Hyppää sisältöön

Opintolainakokeilu nostattaa toiveita Itä-Lapissa – savukoskelainen ei tosin kannustinta kaipaa eikä helsinkiläistä saa rahallakaan maalle

Lähivuosina aiotaan testata, saako opintolainojen anteeksianto korkeakoulutettuja muuttamaan syrjäseudulle. Itä-Lapin kunnanjohtajat odottavat, että muitakin kannustuskeinoja otetaan käyttöön.

Korkeakoulutettuja halutaan houkutella Itä-Suomeen opintolainojen hyvityksellä
Korkeakoulutettuja halutaan houkutella Itä-Suomeen opintolainojen hyvityksellä

Itä-Lapin kunnanjohtajat iloitsevat suunnitelmasta, jossa opintolainoja annettaisiin anteeksi itäisen Suomen kuntiin muuttaville. Lapista lainahyvityskokeiluun ovat pääsemässä Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Posio.

Koulutetut työntekijät ja uudet veronmaksajat ovat kullanarvoisia Suomen harvaan asutuimmassa kunnassa Savukoskella. Vakituiseen opettajan virkaan ei välttämättä ole tullut yhtään hakemusta, kertoo kunnanjohtajan sijaisuutta Savukoskella hoitava Eeva-Maria Maijala.

– Tämä on todella tervetullut ja iso askel. Nyt oikeasti otetaan työkaluja käyttöön nuorten saamiseksi alueelle.

Entisenä kansanedustajana Maijala muistaa hyvin eduskuntakeskustelut syrjäseutulisästä, veronalennuksista ja matkakorvauksista. Opintolainahyvitys on viimein etenemässä kokeiluun.

Yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistuva saisi enimmillään 60 prosenttia lainastaan anteeksi, jos muuttaa kokeilukuntaan. Ajatus on, että Kela poimii ensi vuonna valmistuneista puolet kokeiluryhmään, jolla on oikeus hyvitykseen.

Lapin yliopistossa oikeustiedettä opiskeleva Freya Barrow palaa opintojen jälkeen Helsinkiin. Häntä ei lainahyvityksellä saisi maaseudulle.

– Ne, jotka olivat joka tapauksessa muuttamassa Itä-Suomeen, hyötyvät tästä hirveästi. Mutta saisiko tämä muuttamaan Sallaan sellaisia, jotka eivät ole ikinä edes käyneet siellä, tuskin.

Helsingin Kalliosta Rovaniemelle muuttanut Barrow kaipaa kaupunkielämää, suuren kaupungin tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. Palkatkin ovat Helsingissä paremmat, hän toteaa.

Tuki asuinpaikan mukaan, töitä voi tehdä etänäkin

Lainahyvitys edellyttää asumista kokeilukunnassa, mutta töissä voi käydä muualla tai tehdä töitä etänä. Toistakin mallia pohdittiin eli sitä, että nimenomaan työpaikan pitäisi olla kokeilukunnassa, vaikka asuisikin muualla.

Kunnanjohtajat ovat sinänsä tyytyväisiä asumisperusteeseen, mutta Sallaa johtava Erkki Parkkinen toivoo, että Sallaan muuttajat paikkaisivat nimenomaan paikallista työvoimapulaa.

– Lähtökohtaisesti tärkein asia olisi, että tällä tavalla saataisiin työvoimaa Sallassa avoinna oleviin työpaikkoihin. Se on se ykkösjuttu.

Sallaan on viime aikoina muuttanut uusia asukkaita, mutta lisää tarvitaan. "Tämä on yksi hyvä porkkana siihen, kun harkitaan muuttoa", kunnanjohtaja Erkki Parkkinen sanoo. Kuva: Annu Passoja / Yle

Pulaa on samoista ammattilaisista kuin muuallakin: lääkäreistä, hoitajista, sosiaalityöntekijöistä, opettajista.

Posiolla on kokemusta koulutetuista työntekijöistä, jotka asuvat muualla. Sekään ei tietysti ole verotuloja kaipaavan kunnan kannalta ihanteellisin ratkaisu. Kunnanjohtaja Pekka Jääskö ottaisi heidät mielellään Posiolle asumaan.

– Näen, että tämä kokeilu tukee vakituista asumista. Kokeilu on kunnalle hyvin merkittävä, Jääskö sanoo.

Hän on laskeskellut, että kokeilu voisi tuoda Posiolle parikymmentä vastavalmistunutta. Kuntaan on rakenteilla uusia asuntoja, ettei muutto jää ainakaan asuntopulasta kiinni.

"Ikinä ei tiedä, mihin elämä kuljettaa"

Lapin yliopiston käytävillä vaikuttaa siltä, että itäisten kuntien toivo on niissä, joiden juuret ovat pienissä kunnissa. Sodankylän Vuotsosta lähtenyt opettajaopiskelija Milja Sieppi voisi hyvinkin harkita Itä-Lappia.

– Koen ihan mahdolliseksi tehdä määräaikaisia sijaisuuksia muutaman vuoden pienessä kyläkoulussa. Ajattelen kyllä, että voisin sitten jossain vaiheessa palata Rovaniemelle.

Rovaniemi kuuluu myös Pellosta lähteneen opiskelukaverin Henna Uusitalon pitkän tähtäimen suunnitelmaan.

– Mutta ikinä ei tiedä, mihin elämä kuljettaa. Posio on sellainen, mitä voisi tosissaan harkita ja kyllähän tuollainen lainahyvitys kannustaisikin siihen.

Hallintotieteitä Lapin yliopistossa opiskeleva kuusamolaislähtöinen Iikka Meriläinen epäilee, että pienet kunnat eivät pysty tarjoamaan kovin kiinnostavia työtehtäviä, koska työnkuva on niin laaja. "Mitä isompaan kaupunkiin mennään, sitä rajatumpi se tehtävänkuva on", julkisen puolen johtotehtäviin tähyävä Meriläinen sanoo. Kuva: Annu Passoja / Yle

Kunnanjohtajien mielestä opintolainahyvitys on hyvä alku. He toivovat ja tuntuvat uskovankin, että porkkanoita kaivetaan vielä lisää nyt, kun harvaan asuttujen seutujen elinvoima on tavoitteeksi tunnustettu. Verohuojennuksia ja syrjäseutulisän palauttamista peräänkuuluttaa esimerkiksi Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen.

Sellaiset ovat käytössä Pohjois-Norjassakin, jota Lapissa on katsottu ihaillen.

Savukosken lakimies ei kannustimia kaipaa

Korkeakoulutetut suuntaavat todistetusti pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2016 yliopistoista valmistuneista yli puolet asui kolmen vuoden kuluttua Uudellamaalla.

Osa ei lähtisi maaseutukuntaan mistään hinnasta, mutta on niitäkin, jotka eivät kannustimia tarvitse. Oikeustiedettä Lapin yliopistossa opiskeleva 26-vuotias Ari Veikko Puska aikoo jatkossakin asua Savukoskella.

Puska oli nuorena keskusta-aktiivina ajamassa opintolainahyvitystä, mutta ei itse siitä hyödy. Kokeiluryhmä valitaan ensi vuonna valmistuvista, mikä on Puskan kannalta liian pian.

– Toisaalta se olisi valtion puolelta hukkaan heitettyä rahaa, jos se olisi tullut minulle. Olen jäämässä Savukoskelle joka tapauksessa.

Ari Veikko Puska jatkaa maatilan pitoa ja poronhoitoa, mutta aikoo tehdä myös asianajajan töitä valmistuttuaan. “Leivän päälle voita” hän toteaa suunnitelmistaan. Kuva: Ari Veikko Puskan oma albumi

Puska ei keksi asiaa, jota haikailisi synnyinkuntansa ulkopuolelta. Hänen mukaansa moni muukin savukoskelainen mielellään jäisi.

– Mutta se on kiikun kaakun, vievätkö työt muualle. Opintolainahyvitys voisi monella olla kannuste aloittaa esimerkiksi yrittäjyyttä syrjäseudulla.

Hallitus arvioi, että opintolainahyvitys voisi kolminkertaistaa kokeilualueelle muuttavien määrän. Alueen ulkopuolelle jääneissä Lapin kunnissa pureskellaankin nyt pettymystä. Esimerkiksi Utsjoella opintolainahyvitys olisi kunnanjohtajan mukaan voinut edesauttaa saamelaisnuorten paluuta. Heitä tarvitaan, jotta lain edellyttämät saamenkieliset peruspalvelut saadaan ylipäätään järjestettyä.

Lapin liitto esittääkin lausunnossaan, että kaikkien Lapin kuntien tulisi päästä kokeiluun, koska korkeakoulutettujen osuus työllisistä on Lapissa muuta maata alhaisempi. Lausuntokierros kokeilua koskevasta lakiesityksestä päättyy perjantaina.

Lue myös:

Suunnitelma opintolainan hyvityskokeilusta etenee: Arviolta satoja vastavalmistuneita pääsisi mukaan

Itä-Suomen yliopiston selvitys puoltaa opintolainahyvityksen kokeilua – sadat korkeakouluopiskelijat olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta

Muuta maalle tai tunturiin, saat opintolainaa anteeksi – hallitus kokeilee uutta kannustinta Itä- ja Pohjois-Suomessa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 16.9. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle