Hyppää sisältöön

EU ei kiellä metsän hakkaamista lämmitysenergiaksi, mutta uusiutuvan energian tuet saattavat kadota – uusi direktiivi on täynnä eturistiriitoja

Euroopan parlamentti rajaisi puun laskemista uusiutuvaksi energiaksi, mutta lainsäädäntöön on vielä pitkä matka.

Suomen päästötavoitteet nojaavat vahvasti puusta saatavan energian käyttöön. Kuva: Matti Myller / Yle

Euroopan parlamentti teki keskiviikkona päätöksen, joka kuumensi tunteita Suomessa.

Parlamentti äänesti, ettei metsästä saatava biomassa eli puut, kannot tai oksat olisi enää kelvollisia saamaan uusiutuvan energian tukea.

Tulkinnat siitä, mihin tämä johtaisi, ovat eturistiriitojen sävyttämiä.

Näin parlamentti päätti

Päätös liittyy uusiutuvan energian direktiivin uudistamiseen.

Direktiivillä EU asettaa tavoitteen uusiutuvan energian määrälle ja ohjaa tukirahojen käyttöä. Koska puu kasvaa eli uusiutuu hitaasti, on ollut epäselvää lasketaanko se tukimielessä uusiutuvaksi vai ei.

Parlamentti sai aikaan kompromissin, josta on syytä huomioida neljä seikkaa:

1. Päästökaupassa puu laskettaisiin jatkossakin nollapäästöiseksi energianlähteeksi. Puun energiapolton jääminen päästökaupan ulkopuolelle olisi sille edelleen suora tuki.

2. Vuosien 2017–2022 puun energiapolton määrä olisi se taso, joka laskettaisiin vielä uusiutuvaksi energiaksi. Jos puunkäyttöä lisätään, lisäystä ei enää laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.

3. Parlamentti poistaisi uusiutuvan energian tuet runkopuulta, kannoilta ja oksilta. Niitä saisi kyllä edelleen polttaa energiaksi, mutta jatkossa ilman uusiutuvan energian tukea.

4. Äänestystulos on parlamentin kanta, ei lopullinen päätös. Lopullisissa neuvotteluissa komission ja jäsenmaiden kanssa kaikki voi vielä muuttua.

Ristiriitaiset reaktiot

Suomessa ilma on sakeana tulkinnoista. Metsätalouden edustajat ovat huolissaan ja ympäristönsuojelijat kiittelevät.

– Emme vastusta metsätaloutta, vaan liikakäyttöä ja sellaista teollista puunpolttoa, josta on tutkitusti haittaa ilmastolle. Siksi tukien lopettaminen olisi tässä hyvä asia, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

– Tuet eivät ole ongelma, vaan uusiutuvien osuudelle määritelty katto. Se voisi Suomessa ylittyä, kun metsähakkeella pyritään korvaamaan kivihiiltä ja turvetta, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.

Edessä on tiukka vääntö.

– Markkinataloudessa pitääkin yleensä pärjätä ilman tukiaisia. Mutta uhkakuviakin tässä on. Vaikeista pykälistä tullaan vielä vääntämään kättä, sanoo asiassa ympäristövaliokunnan pääneuvottelijana toiminut meppi Nils Torvalds (r.).

Juttuun on haastateltu myös meppi Miapetra Kumpula-Natria (sd.), Metsäteollisuus ry:n EU-metsäasioiden päällikköä Maija Rantamäkeä ja Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakalliota.

Suosittelemme sinulle