Hyppää sisältöön

Sotaa Suomeen paenneet saavat keväällä valita itse kotikuntansa – pääkaupunkiseutu varautuu tuhansiin uusiin ukrainalaisiin

Pääkaupunkiseudun kunnat toivovat, että ukrainalaisten mahdollinen massamuutto huomioitaisiin valtion budjetissa. Kaupungit tarvitsisivat rahaa muun muassa oppisopimus- ja kielikoulutuksiin.

Ukrainasta sotaa paenneille lapsille järjestettiin supersynttärit Mikkelissä viime toukokuussa. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle
Ari Tuhkanen

Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttoasioista vastaavat ennakoivat, että ensi vuonna saatetaan nähdä muualle Suomeen sijoitettujen ukrainalaisten pakolaisten muuttoaalto pääkaupunkiseudulle.

Tämä johtuu siitä, että sotaa pakoon Suomeen tulleet ukrainalaiset saavat vuoden maassa oleskelun jälkeen valita itse kotikuntansa, kuten muutkin maahan muuttaneet henkilöt.

Maahanmuuttovirasto osoittaa ensimmäisenä vuotena tulijoille sijoituspaikan ja maksaa ylläpidon. Sen jälkeen maahan muuttaneiden palveluista vastaa kotikunta, jonka voi itse valita. Kymmenilletuhansille ukrainalaisille tulee vuosi Suomessa täyteen ensi maaliskuusta lähtien.

– Ei varmasti puhuta kertarysäyksestä maaliskuussa, mutta esimerkiksi ensi kevään aikana ihan varmasti muuttaa tuhansia ukrainalaisia, sanoo Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela.

Kaupunkien asiantuntijoiden mukaan on vaikea arvioida muuttajien tarkkaa määrää, mutta yhteensä sotaa paenneita ukrainalaisia voi asettua pääkaupunkiseudulle lähivuosina jopa yli 20 000.

– Jos kotikuntaoikeuden saavia ukrainalaisia olisi ensi vuonna yhteensä esimerkiksi 40 000 ihmistä ja jos he jakautuisivat samaan tapaan kuin maahanmuuttajat ovat aiemmin jakautuneet Suomessa, silloin Espooseen olisi odotettavissa 5 200 uutta ukrainalaista kuntalaista, sanoo Espoon maahanmuuttoasioiden johtaja Teemu Haapalehto.

Helsinki uskoo ukrainalaisten suuntaavan kaupunkeihin muita maahanmuuttajia vähemmän

Naapurikaupungissa Vantaalla asuu tällä hetkellä hieman yli tuhat ukrainalaista. Jos Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, määrän uskotaan moninkertaistuvan sisäisen maahanmuuton vuoksi lähitulevaisuudessa.

– Olemme arvioineet, että pidemmällä aikavälillä ukrainalaiset tulevat keskittymään kasvukeskuksiin samalla tavalla kuin muutkin Suomessa asuvat vieraskieliset. Se tarkoittaisi Vantaalle noin 4 800–5 000 ukrainalaista. Tilanne voi olla näin jo vuosien 2023–24 vaihteessa, mutta voi siihen mennä pidempäänkin, sanoo Vantaan kaupungilta projektipäällikkö Lauri Karjalainen.

Samalla laskutavalla Helsinkiin muuttaisi lähivuosina noin 10 000 ukrainalaista. Kaupungin maahanmuuttoasioiden johtajaIlkka Haahtela uskoo ukrainalaisten kuitenkin suuntaavan kaupunkeihin muita maahanmuuttajia vähemmän.

– On oletettavaa, että Espooseen, Vantaalle ja Helsinkiin muuttaa kuhunkin tuhansia. Silti on täysin spekulatiivista sanoa, tuleeko Helsinkiin 4 000 vai 7 000 henkilöä ja millä aikavälillä, Haahtela sanoo.

Ukrainalaisten muuttohalukkuutta kaupunkeihin voi vähentää Haahtelan mukaan esimerkiksi se, että useat asuvat ensimmäisen vuoden yksityismajoituksessa, toisin kuin muut maahan muuttaneet, jotka ovat majoittuneet yleensä vuoden vastaanottokeskuksissa.

Haahtela valittiin äskettäin Maahanmuuttoviraston uudeksi ylijohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä syyskuun lopussa.

Valtiolta haluttaisiin rahaa muun muassa kielikoulutuksiin

Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat huolissaan siitä, miten muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttavien ukrainalaisten tarvitsemat palvelut rahoitetaan.

Haahtela kertoo, että Helsinki pyrkii asiassa mahdollisimman nopeasti neuvotteluihin valtion kanssa, jotta ukrainalaisten mahdollinen muutto huomioitaisiin valmisteilla olevassa valtion budjetissa.

– Suuri osa ukrainalaisten tarvitsemien palveluiden rahoituksesta tulee työ- ja elinkeino- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Meidän täytyy neuvotella siitä, miten voimme yhdessä varautua ensi kevääseen ja varsinkin ensi syksyyn.

Helsinki ja Espoo toivovat valtiolta rahaa muun muassa oppisopimuskoulutuksiin ja suomen kielen opintoihin.

– Meillä on puoli vuotta aikaa tarjota esimerkiksi kielikoulutuksia, jotka auttaisivat Ukrainasta sotaa paenneita lastentarhanopettajia valmistautumaan siihen, että he voivat olla aidosti osa päiväkodin työyhteisöä ja mukana vastaanottamassa ukrainalaisia lapsia, Espoon maahanmuuttoasioiden johtaja Teemu Haapalehto sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 15. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Harvat Ukrainasta Suomeen paenneet ilmoittautuvat työnhakijoiksi, iso osa lapsista käy etäkoulua – nämä asiat tiedämme tulijoista

Hengeltään voittamattomat – näin Suomessa asuvat ukrainalaiset puolustavat maansa itsenäisyyttä

Suosittelemme sinulle