Hyppää sisältöön

Tällä keinolla ruotsalaiset tekevät jalkapalloilijoilla miljoonia – Suomi putosi kelkasta, kun muut Pohjoismaat takovat rahaa

Pohjoismaisten pelaajien määrä Euroopan suurissa jalkapallosarjoissa on kasvanut merkittävästi. Ruotsalaisasiantuntija kehuu, että maassa pelaajakasvatus ja siihen liittyvä bisnesmalli on saatu korkealle tasolle.

Jens Cajuste (numero 8) siirtyi arviolta 10 miljoonalla tanskalaisesta Midtjyllandista ranskalaiseen Rennesiin. Alexander Isak (9) matkasi Real Sociedadista Newcastleen jopa 70 miljoonalla. Mattias Svanbergin (19) siirtosummaksi Bolognasta Wolfsburgiin arvioitiin 9 miljoonaa. Kaikki mainitut ovat 23-vuotiaita. Kuva: Getty Images

Ruotsin nuoret tähtihyökkääjät ovat tehneet läpimurron Englannin Valioliigassa.

Alexander Isak, 22, matkasi jättisopimuksella Newcastleen, Anthony Elanga, 20, on saanut jo rutkasti peliaikaa Manchester Unitedissa ja Dejan Kulusevski, 22, loistaa tappioitta aloittaneessa Tottenhamissa.

Koko sarjan puhutuin pelaaja on Norjan ja Manchester Cityn hyökkääjähirmu, 22-vuotias Erling Haaland.

Kun katsotaan Euroopan viittä suurinta sarjaa (liikevaihdoltaan), on Tanska omilla lukemillaan. Viidessä suurimmassa sarjassa pelaa yhteensä 46 tanskalaista, 28 ruotsalaista ja 21 norjalaista.

Suomalaisia viidessä suurimmassa sarjassa on joukkueidensa kokoonpanoihin merkattuna viisi.

Tarkempi listaus löytyy jutun lopussa olevista faktalaatikoista.

Alla oleva kolmen kauden vertailu kymmenen vuoden ajanjaksolta antaa suuntaa pelaajamäärien kehityksestä Euroopan suurissa sarjoissa.

Kaikilla mailla lukemat ovat lisääntyneet Suomea lukuun ottamatta merkittävästi. Erityisesti silmään pistää norjalaisten määrän kasvu viimeisen viiden vuoden jaksolta.

Ruotsalaisille Allsvenskan on rakkain

Vaikka Euroopan huippusarjat, etenkin Englannin Valioliiga, kiinnostavat mediaa ja yleisöä Ruotsissakin, on kotimaan pääsarja Allsvenskan kuitenkin numero yksi.

– Allsvenskan on isoin sarja ruotsalaisille. Yleisömäärät ja median kiinnostus vain kasvavat, se on vakuuttavaa, ruotii Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n asiantuntija Markus Johannesson.

– Sen jälkeen ruotsalaiset seuraavat eniten isoja seuroja, kuten Liverpoolia, Arsenalia ja Manchester Unitedia. Ruotsalaisillakin on lempiseuransa Valioliigasta.

Tällä kaudella suurimmat yleisömäärät Allsvenskanissa on vetänyt tukholmalainen Hammarby, lähes 27 000 katsojaa. AIK pääsee 26 000 katsojan keskiarvoon.

Yli 10 000:n pääsevät myös Malmö FF (18 273), Djurgården (18 145) ja IFK Göteborg (14 512).

Pienin keskikatsojamäärä Ruotsin pääsarjassa on Varbergsilla (2 437) – eli erot suurten ja pienten välillä ovat valtavia.

Hammarbyn otteluiden yleisömäärät ovat olleet koronarajoitusten jälkeen Ruotsin suurimmat. Kuva viime kevään derbystä AIK:ta vastaan. Kuva: Swedish Press Agency / All Over Press

Kaikkien ruotsalaisseurojen keskikatsojamäärä tällä kaudella on ollut 10 134. Keskiarvolukema on noussut noin tuhannella ajasta ennen koronaa.

Veikkausliigassa Ruotsin pienimmän keskiarvon eli Varbergsin yli ovat tällä kaudella päässeet HJK ja HIFK, kun kaikkien seurojen keskikatsojamäärä on ollut hieman alle 2 000.

Norjassa keskikatsojamäärä on kuluvalla kaudella ollut 5 545. Yli 10 000:n pääsevät Rosenborg ja Viking Stavanger.

