Hyppää sisältöön

Mikko Alatalo tapasi 70-luvulla Juicen Tampereella ja sai "sähköiskun" – näin manserockin pioneerit mullistivat rockin kielen

Uutuuskirja kuvaa manserockin kehityksen 1960-luvulta 1990-luvun alkuun. Kahden maalaispojan kohtaaminen 70-luvun alun Tampereella oli rock-kulttuurissa käänteentekevä hetki. Jo ennen Juice Leskistä ja Mikko Alataloa Tampereella osattiin rokata.

Manserockista ei voi kirjoittaa mainitsematta Juice Leskistä. Juice Leskinen ja Coitus Int -yhtye kuvattiin TV2:n Iltatähti-ohjelmassa vuonna 1976. Kuva: Yle

Manserockin määritelmä ei ole itsestään selvä. Jollekin se on jotain joka oli ja meni, toiselle se jatkuu yhä keikkailevien Popedan ja Eppu Normaalin muodossa. Joku laskee mukaan vielä tuoreemmat artistit, esimerkiksi Jonne Aaronin.

Mutta näin sen määrittelee manserockista kirjan kirjoittanut Jari Korkki:

– Näen, että se on tietyn aikakauden ilmentymä, joka alkaa 70-luvulta. Siihen liittyy myös suomen kielen mukaantulo.

Korkki lainaa määritelmässään vuonna 1964 perustetun helsinkiläisen Topmost-bändin jäsentä Harri Saksalaa. Saksalan mukaan iso murros ei tapahtunut siirryttäessä rautalangasta laulettuun rockiin, vaan siinä, kun kieli vaihtui englannista suomeen.

Tampereella oli tässä murroksessa ratkaiseva osa.

Juice Leskisellä ja muilla oli keskeinen merkitys siinä, että rock muuttui suomenkieliseksi. Ja kun Eput ja Popeda tulivat, jossain vaiheessa manserock ja suomirock olivat tavallaan sama asia, Korkki sanoo.

Kirjassa on kuva Jari Korkista ja Pate Mustajärvestä elokuussa 2021. Korkki valmistautui spiikkaamaan Popedan lavalle Pyhtään Kulttuuritalolla. Kuva: Kirsi Mäkinen

Korkin kirja Manserock jäi soimaan julkaistiin keskiviikkona. Politiikan toimittajana Ylellä ja TV1:n Ykkösaamun juontajana työskennellyt Korkki on aiemmin kirjoittanut kirjat urheiluvaikuttaja Kalervo Kummolasta, entisestä puolustusministeristä Jussi Niinistöstä ja valtakunnan ykköskoirasta Lennusta.

Kimmoke juuri manserockia käsittelevän kirjan kirjoittamiseen tuli jo uran alkuvaiheilla, kun Korkki työskenteli tamperelaisen paikallisradio 957:n ohjelmapäällikkönä.

– Nuorena kloppina olin oppinut tuntemaan näitä hemmoja. Halusin jollain tavalla palauttaa sen aikakauden.

Tarina alkaa jo 60-luvulta

Termi "Manserock" on keksitty vuonna 1975 Juice Leskinen Coitus Intin ja Alwari Tuohitorven kesäkiertueen nimeksi.

Kirjassaan Korkki aloittaa kertomuksen jo 1960-luvulta, jolloin rock-kulttuuri alkoi heräillä Tampereella.

– En halunnut aloittaa tätä kirjaa siitä, kun Juice, Mikko (Alatalo) ja Harri Rinne törmäävät toisiinsa. Ennen kuin jätkät tulivat Tampereelle, täällä oli ollut olemassa jotain. Siksi kirjassa luku on nimeltään "ensin oli Five Comets".

Five Cometsin laulaja Rauli "Rale" Koivisto kertoo kirjassa, että yhtye oli ensimmäinen tamperelainen rockbändi levytysstudiossa. Vuosi oli 1964. Myöhemmin Koivistosta tuli 60-luvun suosikkiyhtyeen Matthewsien laulaja ja Tampereen Popteatterin Hair-musikaalin tähti.

Rauli "Rale" Koivisto oli Tampereen ensimmäisiä rocktähtiä. Tampereen Popteatteri esitti Hairin ensimmäistä kertaa elokuussa 1969, ja esitykset myytiin loppuun jo ennen ensi-iltaa. Pääosien esittäjät Rauli Koivisto ja Pirkko Saanakorpi kuvattiin musikaalin harjoituksissa. Kuva: Kalle Kultala

Yliopistokin vaikutti manserockin syntyyn

Kahden maalaispojan saapuminen Tampereelle vuonna 1970 oli käänteentekevä. Mikko Alatalo aloitti tiedotusopin opinnot yliopistossa ja Juice Leskinen kielenkääntäjän opinnot Tampereen kieli-instituutissa. Salossa syntynyt Harri Rinne, tasavallan presidentti Sauli Niinistön luokkakaveri, oli aloittanut yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vuotta aiemmin. Vuonna 1972 he ja Max Möller perustivat legendaarisen Coitus Int -yhtyeen.

Mikko Alatalo kertoo kirjassa, kuinka Leskisen tapaaminen ja tekstit löivät läpi kuin sähköisku.

