Kunnat ovat alkaneet viime vuosina myydä omistamiaan kiinteistöjä sijoitusyhtiöille. Erityisesti sote-kiinteistöistä pyritään nyt eroon.
Suurista kaupungeista esimerkiksi Turussa, Espoossa ja Oulussa on jo tehty isojakin sote-kiinteistökauppoja. Muun muassa Tampereella ja Jyväskylässä kaupat ovat valmisteilla.
Myös pienemmillä paikkakunnilla, kuten Kouvolassa, pohditaan kiinteistöjen myyntiä. Kouvolassa hierotaan parhaillaan lähes 100 miljoonan euron kauppoja, kun kaupunki haluaa myydä useita julkisia rakennuksiaan – esimerkiksi kaksi koulua ja kolme pelastuslaitosta – kiinteistöyhtiö Hemsölle.
Kaupunkilaiset ovat suhtautuneet ristiriitaisesti kiinteistökauppaan. Esimerkiksi vuokrakustannusten nousu huolettaa monia.
Vaikka kiinteistökauppoja on jo tehty jonkin verran, esimerkiksi Kuntaliitolla ei ole olemassa niistä koottua dataa. Isojen kiinteistökauppojen lopulliset vaikutukset kuntien talouteen selviävät vasta tulevina vuosina.
Imatralla myytiin koulu
Imatran kaupunki myi pari vuotta sitten Vuoksenniskan koulukeskuksen uudisrakennuksen ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Samhällsbyggnadsbolaget i Norden AB:lle (SBB). Vuokrasopimus on tehty 20 vuodeksi.
– Kaikki on sujunut niin kuin on suunniteltu. Sopimusvaiheessa asiat käytiin tarkkaan läpi ja sovitun mukaan on menty. Mitään yllätyksiä ei ole tullut, Imatran kaupungin kiinteistöasioista vastaava Lassi Nurmi vakuuttaa.
Myöskään vuokrien kanssa ei ole tullut yllätyksiä, sillä korotukset ovat indeksisidottuja.
Imatran kaupunki rakennuttaa lähivuosina muun muassa uuden uimahallin sekä urheilutalon. Kaupunkiyhtiö Mitran toimitusjohtaja Lassi Nurmi ei sulje pois vaihtoehtoa, että nekin myytäisiin aikanaan.
– Korkomarkkinat eivät tällä hetkellä tuota juuri mitään moneen vuoteen, ja osakkeiden arvo on nousussa. Sijoittajat ajattelevat, että pitkä julkinen sopimus on turvallinen ja myös hinnoittelevat tarjoukset sen takia alas. Siksi kauppoja on tullut paljon Suomeen, ja sen takia mekin tähän aikanaan tartuimme.
Kiinteistöjärjestö Raklin kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi on aiemmin kertonut Ylelle, että esimerkiksi elinkaarimalli hyödyttää molempia osapuolia.
Tällöin kunta tilaa rakennuksen, esimerkiksi koulun, yksityiseltä toimijalta. Toimija vastaa rakennuksen toteuttamisesta ja ylläpitämisestä jopa kymmenien vuosien ajan. Julkinen puoli maksaa kiinteistöstä säännöllisiä palvelumaksuja.
Myös Turussa positiivisia kokemuksia
Myös Turusta kerrotaan, että yhteistyö kiinteistöyhtiön kanssa on sujunut mutkattomasti.
Turun kaupunki myi vuonna 2019 ruotsalaisyhtiö Hemsölle kaikkiaan 22 kiinteistöä. Kauppahinta oli noin 130 miljoonaa euroa, ja kaupunki jäi kohteisiin vuokralle eri pituisilla vuokrasopimuksilla.
– Heillä on hyvin vahva ammattimainen ote kiinteistönpitoon, ja he toteuttavat esimerkiksi kohteiden vaatimia peruskorjauksia kiitettävällä aktiivisuudella. Heidän tekemisestään näkee, että heidän sijoitushorisonttinsa on pitkä, toteaa Turun kaupungin vs. tilapalvelujohtaja Leevi Luoto Ylelle sähköpostilla.
Turussakaan vuokrien kanssa ei ole tullut yllätyksiä.
– Vuokrasopimukset on pääsääntöisesti sidottu tilastokeskuksen julkaisemaan elinkustannusindeksiin, eli vuokrat nousevat inflaatiota vastaavasti.
Kuntaliitto ei pidä huolestuttavana
Kuntaliitosta arvioidaan, että yksi isoin syy innokkuudelle myydä sote-kiinteistöjä on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa hyvinvointialueille.
– Kunnat eivät halua olla pitkässä juoksussa vuokranantajina. Ne haluavat vapauttaa pääomaa ja irrottautua massasta hallitusti, sanoo Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.
Hän arvioi, että trendi jatkuu tulevinakin vuosina. Tällä hetkellä vielä noin 90 prosenttia kuntien käyttämistä tiloista on kuntien tai kuntakonsernin omistuksessa.
– En pidä ollenkaan huolestuttavana isossa kuvassa, että kunnat käyttävät vuokratiloja. Se on osaltaan kiinteistöjen riskienhallintaa, ja liikkumavaraa kyllä on, Niemi pohtii.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella Yle Tunnuksella 17.9. kello 23:een asti.