Kun Britannian kuningatar Elisabet II viime torstaina kuoli, verkossa levisivät kuvat Buckinghamin palatsin ja Windsorin linnan ylle ilmestyneistä sateenkaarista.
Twitterissä sateenkaaria pidettiin jonkinlaisena merkkinä esimerkiksi kuningattaren hyvästeistä kansalleen tai Elisabetin ja hänen puolisonsa prinssi Philipin kohtaamisesta tuonpuoleisessa.
Toimittaja Piia Kaskisen mukaan sateenkaaren symboliikka todella sopi kuningattaren kuolinpäivään.
– Jokainen tietää, että sateenkaaren päästä uskotaan löytyvän kultaa. Harvempi sen sijaan tietää, että monissa kulttuureissa sateenkaari on ennustanut kuolemaa tai ollut kuoleman merkki. Joissain kulttuureissa ne ovat olleet siltoja ihmisten maailman ja tuonpuoleisen välillä, Piia Kaskinen kertoo.
Kaskinen on hiljattain saanut valmiiksi Mustan kissan kirja -nimisen teoksen, joka käsittelee taikauskoa ja syitä uskomusten taustalla.
Kirja syntyi kiinnostuksesta
Inspiraatio kirjan kirjoittamiseen syntyi, kun Piia Kaskinen löysi kadulta kahden euron kolikon. Kaskisen kaveri kehotti lottoamaan kolikolla, sillä löytökolikko on onnekas.
– Aloin miettiä, että miksi näin. Näitä uskomuksia tuntevat kaikki, mutta niiden syitä ei. Koputtelemme puuta ja pistämme sormia ristiin epäonnelta välttyäksemme, vaikkemme tiedä miksi.
Kaskinen huomasi, että suomenkielistä, uskomusten syitä taustoittavaa kirjaa ei ollut. Hän haali käsiinsä ulkomaista taikauskoa käsittelevää kirjallisuutta ja kävi läpi suuren määrän esimerkiksi Kansallisarkistosta löytyviä vanhoja lehtijuttuja.
Niin syntyi Mustan kissan kirja.
Kirjassa on käyty läpi yli 50 uskomusta taustoineen. Monille tuttu on esimerkiksi sanonta, jonka mukaan joku on noussut sängystä väärällä jalalla.
– Se johtuu ihan siitä, että aikoinaan vasenta puolta on kaiken kaikkiaan pidetty tosi pahana ja oikeaa tosi hyvänä. Pohjimmiltaan vasemman pahuus johtuu siitä, että aurinko on ollut yksi ihmisen varhaisimmista jumalista, ja aurinko kiertää koko ajan myötäpäivään. Kun ihminen kääntyy auringon puoleen, hänen oikea puolensa osoittaa samaan suuntaan, Imatralla asuva Kaskinen kertoo.
Saman logiikan mukaan myös lusikkaa pitäisi pyörittää kahvikupissa aina myötäpäivään.
Onnen maksimointia
Kaskisen mukaan osa uskomuksista juontaa juurensa aikaan ennen ajanlaskun alkua, jopa neandertalinihmisten aikaan. Pohjimmiltaan kyse on ollut selviytymisestä.
– Jos uskomusten syy pitäisi puristaa pähkinänkuoreen, ne ovat syntyneet varmasti siksi, että ihmiset ovat halunneet maksimoida omaa onneaan. Täysin luonnonvoimien armoilla eläessä on täytynyt tehdä kaikkensa selvitäkseen, Kaskinen sanoo.
Piia Kaskinen myöntää olevansa myös itse taikauskoinen. Uskomukset ovat myös käyneet toteen hänen kohdallaan.
– Olin taannoin metsässä etsimässä sieniä ja huomasin metsätielle pudonneen mustan sulan. Otin pari askelta ja kompastuin niin, että nilkka nyrjähti aika pahasti. Vähän myöhemmin muistin eurooppalaisen uskomuksen, jonka mukaan tielle pudonnut musta sulka pitää aina asettaa pystyyn maahan. Muuten tapahtuu onnettomuus, Kaskinen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 14.9. kello 23:een asti Yle-tunnuksella.