Tanskan Superliigassa keskiarvo on alkaneella kaudella ollut 9 146. Kööpenhamina vetää kotiotteluihinsa Parkenille keskimäärin peräti 25 000 katsojaa, Bröndby IF noin 18 000 ja Aarhus reilut 12 000. Muiden seurojen yleisömäärät pyörivät välillä 5 600–8 500.

Islannin liigassa jäädään toki kauaksi Veikkausliigastakin, keskiarvon ollessa 900 katsojaa.

FC Kööpenhamina vetää Parkenille Tanskan liigan suurimmat katsojamäärät. Kuva: Lars Moeller / All Over Press

Asiantuntija: "Ruotsalaisseurat ovat onnistuneet bisnesmallissaan"

Johannesson kiistää, että ruotsalaisessa pelaajakasvatuksessa tehtäisiin tällä hetkellä jotain paremmin tai eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa.

– Uskon, että se menee sykleissä. Nyt Ruotsi, Norja ja Tanska – ehkä Suomi ei niinkään – ovat saaneet pelaajia isoihin seuroihin isoissa liigoissa.

Varsinkin isoimmat seurat ovat Johannessonin mukaan satsanneet paljon valmentajakoulutukseen ja lahjakkuuksien kehittämiseen.

– Jos katsot Isakia, Kulusevskia ja Elangaa, he lähtivät nuorina muihin maihin.

– Mutta joka tapauksessa nuorten pelaajien valmennus ja valmentajien laatu on Ruotsissa todella korkealla tasolla. Valmentajia koulutetaan jatkuvasti ja olosuhteet etenkin isoissa kaupungeissa ovat kohdallaan.

Tänä syksynä Newcastleen espanjalaisesta Real Sociedadista siirtynyt Alexander Isak, 23, on Ruotsin jalkapallon suurimpia, nuoria kantavia voimia. Kuva: Imago / Pro Sports Images / All Over Press

Johannesson huomauttaa, että jos ei katsota aivan suurimpia eurooppalaisseuroja, vaan hieman alemmalle tasolle, seurat etsivät potentiaalia.

Hän nostaa esimerkeiksi, että Espanjan liigan Celta Vigo hankki 18-vuotiaan Williot Swedbergin arviolta 4–5 miljoonalla eurolla ja Italian liigan Hellas Verona 23-vuotiaan Isak Hienin niin ikään 4–5 miljoonalla.

– Ruotsalaisseurat ovat hyviä käyttämään rahat koulutussysteemiin. Se luo seuroille ja agenteille kiinnostusta seurata näiden seurojen potentiaalisia nimiä.

– Etenkin tanskalaisille ja ruotsalaisille seuroille tämä on bisnesmalli. Seurojen pitää saada myyntiä, joten he etsivät potentiaalisia pelaajia, joita myydä. Hyökkäävistä pelaajista saa enemmän rahaa. Kun rahaa tulee, se investoidaan ja ympyrä on valmis.

Tällä hetkellä bisnesmalli pyörii onnistuneesti, kehuu Johannesson.

Vasta 18-vuotias Williot Swedberg ehti tehdä 7 maalia Ruotsin pääsarjassa Hammarbylle ennen kuin Celta Vigo hankki hänet useamman miljoonan korvauksella. Kuva: Therese Back / Stella Pictures / All Over Press

Yksi syy maiden välisiin eroihin on, että suomalaisten miljoonasiirrot maailmalle ovat harvinaisia, kun Suomesta lähtevät ovat usein akatemiapelaajia.

Viime kaudella Ruotsin pääsarjajoukkueet tekivät pelaajasiirroillaan arviolta 12,1 miljoonaa euroa tuottoa, kun Suomessa päästiin 900 000 euroon. Norja (18,5 miljoonaa) ja Tanska (25,7 miljoonaa) keräsivät tuottoa vielä rutkasti enemmän.

Vaikka parhaista akatemiapelaajista saatetaankin maksaa paljon, muutama pelattu pääsarjaottelu voi korottaa hintalappua merkittävästi.

Lue lisää: Suomi on Pohjoismaiden lilliputti, kun usein vain nuoret jalkapalloilijat kiinnostavat – Luka Hyryläisen, 18, miljoonasiirrosta osuus HJK:lle

"Kaipaan Suomeen lisää roolimalleja"

Miten Suomi voisi kiriä tällä osa-alueella? Johannesson sanoo, että jokaisella maalla on omat haasteensa ja kulttuurinsa.

– Ensinnäkin kyse on yksilöstä. Jonkun täytyy kasvaa ensin rauhassa Suomessa tai Ruotsissa, jollekin siirto 16-vuotiaana isompiin seuroihin on loistojuttu. Ei ole polkua, jota voi seurata ja tulla ammattilaispelaajaksi.

– Tiedän, että Suomessa on paljon fiksuja tyyppejä, jotka kehittävät jalkapalloa. En tiedä kuitenkaan riittävästi, jotta olisi asiani sanoa, mitä Suomessa kannattaa tehdä.

Johannesson ottaa kuitenkin esille HJK:n, joka pelaa toista vuotta putkeen europelejä. Hän kutsuu HJK:n tämänhetkistä projektia "mielenkiintoiseksi".

– Korostan roolimallien merkitystä. Jotta muut saavat uskoa: "voimme tehdä tämän". On tärkeää, että roolimalleja on lähellä. Se on ehkä asia, jota kaipaan suomalaiseen jalkapalloon. Heitä pitäisi saada enemmän.

AS Roman Paulo Dybala (keskellä) iski voittomaalin HJK:n verkkoon Stadio Olimpicolla. AS Roma tulee vielä syksyllä vierailulle Helsinkiin Eurooppa-liigassa. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Ruotsin maajoukkueella synkkä vaihe

Puhuttaessa roolimallien tärkeydestä Johannesson huomauttaa, että Ruotsi voitti MM-pronssia 1994 USA:n kisoissa. Silloin maajoukkueessa loisti muun muassa hyökkääjä Tomas Brolin.

Myöhemmin huipulle ponnistivat sellaiset tähtipelaajat kuin Zlatan Ibrahimovic, Fredrik Ljungberg ja Henrik Larsson.

Ruotsin maajoukkuetähdet Henrik Larsson (vas.), Fredrik Ljungberg (numero 9) ja Zlatan Ibrahimovic (numero 10) onnistuivat kukin maalinteossa, kun Ruotsi jyräsi Bulgarian 5–0 EM-kisoissa 2004. Ruotsi hävisi lopulta puolivälierissä Hollannille rangaistuspotkukisassa. Kuva: EPA / All Over Press

Viime MM-kisoissa, 2018 Venäjällä, Ruotsi selvisi aina puolivälieriin asti.

Tänä vuonna Ruotsia ei kuitenkaan nähdä MM-kisoissa, kuten ei nähty 2010 eikä 2014.

Ruotsi pelasi samassa karsintalohkossa Espanjan, Kreikan, Georgian ja Kosovon kanssa. Espanja oli omaa luokkaansa ja vei suoran kisapaikan.

Lohkokakkonen Ruotsi voitti jatkokarsinnoissa ensin Tshekin, mutta kärsi viimeisellä karsintakierroksella tappion Puolalle 0–2.

Nyt maajoukkueella menee erityisen synkästi. Loukkaantumisista kärsinyt Ruotsi jäi Kansojen liigan lohkossaan neljänneksi eli viimeiseksi ja putosi C-liigaan.

Alla olevalta videolta voit katsoa, miten asiantuntija Johannessen kommentoi MM-karsintapettymystä.

Video: SVT:n jalkapalloasiantuntija Markus Johannesson kommentoi suurta pettymystä, kun Ruotsi jäi ulos MM-kisoista.

Lue lisää:

Valioliigan jätit luottavat pohjoismaalaisiin hyökkääjiin – ruotsalaisasiantuntija kertoo Ylelle, millaisia ovat Ruotsin jalkapallon uudet supertähdet

Tässä asetelmat Veikkausliigan kiihkeään kauden huipennukseen – Haka tyrmäsi Ilveksen Pirkanmaan herrana: "Tilapäinen juttu"

"Jättifiasko" – näin lehdet reagoivat Ruotsin katastrofiin ja grillasivat päävalmentajaa, myös Suomi nousi esille

Ruotsin painajainen toteutui, joukkue putosi C-liigaan – Suomi nousi EM-karsintojen lohkoarvontojen kakkoskoriin

Suomi on Pohjoismaiden lilliputti, kun usein vain nuoret jalkapalloilijat kiinnostavat – Luka Hyryläisen, 18, miljoonasiirrosta osuus HJK:lle

Huuhkajissa säväyttänyt Lucas Lingman törmäsi merkittävään ongelmaan Ruotsissa – paljastaa, miksi pyysi siirtoa takaisin HJK:hon

Kommentti: Paljon parjattu HJK:n päävalmentaja näyttää nyt nerolta – Toni Koskelalla kävi myös tuuri

Analyysi: Joel Pohjanpalo uhrasi liki vuosikymmenen urastaan, kun häntä riepoteltiin ympäriinsä – siirto Italiaan palkitsee ensin kentän ulkopuolella

Suosittelemme sinulle