Hyppää sisältöön

Pohjoiskarjalaisten sydänleikkaukset ovat vähentyneet, kun hoidot ovat kehittyneet – pula hoitajista kuitenkin hidastaa sairaiden hoitoonpääsyä

Itä-Suomessa sairastetaan perinteisesti paljon sepelvaltimotautia, mutta hoitomenetelmät ovat nykyisin potilaalle kevyempiä. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tehdään satoja pallolaajennuksia joka vuosi.

Avosydänleikkaukset ovat vähentyneet, kun sepelvaltimotautia pystytään nykyisin hoitamaan usein muilla toimenpiteillä. Kuva: Yle

Pohjoiskarjalaisille tehdään huomattavasti vähemmän sydänleikkauksia kuin aiemmin.

Sepelvaltimopotilaiden ohitusleikkaukset ovat harvinaistuneet, kun pallolaajennushoito on kehittynyt. Myös läppäleikkaukset ovat vähentyneet esimerkiksi paikallispuudutuksessa tehtävän läpän asennuksen ansiosta.

Vuonna 2000 pohjoiskarjalaisille tehtiin yli 150 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta, viime vuonna yliopistosairaalassa Kuopiossa kävi ohitusleikkauksessa vain alle 20 potilasta. Samana aikana Joensuussa tehtävät pallolaajennukset lisääntyivät noin 130:stä enimmillään lähelle tuhatta vuodessa.

– Pallolaajennushoito on potilaalle kevyempi. Se voidaan tehdä paikallispuudutuksessa usein rannevaltimon kautta ja potilas pääsee yleensä samana päivänä kotiin. Ohitusleikkausta käytetään nykyään ainoastaan kaikkein vaikeimman sepelvaltimotaudin hoidossa, kertoo sydänkeskuksen ylilääkäri Tuomas Rissanen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Tähystysläppätoimenpiteitä tehdään vuosittain pohjoiskarjalaisille potilaille viitisenkymmentä. Potilaat tutkitaan Joensuussa ja Rissanen käy mukana Kuopiossa, jonne toimenpiteet keskitettiin lakisääteisesti muutama vuosi sitten.

Pallolaajennushoidot jäänevät Joensuussa tänä vuonna alle 800:aan. Määrä on laskenut ja hoitoon pääsy vaikeutunut, koska sydänkeskuksen sairaanhoitajan vakansseista on täyttämättä liki viidennes. Myös kardiologian erikoislääkäreistä on Joensuussa vajausta.

Hoitojonot pidentyneet vuodessa selvästi

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksiin jonottaa nyt Pohjois-Karjalassa 160 potilasta, kun viime vuonna samaan aikaan jonossa jatkotoimenpiteisiin oli 74 potilasta.

– Olemme joutuneet pitämään suljettuna toista toimenpidesalia ja tekemään työajan lyhennyksiä. Hoitajien vuoronvaihto- ja ylityökiellon takia myöskään päiviä ei ole voitu jatkaa, ylilääkäri Rissanen listaa.

Hoitotakuuaikaa ei Pohjois-Karjalassa ole kuitenkaan ylitetty. Ylilääkäri toivoo silti, että hyvinvointialueilla satsattaisiin sydänsairauksen ennaltaehkäisyyn. Näin ei ole hänen mielestään tehty Siun sotessa.

– Että kaikille terveysasemille saataisiin takaisin asiantuntevat, kokeneet sydänpotilaita ja diabetespotilaita vastaanottavat hoitajat, jotka pystyvät itsenäiseen työhön ja tarvittaessa voivat konsultoida esimerkiksi lääkitysasioissa terveyskeskuslääkäriä. Ja että saataisiin perusterveydenhuoltoon riittävästi kokeneita lääkäreitä, Rissanen linjaa.

Kardiologin toivelistalla on myös nk. tulppakuntoutuksen palauttaminen maakuntaan, jossa on noin 12 000 sepelvaltimotautia sairastavaa. Nykyisin suurin osa potilaista on eläkeikäisiä.

– Sairastumisikä on siirtynyt koko ajan ylöspäin: jos 70-luvulla tyyppipotilas oli työikäinen, neli-viisikymppinen mies, nyt tyypillinen potilas on 70-80-vuotias mies tai nainen. Naiset sairastuvat yleensä noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet, ylilääkäri kertoo.

Rissanen korostaa sepelvaltimotaudissa ennaltaehkäisyn ja lääkehoidon tärkeyttä.

– Toimenpiteitä tarvitaan vain silloin, jos potilaat eivät pärjää pelkällä lääkehoidolla tai jos sydänsairaus on hyvin vaikea-asteinen.

Ennusteen mukaan suuret ikäluokat saavuttavat 2020-luvulla tyypillisen sairastumisiän ja tarvitsevat sydämen tahdistinhoitoa tai läppätoimenpiteitä.

– Seuraavat 5-10 vuotta töitä riittää aika paljon sydänpotilaiden hoidossa, ylilääkäri ennakoi.

Suosittelemme sinulle