Hyppää sisältöön

Suomen pienin kaupunki on kohta syönyt säästönsä – 1 300 asukkaan Kaskinen tekee tappiota lähes miljoona euroa vuodessa, mutta kuntaliitos ei kiinnosta

Kaupungin päättäjät yrittävät oikaista taloutta ja säilyttää kaupungin itsenäisenä vaikeassa tilanteessa. Torstaina kerrotusta mahdollisuudesta saada kaupunkiin uusi tehdas ei olisi nopeaksi avuksi.

Kaskisten taloustilanne vetää hiljaiseksi
Kaskisten taloustilanne vetää hiljaiseksi

Suomen pienimmällä kaupungilla Kaskisilla on kolmisen vuotta aikaa kääntää rankasti tappiollinen taloutensa voitolliseksi. Siinä ajassa säästöt on syöty, sanoo kaupunginvaltuutettu Carl-Gustav Mangs (r.).

Tänä vuonna Kaskisten talous jää talousarvion mukaan noin 700 000 euroa alijäämäiseksi.

Tämä tarkoittaa vajaan 1 300 asukkaan kaupungissa noin 543 euroa alijäämää asukasta kohti. Mikäli hieman yli 244 000 asukkaan Tampere tekisi yhtä suuren alijäämän asukasta kohti, tappiota syntyisi noin 132,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellisenä vuonna Kaskisten tilikausi oli yli 900 000 euroa miinuksella. Kaupungin talous oli ylijäämäinen viimeksi vuonna 2013.

Kaupunginvaltuutettu Mangs on nähnyt myös kaupungin hyvät taloudelliset ajat, kun Metsä-Botnian sellutehdas oli vielä toiminnassa.

Hän kokee, että kaupungin talouden alamäki alkoi tehtaan toiminnan loppumisen varmistuttua vuonna 2009. Tehtaan ajoilta kaupungin taseeseen kertyneet ylimääräiset rahat hupenevat vinhaa vauhtia alijäämäisten vuosien mukana.

– Kun Metsä-Botnia lopetti, ylijäämää oli noin kymmenen miljoonaa euroa. Monta miljoonaa ei ole enää jäljellä.

Tämän vuoden talousarvion mukaan säästöjä on jäljellä vielä hieman yli kolme miljoonaa euroa.

– Jos tulot ovat liian pienet ja menot vain kasvavat vuositasolla, se ei voi kauan kestää, sanoo Mangs.

Metsä Board ilmoitti torstaina 15. syyskuuta suunnittelevansa taivekartonkitehdasta Kaskisiin. Nopeaa helpotusta kaupungille siitä ei kuitenkaan ole luvassa, sillä asiasta päätetään aikaisintaan vuonna 2024.

Lue seuraavaksi: Metsä Board suunnittelee taivekartonkitehtaan rakentamista Kaskisiin – työllistäisi 200–300 henkilöä

Kaskisten sellutehtaan omistanut Oy Metsä-Botnia Ab (nykyinen Metsä Fibre Oy) lahjoitti tämän suihkulähteen Kaskisille kaupungin täytettyä 200 vuotta. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Talouden selvittely alkaa henkilöstön kasaamisella

Kaskisten kaupungilla on haasteita myös henkilöstön kanssa: kaupunkiin haetaan tällä hetkellä kaupunginjohtajaa, talousjohtajaa ja teknistä johtajaa.

Viransijainen kaupunginjohtaja Markku Lumio aloittaa työnsä 22. syyskuuta.

– Tilanne ei ole helppo. Viranhaltijat pitää saada mahdollisimman nopeasti, jotta tilanne normalisoituu, sanoo Lumio.

Hän aikoo keskittyä ensimmäisenä kaupungin talouden tasapainottamiseen, mutta ei vielä kommentoi mahdollisia ratkaisuja tarkemmin. Edessä on ensi vuoden budjetin valmistelu.

– Olen avoin keskustelemaan kaikista toimenpiteistä, joilla kaupungin talous saadaan kuntoon.

Carola Backholm toimii Kaskisten kaupungin vs. talousjohtajan tehtävän lisäksi Kaskisten Energian talouspäällikkönä. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Lue seuraavaksi: Markku Lumiota esitetään kolmeksi kuukaudeksi Kaskisten johtoon: "Ei tämä mahdoton tehtävä ole, mutta ei myöskään helppo"

Myös vs. talousjohtaja Carola Backholm toteaa, että kaupungin säästöillä pärjätään vielä hetken aikaa, mutta niiden väheneminen täytyy saada kuriin.

– Ihannetilanne olisi, jos talous olisi ollut kunnossa pari vuotta sitten, mutta niin ei ole tapahtunut. Sen pitäisi tapahtua niin nopeasti kuin mahdollista.

Backholm näkee, että talouden haasteiden ratkaiseminen kuuluu poliitikoille.

Kaupungin rakennuskanta tarvitsee remonttia, ja kiinteistöjen käyttöä olisi tarpeen tehostaa.

Esimerkiksi kaupunginkirjastossa on ollut palvelukatkoja sisäilmaongelmien vuoksi. Kirjasto on suljettuna ensi viikon torstaihin asti, kun se tekee muuttoa väliaikaistiloihin.

Kaupunginvaltuutettu Carl-Gustav Mangs kertoo, että kaupungin vanha ala-aste seisoo tyhjillään ja kaupungissa säästettiin aikaisemmin kiinteistöjen hoitamisessa. Nyt lykättyjen säästöjen jäljet realisoituvat.

Kaskisten kaupungin ensi vuoden budjettia valmistellaan parhaillaan. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Kuntaliitos tuskin nousemassa uudelleen esiin

Mangsin mukaan kaupungin menot ja tulot tulisi käydä läpi ja tarkastella, voisiko palveluja supistaa. Vajaan 1 300 asukkaan kaupungin palveluiden pyörittäminen ei ole helppo tehtävä.

– Hyvin vähän on tehty sen eteen, että saisimme talouden kuntoon, sanoo Mangs.

Hän sanoo, että valtuuston joukot ovat jakautuneet kahteen leiriin, ja se vaikeuttaa ratkaisujen tekemistä. Hän kertoo olevansa erittäin huolestunut kaupungin taloudellisesta tilanteesta.

Kaskisten kaupunginvaltuusto äänesti Närpiön kanssa tehtävää kuntaliitosta vastaan joulukuussa 2019. Äänet jakautuivat 8–8, jolloin puheenjohtajan Kari Häggblomin (sd.) ääni ratkaisi sen, että kuntaliitosta ei tehty.

Sillä ajatuksella siis mennään.

– En usko, että mikään ryhmä haluaa nostaa sitä uudestaan esiin. Mielestäni meidän pitää nyt yrittää itse ja katsoa, mihin päädymme, Carl-Gustav Mangs sanoo.

Carl-Gustav Mangs (r.) arvelee, että jos Kaskisissa ei saada taloutta kuntoon omin voimin, valtio saattaa puuttua asiaan. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Sote hyvinvointialueelle

Ensi vuoden alusta taloudelliset voimasuhteet muuttuvat myös Kaskisissa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueen järjestettäväksi.

– Henkilökustannuksemme vähenevät huomattavasti ja organisaatio on pienempi kuin koskaan, mutta toisaalta hyvinvointialueelta tulee laskuja, vs. talousjohtaja Carola Backholm sanoo.

Samalla vähenevät kaupungin saamat verotulot ja valtionosuudet.

– Kunnallisvero vähenee melkein 50 prosenttia ja yhteisöverokin noin 400 000 euroa.

Backholmin ennakkotietojen mukaan siirtymä ei merkittävästi lisää tai vähennä kaupungin kaupungin käytettävissä olevia tuloja.

Tuleva vs. kaupunginjohtaja Lumio näkee uuden sotejärjestelyn mahdollisuutena.

– Sosiaali- ja terveysmenojen osuus Kaskisissa on poikkeuksellisen suuri. Vuodenvaihteessa tapahtuu erittäin tärkeä rakenteellinen muutos ja uskon sillä olevan vaikutusta Kaskisten talouteen.

Lue myös:

Moni pohjalaiskunta hakee harkinnanvaraista avustusta taloustilanteeseensa: Kurikan summa Suomen suurin, Lestijärven suurin asukasta kohden

Kaskinen budjetoi miinustuloksen vielä vuodelle 2022 – sen jälkeen ennakoidaan positiivisempaa tulosta

Kaskinen ja Korsnäs nostavat veroprosenttiaan Pohjanmaalla

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 18. syyskuuta kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle