Ruotsin nuoret tähtihyökkääjät ovat tehneet läpimurron Englannin Valioliigassa.
Alexander Isak, 22, matkasi jättisopimuksella Newcastleen, Anthony Elanga, 20, on saanut jo rutkasti peliaikaa Manchester Unitedissa ja Dejan Kulusevski, 22, loistaa tappioitta aloittaneessa Tottenhamissa.
Koko sarjan puhutuin pelaaja on Norjan ja Manchester Cityn hyökkääjähirmu, 22-vuotias Erling Haaland.
Kun katsotaan Euroopan viittä suurinta sarjaa (liikevaihdoltaan), on Tanska omilla lukemillaan. Viidessä suurimmassa sarjassa pelaa yhteensä 46 tanskalaista, 28 ruotsalaista ja 21 norjalaista.
Suomalaisia viidessä suurimmassa sarjassa on joukkueidensa kokoonpanoihin merkattuna viisi.
Tarkempi listaus löytyy jutun lopussa olevista faktalaatikoista.
Alla oleva kolmen kauden vertailu kymmenen vuoden ajanjaksolta antaa suuntaa pelaajamäärien kehityksestä Euroopan suurissa sarjoissa.
Kaikilla mailla lukemat ovat lisääntyneet Suomea lukuun ottamatta merkittävästi. Erityisesti silmään pistää norjalaisten määrän kasvu viimeisen viiden vuoden jaksolta.
Ruotsalaisille Allsvenskan on rakkain
Vaikka Euroopan huippusarjat, etenkin Englannin Valioliiga, kiinnostavat mediaa ja yleisöä Ruotsissakin, on kotimaan pääsarja Allsvenskan kuitenkin numero yksi.
– Allsvenskan on isoin sarja ruotsalaisille. Yleisömäärät ja median kiinnostus vain kasvavat, se on vakuuttavaa, ruotii Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n asiantuntija Markus Johannesson.
– Sen jälkeen ruotsalaiset seuraavat eniten isoja seuroja, kuten Liverpoolia, Arsenalia ja Manchester Unitedia. Ruotsalaisillakin on lempiseuransa Valioliigasta.
Tällä kaudella suurimmat yleisömäärät Allsvenskanissa on vetänyt tukholmalainen Hammarby, lähes 27 000 katsojaa. AIK pääsee 26 000 katsojan keskiarvoon.
Yli 10 000:n pääsevät myös Malmö FF (18 273), Djurgården (18 145) ja IFK Göteborg (14 512).
Pienin keskikatsojamäärä Ruotsin pääsarjassa on Varbergsilla (2 437) – eli erot suurten ja pienten välillä ovat valtavia.
Kaikkien ruotsalaisseurojen keskikatsojamäärä tällä kaudella on ollut 10 134. Keskiarvolukema on noussut noin tuhannella ajasta ennen koronaa.
Veikkausliigassa Ruotsin pienimmän keskiarvon eli Varbergsin yli ovat tällä kaudella päässeet HJK ja HIFK, kun kaikkien seurojen keskikatsojamäärä on ollut hieman alle 2 000.
Norjassa keskikatsojamäärä on kuluvalla kaudella ollut 5 545. Yli 10 000:n pääsevät Rosenborg ja Viking Stavanger.
Tanskan Superliigassa keskiarvo on alkaneella kaudella ollut 9 146. Kööpenhamina vetää kotiotteluihinsa Parkenille keskimäärin peräti 25 000 katsojaa, Bröndby IF noin 18 000 ja Aarhus reilut 12 000. Muiden seurojen yleisömäärät pyörivät välillä 5 600–8 500.
Islannin liigassa jäädään toki kauaksi Veikkausliigastakin, keskiarvon ollessa 900 katsojaa.
Asiantuntija: "Ruotsalaisseurat ovat onnistuneet bisnesmallissaan"
Johannesson kiistää, että ruotsalaisessa pelaajakasvatuksessa tehtäisiin tällä hetkellä jotain paremmin tai eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa.
– Uskon, että se menee sykleissä. Nyt Ruotsi, Norja ja Tanska – ehkä Suomi ei niinkään – ovat saaneet pelaajia isoihin seuroihin isoissa liigoissa.
Varsinkin isoimmat seurat ovat Johannessonin mukaan satsanneet paljon valmentajakoulutukseen ja lahjakkuuksien kehittämiseen.
– Jos katsot Isakia, Kulusevskia ja Elangaa, he lähtivät nuorina muihin maihin.
– Mutta joka tapauksessa nuorten pelaajien valmennus ja valmentajien laatu on Ruotsissa todella korkealla tasolla. Valmentajia koulutetaan jatkuvasti ja olosuhteet etenkin isoissa kaupungeissa ovat kohdallaan.
Johannesson huomauttaa, että jos ei katsota aivan suurimpia eurooppalaisseuroja, vaan hieman alemmalle tasolle, seurat etsivät potentiaalia.
Hän nostaa esimerkeiksi, että Espanjan liigan Celta Vigo hankki 18-vuotiaan Williot Swedbergin arviolta 4–5 miljoonalla eurolla ja Italian liigan Hellas Verona 23-vuotiaan Isak Hienin niin ikään 4–5 miljoonalla.
– Ruotsalaisseurat ovat hyviä käyttämään rahat koulutussysteemiin. Se luo seuroille ja agenteille kiinnostusta seurata näiden seurojen potentiaalisia nimiä.
– Etenkin tanskalaisille ja ruotsalaisille seuroille tämä on bisnesmalli. Seurojen pitää saada myyntiä, joten he etsivät potentiaalisia pelaajia, joita myydä. Hyökkäävistä pelaajista saa enemmän rahaa. Kun rahaa tulee, se investoidaan ja ympyrä on valmis.
Tällä hetkellä bisnesmalli pyörii onnistuneesti, kehuu Johannesson.
Yksi syy maiden välisiin eroihin on, että suomalaisten miljoonasiirrot maailmalle ovat harvinaisia, kun Suomesta lähtevät ovat usein akatemiapelaajia.
Viime kaudella Ruotsin pääsarjajoukkueet tekivät pelaajasiirroillaan arviolta 12,1 miljoonaa euroa tuottoa, kun Suomessa päästiin 900 000 euroon. Norja (18,5 miljoonaa) ja Tanska (25,7 miljoonaa) keräsivät tuottoa vielä rutkasti enemmän.
Vaikka parhaista akatemiapelaajista saatetaankin maksaa paljon, muutama pelattu pääsarjaottelu voi korottaa hintalappua merkittävästi.
"Kaipaan Suomeen lisää roolimalleja"
Miten Suomi voisi kiriä tällä osa-alueella? Johannesson sanoo, että jokaisella maalla on omat haasteensa ja kulttuurinsa.
– Ensinnäkin kyse on yksilöstä. Jonkun täytyy kasvaa ensin rauhassa Suomessa tai Ruotsissa, jollekin siirto 16-vuotiaana isompiin seuroihin on loistojuttu. Ei ole polkua, jota voi seurata ja tulla ammattilaispelaajaksi.
– Tiedän, että Suomessa on paljon fiksuja tyyppejä, jotka kehittävät jalkapalloa. En tiedä kuitenkaan riittävästi, jotta olisi asiani sanoa, mitä Suomessa kannattaa tehdä.
Johannesson ottaa kuitenkin esille HJK:n, joka pelaa toista vuotta putkeen europelejä. Hän kutsuu HJK:n tämänhetkistä projektia "mielenkiintoiseksi".
– Korostan roolimallien merkitystä. Jotta muut saavat uskoa: "voimme tehdä tämän". On tärkeää, että roolimalleja on lähellä. Se on ehkä asia, jota kaipaan suomalaiseen jalkapalloon. Heitä pitäisi saada enemmän.
Ruotsin maajoukkueella synkkä vaihe
Puhuttaessa roolimallien tärkeydestä Johannesson huomauttaa, että Ruotsi voitti MM-pronssia 1994 USA:n kisoissa. Silloin maajoukkueessa loisti muun muassa hyökkääjä Tomas Brolin.
Myöhemmin huipulle ponnistivat sellaiset tähtipelaajat kuin Zlatan Ibrahimovic, Fredrik Ljungberg ja Henrik Larsson.
Viime MM-kisoissa, 2018 Venäjällä, Ruotsi selvisi aina puolivälieriin asti.
Tänä vuonna Ruotsia ei kuitenkaan nähdä MM-kisoissa, kuten ei nähty 2010 eikä 2014.
Ruotsi pelasi samassa karsintalohkossa Espanjan, Kreikan, Georgian ja Kosovon kanssa. Espanja oli omaa luokkaansa ja vei suoran kisapaikan.
Lohkokakkonen Ruotsi voitti jatkokarsinnoissa ensin Tshekin, mutta kärsi viimeisellä karsintakierroksella tappion Puolalle 0–2.
Nyt maajoukkueella menee erityisen synkästi. Loukkaantumisista kärsinyt Ruotsi jäi Kansojen liigan lohkossaan neljänneksi eli viimeiseksi ja putosi C-liigaan.
Alla olevalta videolta voit katsoa, miten asiantuntija Johannessen kommentoi MM-karsintapettymystä.
Lue lisää:
Kommentti: Paljon parjattu HJK:n päävalmentaja näyttää nyt nerolta – Toni Koskelalla kävi myös tuuri