Hyppää sisältöön

KYS aloitti robottiavusteiset tekonivelleikkaukset – robotti herättää kirurgien keskuudessa myös ristiriitoja

Kuopion yliopistollinen sairaala on hankkinut tekonivelleikkauksia varten lähes miljoona euroa maksaneen robotin. Osa kirurgeista pitää hankintaa kyseenalaisena investointina.

ssss
KYSin tekonivelrobotti on järjestyksessään viides Suomessa. Kuvassa keskellä KYSin osaamiskeskusjohtaja Jukka Huopio polven tekonivelleikkauksessa torstaina. Kuva: Sami Takkinen / Yle
Pekka Niiranen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on aloittanut robottiavusteiset tekonivelleikkaukset neljäntenä sairaalana Suomessa. Uusi robottiteknologia perustuu kolmiulotteiseen mallinnukseen, joka lisää toimenpiteen tarkkuutta.

KYSin ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osaamiskeskusjohtajan Jukka Huopion mukaan robotti tekee täsmälleen sen, mitä kirurgi päättää.

– Robotilla saadaan käytännössä karsittua pois tekniset virheet. Mikäli leikkaus epäonnistuisi, olisi vika siinä kirurgissa, joka sen leikkauksen suunnitteli.

Huopion mukaan robottiavusteisessa leikkauksessa myös tarkkuus lisääntyy ja tekonivel saadaan potilaalle juuri haluttuun asentoon.

– Me teemme robotin avulla laadukkaampaa työtä, jolloin vältämme uusintaleikkauksia ja tyytymättömyyttä potilaissa. Terveydenhuollon palvelujen tarve on näillä potilailla leikkauksen jälkeen pienempi kuin perinteisesti leikatuilla potilailla.

sss
Jukka Huopion mukaan robottiavusteisen tekonivelleikkauksen mahdollinen epäonnistuminen olisi kirurgin, ei robotin, syytä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Miljoonan euron robotin käyttöikä seitsemän vuotta

KYSin tekonivelrobotti edustaa sananmukaisesti uutta teknologiaa, sillä sen kaltaisia laitteita on ollut maailmalla käytössä vasta noin viiden vuoden ajan.

Suomessa vastaavanlainen robotti on jo aiemmin otettu käyttöön Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Mikkelin keskussairaalassa ja Satasairaalassa Porissa.

KYSin hankkiman tekonivelrobotin arvioidaan olevan käytössä seitsemän vuotta. Robotin hankintahinta on lähes miljoona, eli noin 950 000 euroa.

Hankintahinnan päälle tulevat erilaiset kertakäyttökustannukset. Niitä ovat esimerkiksi leikkauksissa tarvittavat peittelytarvikkeet ja sahanterät.

Huopion mukaan robotti ei kuitenkaan olennaisesti lisää leikkauskustannuksia.

– Olemme arvioineet, että todellinen hintalisä on noin 400 euroa per potilas per leikkaus.

Laskelma perustuu arvioon, jonka mukaan robotin avulla voidaan asentaa noin 600 proteesia vuodessa.

sss
Leikkaussalin monitori näyttää, miten robotti sahaa luuta etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Ylilääkäri: ”Kyseenalainen investointi”

Tekonivelrobotin hankinta on ehtinyt herättää ihastuksen lisäksi myös vihastusta KYSissä.

Yksi hankintaan kriittisesti suhtautuvista on KYSin ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian ylilääkäri Hannu Miettinen. Hänen mukaansa robottiteknologia on juuri nyt voimakkaassa kehitysvaiheessa, ja sen vuoksi hankinta olisi pitänyt siirtää myöhempään aikaan.

Itä-Suomen yliopistossa dosenttina toimiva ylilääkäri pitää robottia myös kalliina.

– Jokainen leikkaus tulee olemaan aina kalliimpi kuin perinteisellä menetelmällä tehty leikkaus. Ei ole myöskään tieteellisesti osoitettu, että sillä saataisiin potilaalle aiempaa parempi lopputulos, Miettinen täräyttää.

Miettisen mukaan tekonivelrobotti ei lyhennä KYSin leikkausjonoa, jossa elokuun lopulla oli hänen tietojensa mukaan yli 1300 potilasta.

– Perinteisellä tavalla pystytään leikkaamaan kolme potilasta päivässä, kun nyt robotilla leikataan kaksi potilasta päivässä.

Miettinen huomauttaa, että leikkaussalit ja osastot ovat silti suurimman osan ajasta tyhjillään.

– Robottihankintaan tuleviksi vuosiksi sidotuilla lisäeuroilla olisi voitu leikata perinteisellä menetelmällä arviolta noin 300 jonossa olevaa potilasta henkilökunnan lisätyönä.

sss
Ylilääkäri Hannu Miettinen pitää lähes miljoona euroa maksaneen robotin hankkimista kyseenalaisena investointina. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Osaamiskeskusjohtaja Jukka Huopio tyrmää alaisensa laskelmat. Hänen mukaansa hoitajista on osastolla pulaa, eikä lisätyön teettäminen olisi hoitajien työtaistelutilanteessa edes mahdollista.

– Potilaat tarvitsevat leikkauksen jälkeen osastohoitoa. Me emme voi leikata kuin tietyn määrän päivässä, sillä linja ei vedä enempää.

Ylilääkäri aikoo jatkaa vastarintaa

Osaamiskeskusjohtaja Jukka Huopio sanoo, että hän ymmärtää robottihankintaa kohtaan esitettyä kritiikkiä. Uusi teknologia jakaa aina mielipiteitä, ja aina tulee myös muutosvastarintaa.

– Kyseessä ovat pitkän uran tehneet ihmiset, joille uudet teknologiat ja niiden omaksuminen on varmasti hankalaa.

Hannu Miettinen ei sen sijaan aio muuttaa mielipidettään, vaan pitää robotin hankintaa lääke- ja terveystaloustieteellisin perustein kyseenalaisena investointina.

– Robottia kannattaa käyttää ja toivottavasti käytetään, kun se kerran on hankittu, mutta ei ole mitään tieteellistä näyttöä, että siitä olisi ainakaan potilaalle mitään hyötyä.

Entä aikooko ylilääkäri itse ryhtyä käyttämään robottia, kun se kerran on taloon hankittu?

– En.

sss
Robottiavusteisessa leikkauksessa on aina mukana myös robottivalmistajan edustaja. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Lue myös:

Vähemmän komplikaatioita, lyhyempiä sairauslomia ja tarvittaessa vaikka katolle töihin – robotti tuli ortopedin apukädeksi Mikkelissä

Suosittelemme