Kemin seudulla on parhaillaan menossa haastattelututkimus, jossa alueen asukkaat voivat kertoa tehdaslakkautusten ja -investointien vaikutuksista asumiseensa.
Ruotsin Örebron yliopiston tutkija Eija Meriläinen toivoo saavansa mahdollisimman paljon erilaisia haastateltavia.
– Mitä enemmän näkökulmia tulee, sitä rikkaampi tutkimuksen näkökulma on, Meriläinen sanoo.
Meriläinen aikoo tehdä vastaavaa kyselytutkimusta myös yliopistonsa lähellä Ruotisssa. Alueella lakkautettiin Stora Enson Kvarnsvedenin tehdas samoihin aikoihin kuin Kemissä Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Se mahdollistaa myös vertailun alueiden välillä, sillä toinen sijaitsee Etelä-Ruotsissa ja toinen Pohjois-Suomessa.
– Sen takia olisi erityisesti mukava kuulla kemiläisten ja lähialueen asukkaiden näkemyksiä, koska asiat ovat vähän erilaisia etelässä kuin pohjoisessa. Esimerkiksi etäisyydet vaikuttavat eri tavalla, Meriläinen toteaa.
Stora Enso aloitti yt-neuvottelut Kvarnsvedenin ja Veitsiluodon tehtaiden henkilöstön kanssa suunnitelmasta lopettaa sellun ja paperin tuotanto pysyvästi molemmilla tehtailla huhtikuussa 2021.
Lue lisää:
Koti kytkee ihmisen yhteisöön
Meriläisen kiinnostus juuri tätä aihetta kohtaan juontuu paitsi pohjoissuomalaisista perhesiteistä myös aiemmasta työkokemuksesta pehmopaperitehtaalla. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti erilaisten kriisien vaikutus ihmisten elämään.
– Kaikki lähti oikeastaan sattumasta, kun päädyin Uuteen-Seelantiin tutkimusassistentiksi. Siellä oli ollut juuri valtavat maanjäristykset ja kaupunki oli ihan muusina. Se oli kriisi ihmisille erityisesti asumiseen liittyen. Sitä kautta kiinnostuin aiheesta ja se jatkui sitten myöhemmin väitöskirjassani.
Meriläinen on aiemmin tutkinut luonnonilmiöihin kuten tulipaloon tai maanjäristykseen kytkeytyneitä katastrofeja ulkomailla. Niissäkin koti nousee yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä.
– Koti kytkee ihmisen niin yhteisöön kuin putkistoonkin. Asuntokulut syövät suuren osan tuloista, ja asunto muodostaa monelle suurimman osan varallisuudesta. Monissa kriiseissä ja katastrofeissa lukuisien ihmisten asumisasiat menevät samalla sekaisin, ja se luo turvattomuutta.
Inhimilliset vaikutukset kiinnostavat
Tutkimuksella on tarkoitus kartoittaa esimerkiksi erilaisten tukitoimien tarpeellisuutta. Viralliset tutkimusprosessit kestävät kuitenkin oman aikansa.
– Ensisijaisesti on tarkoitus tuottaa tietoa näiden lakkautusten, mutta myös investointien inhimillisistä vaikutuksista. Ennen kuin tutkimus on valmiimpi, on vaikea sanoa tarkkaan, mihin poliittisiin toimiin lopputulemat viitoittavat.
Tutkimuksellisen viitekehyksen valmistuminen voi kestää vähän pitempään, useita vuosiakin.
– Tarkoitus olisi koota ihmisten kokemuksia jo aikaisemminkin, toivon mukaan ennen ensi vuoden loppua.
Kahden tehtaan tutkimus
Äkilliset rakennemuutokset ovat Suomessa valitettavan tuttuja muualtakin kuin Kemistä. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on vuodelta 2021, kun UPM ilmoitti lakkauttavansa Kaipolan paperitehtaan Jämsässä.
Lue lisää: UPM sulkee Jämsän Kaipolan paperitehtaan joulukuun puolivälissä – noin 400 työntekijää irtisanotaan
Meriläinen haluaa rajata tutkimuksensa nyt näihin kahteen samanaikaisesti lakkautettuun tehtaaseen ja niiden ympäristöön. Hän tekee haastatteluita Kemissä syyskuun aikana ja seuraavan kerran tammikuussa.
– Jos Veitsiluodossa ja Pajusaaressa olleet käänteet ovat vaikuttaneet elämään, niin haastattelisin näitä ihmisiä mielelläni. Haastatteluun ei tarvitse mitenkään valmistautua ja kaikki aineisto pidetään anonyyminä, Meriläinen sanoo.
Lue myös:
Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.