, mutta sitä pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Rambo-omenapuita kasvaa esimerkiksi Cornellin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa New Yorkissa.

Ympyrä sulkeutui 2000-luvun alussa.

Yhdysvalloissa toimiva Ruotsin siirtomaayhdistys (Swedish Colonial Society) toimitti puheenjohtajansa Herbert Rambon aloitteesta Rambo-omenan taimia takaisin Ruotsiin. Oli ehkä tutkimusmatkailija, Turun Akatemian professori ja myöhemmin Maarian kirkkoherra Pehr Kalmin ansiota, että Ramboa saatiin myös Suomeen.

Ensimmäiset ruotsalaissiirtolaiset Delawaressa käyttivät Ramboa siiderin ja omenaviinan valmistukseen. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Vuonna 2008 Yhdysvalloista lahjoitettiin taimi Turkuun, Åbo Akademin säätiölle. Aluksi se istutettiin säätiön silloin omistamaan Kankaisten kartanoon Maskuun, jossa jänis valitettavasti pääsi herkuttelemaan nuorella taimella. Kaikeksi onneksi Luonnonvarakeskus oli ottanut Rambo-puusta jaloversoja ja ne oli istutettu Luken omiin kokoelmiin. Vuonna 2018 sieltä saatiin uudet Rambo-taimet takaisin Kankaisten kartanoon, jossa ne eivät kuitenkaan vieläkään menestyneet.

Rambo meillä visussa tallessa

Suomessa olevat Rambo-omenapuut voidaan laskea yhden käden sormilla. Luonnonvarakeskus on tallettanut lajikkeen kansalliseen omenapuiden kokoelmaan. Se on tarkassa hoivassa niin Jokioisilla kuin Piikkiössäkin.

Kokoelmat on tarkoitettu historiallisesti ja geneettisesti merkittäville omenalajikkeille, joiden säilyminen halutaan varmistaa tulevaisuuden tarpeita, lajikejalostusta ja esimerkiksi museopuutarhoja varten.

Noin 170 lajikkeen joukossa ovat esimerkiksi torppari Juho Korpelan torpan pihassa Yläneellä kasvanut ´Huvitus´ sekä Sysmän Särkilahdessa Lantun talossa 1800-luvun lopussa siemenestä syntynyt ´Lantun Talvi.´ Sieltä löytyvät myös siemenestä omenapuita kasvattaneiden Minna Canthin (´Minna Canth´) ja Akseli Gallen-Kallelan äidin Anna Mathildan (´Gallen’) puut.

Kansallinen omenapuiden kokoelma on geenipankki lajikkeille, joiden halutaan säilyvän tuleville polville. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Nyt siellä on tallessa myös ruotsalaisen rengin Yhdysvaltoihin viemistä siemenistä kasvanut Rambo.

Ja kuten oikein on, tämä populaarikulttuurin supermiehelle nimen antanut vanha omenalajike on saanut sijansa myös Pehr Kalmin muistoistutuksessa Turussa, Maarian pappilan puutarhassa.

Suosittelemme sinulle