Hyppää sisältöön

Kallis sähkö sai sijoittajat liikkeelle – Suomeen nousee suuria aurinkosähköpuistoja

Käytöstä poistuville turvesoille, pelloille ja joutomaalle on löytymässä uutta käyttöä aurinkosähkön tuotannossa. Suomeen on suunnitteilla suurikokoisia aurinkosähköpuistoja, jotka ovat teholtaan jopa ydinvoimalaa vastaavia.

Joroisten lentokentälle rakennetaan aurinkosähköpuistoa. Suomeen on tulossa lähivuosina useita suuria aurinkopuistoja, suurimpien teho vastaa ydinvoimalaitosta.
Joroisten lentokentälle rakennetaan aurinkosähköpuistoa. Suomeen on tulossa lähivuosina useita suuria aurinkopuistoja, suurimpien teho vastaa ydinvoimalaitosta.

Joroisten lentokentällä puskutraktorit työntävät pintamaata syrjään uusien aurinkopaneelien tieltä. Energiayhtiö Ilmattaren aurinkosähköpuisto alkaa tuottaa sähköä maaliskuussa. Kymmenen hehtaarin tuotantoalue on yhtiön ensimmäinen, ja sillä yhtiö hakee oppia suurempien puistojen rakentamiseen.

– Me saamme Joroisissa testattua erilaisia teknologioita, ja samalla tulee asentaminen ja rakentaminen tutuksi, sanoo kehitysjohtaja Antti Keskinen.

Yhtiö valmistelee Suomessa 30-40 kohteen käynnistämistä, Ruotsissa hankkeita on puolenkymmentä. Rajusti kallistunut sähkön hinta on saanut energiayhtiöt nopeuttamaan uusiutuvan energiantuotannon rakentamista Suomessa.

– Kyllä nyt alkaa olla varsin optimaalinen tilanne rakentaa aurinkosähköpuistoja, kun sähkön hinta on korkea ja paneelien hinnat laskevat, sanoo IBV Suomen maajohtaja Marja Kaitaniemi.

Yhtiö on osa saksalaista konsernia, joka on toteuttanut yli sata aurinkosähköpuistoa eri puolille maailmaa. Suomeen konserni suunnittelee Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen kolmea aurinkopuistoa, jotka ovat kooltaan 100-230 hehtaaria.

Suurimmat puistot ydinvoimalaitoksen tehoisia

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on tämän vuoden aikana kirjannut aurinkosähköpuistojen liityntäkyselyitä yli 27 gigawatin edestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuisivat, yli 30 000 hehtaaria maa-alueita muutettaisiin aurinkosähkön tuotantoalueiksi.

– Suurimmillaan puhutaan ydinvoimalaitosten kokoluokista, sadoista jopa tuhannesta megawatista. Silloin vaaditaan kyllä valtava määrä maata, sanoo johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridiltä.

Fingrid arvioi, että sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähkövoimaloiden teho nousee nykyisestä 500 megawatista noin 12 tuhanteen megawattiin vuosikymmenen kuluessa. Valtaosa Suomen tarvitsemasta sähköstä olisi mahdollista tuottaa 2030-luvulla tuuli- ja aurinkoenergialla. Pelkästään aurinkosähköä tuotettaisiin vuodessa 12 terawattituntia.

Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä sanoo, että sähkönkulutus kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Kasvanut kulutus voidaan kattaa suurelta osin uusiutuvalla energialla, käytännössä aurinko- ja tuulivoiman lisätuotannolla. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Itä-Suomeen tuulivoiman sijaan aurinkosähköä

Energiayhtiöt neuvottelevat parhaillaan uusien alueiden muuttamisesta sähköntuotantoon sopivaksi. Sellaisia ovat esimerkiksi viljelyksestä pois jääneet pellot, käytöstä poistuvat turvesuot ja muut joutomaat.

– Pohjoismaissa maa-alueista ei tule pulaa. Suomi ja Ruotsi ovat verrattain harvaanasuttuja, ja tarjolla on maa-alueita, joissa nykyinen elinkeino on päättymässä, pohtii Ilmattaren kehityspäällikkö Antti Keskinen.

Eniten hankkeita on vireillä eteläisen Suomen rannikkoalueella ja Itä-Suomessa, jossa tuulivoimaloiden rakentamiselle on paljon rajoituksia. Aurinkovoimalla voitaisiin siellä korvata tuulivoiman puuttuvaa tuotantoa.

– Tutkat eivät ole ongelma aurinkovoiman kanssa, sopivat hyvin yhteen, sanoo Jyrki Jyrinsalo Fingridiltä.

Tuhansien megawattien teho tosin vaatisi jo sähkön kantaverkon vahvistamista. Jyrinsalon mukaan aurinkosähköpuistojen rakentaminen sopisi hyvin Itä-Suomeen.

– Tuolloin aurinkosähköä tuotettaisiin juuri siellä, missä on paljon kulutusta. Se tasapainottaisi sähkön kulutusta ja pienentäisi sähkön siirtotarvetta Suomen sisällä.

Ilmatar Energy oy:n kehitysjohtaja Antti Keskinen sanoo, että yhtiöllä on vireillä 30-40 aurinkosähköpuistoa eri puolilla Suomea. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Sähkön hinnan raju vaihtelu vähenee

Uusien aurinkosähköpuistojen rakentaminen merkitsee sitä, että aurinko- ja tuulisähkön tuotanto ovat paremmin tasapainossa. Se vähentää sähkön hintojen suurta vaihtelua, kun uusiutuvan energian tuotantomäärät eivät enää vaihtele yhtä paljon.

Siksi myös tuulivoimaa tuottavat energiayhtiöt panostavat aurinkosähkön tuotantoon.

– Me saamme tasapainotettua energiayhtiön tuotantoprofiilia sillä, että me pystymme kattamaan tuulivoiman katveita tällä aurinkovoimalla, sanoo Antti Keskinen Ilmattaresta.

Mihin viedään ylimääräinen sähkö?

Fingridin arvion mukaan Suomi on sähköomavarainen jo muutaman vuoden kuluttua, kun Olkiluoto 3:n lisäksi uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy nopeasti, ylittäen jopa oman kulutuksen.

Näin käy siitä huolimatta, että sähkön kulutuksen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuosikymmenen aikana, kun teollisuus muuttaa prosessejaan vähähiiliseksi ja samaan aikaa syntyy uudenlaista vetyteollisuutta.

Aurinko- ja tuulisähkön tuotannon lisääntyminen mahdollistaa sähkön viemisen ulkomaille, esimerkiksi Saksaan.

– Kansantaloudellisesti olisi kuitenkin järkevää jalostaa sähkö hieman pidemmälle, kuten vedyksi tai vetypohjaiseksi polttoaineeksi, jolloin siitä saa paremman hinnan, pohtii Jussi Jyrinsalo.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 18.9. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Professori laittoi talonsa katolle aurinkopaneelit ja tienasi kesällä kymppejä päivässä

Atrian aurinkopuiston laajennus käyttöön loppuvuonna

Ulvilaan suunnitellaan suurta aurinkovoimalaa – voisi parhaimmillaan tuottaa sähköä 15 000 omakotitalon tarpeisiin

Suosittelemme sinulle