Hyppää sisältöön

Mielikuva maaseudun syrjäytyvistä pojista ei vastaa todellisuutta – väitöstutkimuksen mukaan pojat elävät merkityksellistä elämää osana yhteisöä

Maaseudun 14–19-vuotiaat pojat elävät omaa elämäänsä yhteiskunnan ja asuinyhteisön odotusten keskellä.

17-vuotias Manu Junno elää mielestään hyvää elämää maalla ja aikoo myös jäädä sinne. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Rautalammin Kerkonkoskella asuvan 17-vuotiaan Manu Junnon tulevaisuus on todennäköisesti Rautalammilla.

– Jos koulut kävisi ja töihin pääsisi. Rautalampi asuinpaikkana kiinnostaa ainakin tälla hetkellä eniten, Junno kertoo.

Kuopiossa logistiikka-alaa opiskeleva Junno kävi ensin vuoden lukiota. Lukio vaihtui ammattiopistoon, koska koneet ovat aina kiinnostaneet.

– Kotona maatilalla on tullut aika paljon koneilla ajettua, hän kertoo.

Yleinen käsitys on, että syrjäisemmälle maaseudulle jäävät pojat syrjäytyvät ympäröivästä yhteiskunnasta. Pojat jämähtävät paikalleen ja tytöt lähtevät, vaikka kummatkin ovat kokeneet maaseudun mielekkääksi elinympäristöksi lapsena.

Tuore väitöstutkimus osoittaa kuitenkin asian olevan toisin. Maaseudulle asettuvat pojat elävät elämäänsä heille merkityksellisessä ympäristössä ja osana tärkeää yhteisöä.

– Nuorilta odotetaan, että oma polku löydetään itse ja jos et tavoittele tietoisesti uraa jumahdat paikalleen, väitöskirjatutkija Ville Pöysä Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Pöysä seurasi seitsemän Itä-Suomen syrjäisellä maaseudulla asuvan pojan elämää neljän vuoden ajan, kun nämä olivat 14–19 -vuotiaita. Tutkimus on osa vuonna 2015 alkanutta Nuoret ajassa -tutkimushanketta. Siinä seurataan noin sadan samanikäisen nuoren elämää kymmenen vuoden ajan.

Syrjässä voi toimia itsenäisesti

Tutkimuksessa selvisi, että syrjäinen maaseutu on ympäristö, jossa pojat kasvavat itsenäisyyteen mopojen, autojen ja tietokoneiden kanssa touhutessa.

– Tietokoneet, internet ja esimerkiksi discord-keskustelukanavat ovat pojille luonteva tapa olla yhdessä perinteisemmän mopo- ja autokulttuurin lisäksi, Pöysä kertoo.

Mopoilu ja autoilu mahdollistavat myös vaivattoman liikkumisen. Toki kaikissa perheissä ei ole varaa kustantaa esimerkiksi ajamista läheiseen keskustaan niin usein kuin nuori toivoisi.

Junno sai tietokoneen 13-vuotiaana ja ensimmäiset vuodet hän pelasi usein kavereiden kanssa. Nyt tilalle on tullut muuta tekemistä. 17-vuotiaana saatu ajokortti mahdollistaa liikkumisen kotikunnan ulkopuolella ja Junno ajeleekin paljon kavereidensa kanssa naapurikunnissa.

Yhteyttä hän pitää kavereihin livenä, ei niinkään netin keskustelukanavien kautta.

– Porukalla aina istuskellaan jossain, Junno kertoo.

Manu Junno kalastaa ja metsästää myös kavereiden kanssa. Hän kuuluu paikalliseen metsästysseuraan. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Pöysälle selvisi myös tutkimusta tehdessä aikuistuvien poikien joutuvan ottamaan entistä selkeämmin kantaa kotiseudulla tarjolla oleviin aikuisten miesten tekemisiin ja toimintatapoihin. Asuinpaikka ohjaa poikia tietynlaiseen tulevaisuuteen.

Junno ei ole huomannut, että hänen elämäänsä olisi erityisesti yritetty ohjata ympäristön odotusten mukaan.

– Kotona kysyttiin, mitä haluan opiskella ja lukiota suositeltiin, mutta ei ole suoraan sanottu, että tuonne pitää mennä, hän kertoo.

Maaseudun nuoret elävät urbaanimpaa elämää kuin ajatellaan

Manu Junnon tapauksessa Kerkonkoskella asui vain yksi samanikäinen poika, mutta porukassa oli mukana nuorempia ja vanhempia. Kuudennella luokalla elinpiiri laajeni, kun kyläkoulun remontin aikana Junno kävi koulua Rautalammin taajamassa.

Siksi askel yläkouluun oli helppo. Keskustaajaman ikäluokka oli jo tuttua.

Jos tilanne on se, että tarjolla on vähän vaihtoehtoisia kaveriporukoita tai omaa porukkaa ei löydy välttämättä ollenkaan, netin tietokonepeleihin, mopoihin ja autoihin liittyvät keskustelukanavat paikkaavat tätä puutetta.

Tutkimus antaa uuden näkökulman maaseudun nuorille kohdistuvien palvelujen suunnitteluun. Luonto ja nuorille tärkeät esineet tulisi ajatella uusiksi.

– Mukana olleiden nuorten vapaa-ajanvietto oli maalla urbaanimpaa kuin ajatellaan, väitöskirjatutkija Ville Pöysä sanoo.

Tutkimus tuo uudenlaista näkökulmaa myös akateemiseen keskusteluun.

– Kun keskustellaan siitä, miksi maaseudun nuoret lähtevät tai jäävät kotiseudulleen, on syytä kysyä, millaisille pojille, tytöille, sukupuolille ja seksuaalisuuksille maaseudulla on tilaa, Pöysä sanoo.

Maaseudun nuorten tulevaisuudesta puhuttiin muun muassa vuoden 2021 maaseutuparlamentissa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Futuristi Perttu Pölönen toteaa podcastissa, että jotta Z-sukupolvi saadaan asettumaan maaseudulle, maaseudun pitää oppia puhumaan heidän kieltään.

YTM Ville Pöysän sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Syrjäseudun pojat – tutkimus paikasta, materiasta ja maskuliinisuudesta aikuistuvien poikien elämässä” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 23.9.2022.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta 18.9.2022 klo 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle