Njuike sisdoaluide

Filbmabagadalli Suvi West lea ožžon stáhta diehtojuohkinbálkkašumi: "Addá doaivaga, ahte Suoma servodat ii leat čađa rasisttalaš"

Bálkkašumit geigejuvvojit diehtojuohkinbarggus, mii lea lasihan álbmoga dieđu ja addán nisttiid servodatlaš ságastallamii. West oažžu bálkkašumi dokumeantafilmmastis Eatnameamet.

Filbmabagadalli Suvi West lea bargamin ođđa filmmain, man namma lea Máhccan. Dat gárvána jagi 2023 áigge. Govva: Linda Tammela / Yle

Sámi filbmabagadalli Suvi West lea ožžon Suoma stáhta diehtojuohkinbálkkašumi. Bálkkašumi sturrodat lea 14 000 euro.

West oažžu bálkkašumi dokumeantafilmmastis Eatnameamet, mii muitala Suoma stáhta sámepolitihkas ja sápmelaččaid dáistaleamis iežaset álbmoga ja kultuvrra bealis.

Filbmabagadalli lohká, ahte son atná bálkkašumi hui alla árvvus namalassii dieđu juohkima dáfus.

– Justa dán dilis dat symbolisere mo nu stuorát ášši, go ahte ovttaskas sápmelaš oažžu muhtun bálkkašumi. Dat baicce lea doarjumin ja čájeheamin dan, ahte suopmelaš servodagas leat ollusat, geat dorjot sámiid dáistaleami, West dadjá.

Son fuopmášuhttá, ahte bálkkašupmi deaivá áigodahkii, go sámediggelága nuppástusa vurdet ovdánit riikkabeivviide. Bálkkašumis lea dange dáfus Westii dehálaš mearkkašupmi.

– Dat lea hui dehálaš, danin go mun jáhkán, ahte dat sáhttá addit veháš doaivaga midjiide, ahte dat Suoma servodat ii leat čađa rasisttalaš, lohká son.

"Lokte čehpet geahččanguovlluid, mat almmolaš ságastallamis báhcet čihkosii"

Suvi West muitala, ahte ii jáhkkán sin oažžut bálkkašumi oba dallege, go gulai evttohasvuođas. Son árvalii, ahte suopmelaš servodat ii hálit oaidnit kritihkkalaš filmma, man sápmelaš lea dahkan.

– Leago suopmelaš servodat viimmatge mo nu áddemin, ahte jus sii háliidit, ahte sámekultuvra gávdno boahtteáiggis, de dalle ii ábut šat leat jaskat? Lea munnje hirbmat stuorra symbolalaš árvu, ahte lea áibbas ok dadjat daid áššiid njuolga, iige daid dárbbaš čiehkat.

Bagadalli Suvi West bargoguimmiinis čuovui dokumentárafilmma várás Sámedikki čoahkkima. Dan oktavuođas son báddii jearahallama, mas Yle Sámi doaimmaheaddji Susanna Guttorm ja mediadoaimmaheaddji Vesa Toppari jearahallaba sámediggeáirras Asko Länsmana. Govva: Eatnameamet – Min jaskes dáistaleapmi / Preassagovva

Bálkkašumi vuođustusain muitalit, ahte Eatnameamet-filbma laktása hui áigeguovdilis servodatlaš temái, nappo sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna válmmaštallamii. Dan bokte filbma muitala maiddái sápmelaččaide losses áššiin, mat leat šaddan válddigeavaheamis sin vuostá.

Diehtojuohkima ráđđádallangottis oaidnit, ahte dokumeanta lokte čehpet ovdan geahččanguovlluid ja sáhkavuoruid, mat dán áššis almmolaš ságastallamis báhcet čihkosii. Ná dokumeanta ja dan geahččanguovllut dahket ollisvuođas eambbo áddehahtti, ráđđádallangottis árvalit.

Dasa lassin árvalit, ahte filbma ovddasta Suomas hárvenaš dokumentarismma, mii váldá servodatlaččat beali, dutká kritihkkalaččat dálá áiggi ja buktá ovdan maiddái vehádaga jiena.

Mieđihuvvo diehtojuohkimis, mii lea lasihan dieđu álbmoga gaskkas

Dán jagi bálkkašumi ožžot ovccis. Diehtojuohkima stáhtabálkkasumit leat mieđihuvvon jagi 1968 rájes.

Bálkkašumiid sáhttá oažžut dieđalaš, dáiddalaš ja teknologiijalaš diehtojuohkima suorggis dahkkon mearkkašahtti diehtojuohkinbarggus, mii lea lasihan álbmoga dieđu ja addán nisttiid servodatlaš ságastallamii.

Oahpahus- ja kulturministeriija mieđiha jahkásaččat diehtojuohkima stáhtabálkkašumiid diehtojuohkima ráđđádallangotti evttohusas.

Sápmelaččat dahje sápmelaččaid guoski fáttát leat ovdalge ožžon diehtojuohkima stáhtabálkkašumi. Ovdamearkka dihte jagis 2017 Sano se saameksi -prošeavtta bargojoavku oaččui bálkkašumi, ja jagis 2006 The Saami – A Cultural Encyclopedia fidnii dán bálkkasumi.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia