Yläkoululeiriläiset ovat urheilevia nuoria, joilla on motivaatiota kehittyä omassa lajissaan. Leirillä he viettävät kouluviikon poissa kotoa yleensä toisella paikkakunnalla, asuvat opistolla ja harjoittelevat kaksi tai kolmekin kertaa päivässä.
Yläkoululeireillä käy vuosittain noin 3 500 nuorta urheilijaa. Leiripaikoista käydään kilpailua nuorten kesken. Opistot puolestaan kilpailevat keskenään nuorista, sillä leiriläisten määrä näkyy tuloina.
Nuoret käyvät kouluvuoden aikana 3-6 yläkoululeiriä. Leirit kestävät noin viikon kerrallaan. Urheiluyläkoululeiri on eri asia kuin leirikoulu, johon osallistuu koko luokka. Yläkoululeirin osallistujat voivat olla eri puolilta Suomea. Heitä yhdistää sama urheilulaji.
Nuoret valitaan leireille periaatteessa urheilumenestyksen perusteella. Mutta monissa lajeissa käytännössä lähes kaikille halukkaille löytyy leiripaikka jostain oman lajin leirityksiä järjestävästä urheilu- tai liikuntaopistosta.
– Täällä oppii, miten yhdistetään koulu ja urheilu niin, että kumpikaan ei kärsi. Täällä näkee, missä muut oman ikäiset menee ja voi alkaa treenata kotona kovempaa, Savonlinnassa yhdeksättä luokkaa käyvä Iida Heikkilä tiivistää yläkoululeirin idean. Hän osallistui ensimmäiselle uinnin yläkoululeirilleen Joensuussa.
Yläkoululeirejä järjestää Suomessa 10 urheiluopistoa sekä yksi Joensuussa toimiva liikuntaopisto. Opistot saavat leirimaksujen lisäksi valtiolta vapaan sivistystyön rahoitusta.
Joensuussa toimiva Itä-Suomen liikuntaopisto on yläkoululeirien rahoituksen osalta erilaisessa asemassa kuin valtakunnalliset urheiluopistot.
– Olemme ainoa liikuntaopisto, joka järjestää yläkoululeireja, ja syy siihen on ihan selkeästi rahoituksen malli. Urheiluopistot saavat moninkertaisen summan verrattuna meihin, ihmettelee Itä-Suomen liikuntaopiston rehtori ja toimitusjohtaja Petri Pennanen.
Opistot saavat valtiolta vapaan sivistystyön rahoitusta, joka on liikuntaopistoille karkeasti yli 10 euroa ja urheiluopistoille 70 euroa leiriläistä tai opiskelijaa kohti.
Vapaan sivistystyön rahoituksen kriteerit eivät eroa vain yläkoululeirien osalta, vaan ne koskevat myös muuta vastaavaa toimintaa.
Nykyistä rahoitusmallia on kritisoitu muun muassa siitä, että se tukee urheiluopistojen matkailuliiketoimintaa.
– Nykymalli voi tehdä opistoista kilpailijoita keskenään, mikä on huono lähtökohta. Parempi olisi, jos olisimme olemassa samojen tavoitteiden takia, Pennanen sanoo.
Itä-Suomen liikuntaopisto Islo järjestää Joensuussa yläkoululeirejä pesäpalloilussa, yleisurheilussa ja uinnissa. Suunnitelmissa on myös frisbeegolfin yläkoululeirit.
Islo on ollut mukana yläkoululeiritoiminnassa viisi vuotta. Toiminta on järjestetty yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa.
Urheiluleirillä käydään koulua ja treenataan viikko kerrallaan
Aamulla on treeni, jonka jälkeen ruokailu ja sitten läksyt. Yläkoululeirillä koulua käydään aamun ja illan harjoituksen välissä.
– Joka päivä on aina muutama tunti aikaa tehdä sen päivän läksyt, jotka olen kysnyt etukäteen ennen leiriä opettajilta. Nyt on matikkaa ja äikkää. Liikuntaa olisi, mutta siitä ei tullut mitään muuta kuin että täytyy pitää päiväkirjaa, kertoo Anette Kokki, joka käy Varkaudessa Waltterin koulun seitsemättä luokkaa.
Läksyjen jälkeen Kokki syö välipalan ja lähtee muiden leiriläisten kanssa kohti Mehtimäen uimahallia Joensuussa. Päivän toisen treenin vetävät samat valmentajat: Kalle Tuhkanen ja Jenna Laukkanen. He auttavat leiriläisiä myös läksyissä, jos tarve vaatii.
Anette Kokin leiri kestää maanantaista perjantaihin ja leirejä on kolme lukuvuoden aikana.
Itä-Suomen liikuntaopiston ja Joensuun Uimaseuran uintileirillä Joensuussa on kahdeksan nuorta Savonlinnasta, Joensuusta, Pieksämäeltä ja Varkaudesta.
Leirien tarkoituksena on viedä nuoria eteenpäin urheilijan polulla ja kohti kaksoisuraa.
Lystiä, jonka arvoa nuorille on vaikea rahassa mitata
Kynnys osallistua yläkoululeireille on monissa perheissä korkea, sillä leirien vuosihinta voi kivuta tuhannesta eurosta yli 2000 euroon. Leiriläiset maksavat leireistään noin 70 euroa vuorokautta kohti.
– Kaikki eivät halua osallistua yläkoululeireille. Osa ei kilpaile tai sitten vaan eivät muuten halua. Ja tähän kuuluu kaikenlaisia maksuja, tuumaa Iida Heikkilä.
Yläkoululeiri poissa kotoa on kuitenkin monelle nuorelle elämää suurempi juttu.
– Uusia kavereita, kokemuksia ja pääsee treenaamaan oman ikäisten kavereitten kanssa tänne huippuvalmennukseen, Talvisalon koulua käyvä Heikkilä summaa leirin annin.
Valtakunnalliset yläkoululeirit ovat osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää. Yläkoululeirejä koordinoi Suomen olympiakomitea.
Lue lisää:
Olympiakomitea tehostaa nuorisotoimintaa – maailman huipun tavoittelu alkaa jo yläkoulussa