– Siinä oli kerralla kurottu umpeen se vuosien kuilu, mikä oli suomalaisen iskelmälyriikan ja angloamerikkalaisen rocklyriikan välillä, Alatalo kuvailee.

Merkillepantavaa on myös se, ettei manserockarin tarvitse olla syntyjään Tampereelta. Suurin osa on itse asiassa tullut kaupunkiin jostain muualta, Alatalokin Kiimingistä ja Leskinen Juankoskelta.

– Yliopisto oli hirveän tärkeä – yliopisto toi humanisteja, Jari Korkki sanoo.

Kysyimme Tampereella tapaamiltamme ihmisiltä, mitä heille tulee mieleen manserockista ja mitä se heille merkitsee. Video: toimittaja Petra Ketonen, kuvaaja Antti Eintola / Yle

Manserockin naiset viimein esiin

Jari Korkki kertoo kirjassaan usein unohdetuista manserockareista: naisista. Yhtyeet Gasoline Girls ja Petrol Boys sekä Ilona vaikuttivat kaupungissa samaan aikaan.

– 80-luvulla Tampereen mimmit näyttivät, että kyllä mekin osataan tehdä bändejä, Korkki sanoo.

Kirjaansa varten hän haastatteli Gasoline Girls ja Petrol Boys -yhtyeen laulaja-kitaristia Kikka Laitista.

– Kikka sanoi, että olet ensimmäinen toimittaja ikinä, joka haluaa tietää manserockin naisista jotain.

Kikka Laitinen säveltää ja sanoittaa musiikkia edelleen. Promootiokuva vuodelta 2020. Kuva: Promokuva

Myös Ilona-yhtyeen tarina on kirjassa. Ilonan laulaja-kitaristi "Toni" eli Tiina Lähteenmäki kertoo, kuinka miesmuusikot naureskelivat bändille, koska naisten soittotaito oli alkuun puutteellista.

Kun Ilona sai levytyssopimuksen, oli naisten vuoro nauraa.

Sopivan kokoinen kaupunki

Jari Korkin kirjan sivuilla vilisee tunnettujen muusikoiden, bändien ja paikkojen nimiä. Monet taiteilijat ovat siirtyneet jo ajasta ikuisuuteen. Samoin on käynyt kuppiloille ja kulttuuritapahtumille.

Kirjailija on itsekin mukana monessa tarinassa. Nostalgiaa on havaittavissa.

Korkin mielestä myös nuoremman väen kannattaa tutustua manserockin historiaan. Hän nostaa esiin Juice Leskisen merkityksen suomalaiselle rock-lyriikalle ja toisaalta Tampereen erityislaatuisuuden. Tampere on niin pieni tai sopivan kokoinen, että kulttuurin tekijät tuntevat toisensa ja genret sekoittuvat.

Aki Kaurismäkikin kekkuloi tiedotusoppia opiskelemassa aikoinaan. Siksi nämä erilaiset tyypit esiintyvät milloin missäkin Kaurismäen elokuvassa.

Vuoden 1984 Eppu Normaali: Martti Syrjä, serkku Aku Syrjä, Juha Torvinen, Pantse Syrjä ja Mikko Nevalainen. Kuva: Markku Mäkinen

Ilmiönä manserock on inspiroinut lukuisia teoksia. Tampereen Työväen Teatterissa sai vuonna 2006 ensi-iltansa huippusuosittu musikaali Vuonna 85. Sen pohjalta julkaistiin samanniminen elokuva vuonna 2013.

Harri Rinne kirjoitti ystävästään vuonna 2002 julkaistun kirjan Juice on (Juice off). Vuonna 2018 sai ensi-iltansa elokuva Juice.

Olennainen osa manserockin historiaa on vuonna 1977 perustettu tamperelainen levy-yhtiö Poko Records. Vesa Kontiainen kirjoitti vuonna 2004 kirjan Aitoa suomirockia – Poko Recordsin historia.

Mikko Alatalon uraan ja repertuaariin voi taas tutustua perjantai-iltaisin Nelosen Vain elämää -ohjelmassa.

Korkin kirja päättyy vuoteen 1993, jolloin hän muutti pois Tampereelta ja lopetti aktiivisen manserockin tarkkailun.

Moni on poissa, mutta manserockin tarina jatkuu. Vuonna 1977 perustettu Popeda keikkailee edelleen aktiivisesti. Samoin Eppu Normaali jatkaa uraansa, vaikka levytyksissä oli välillä yhdentoista vuoden tauko.

Tampereelle ja erityisesti Pispalaan on asettunut vuosien varrella monia muitakin muusikoita, kuten Pauli Hanhiniemi, Heikki Salo ja Herra Ylppö. Jari Korkki tuumaa, että seuraavaksi pitänee kirjoittaa kirja pispalarockista.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 22.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Mikko Alatalo voitti Iskelmä-Finlandian – "Palkintoraha on laitettava kiertoon ja maksettava hyville soittajille musiikin tekemisestä"

Epe Helenius sai musiikkineuvoksen arvonimen – tamperelainen Helenius tunnetaan Poko Rekordsin ja levykauppojen perustajana

Manserockin äijäosasto Popeda juhlii nelikymppisiään – lapsilta mykistynyt reaktio yhdestä bändin suosituimmasta laulusta

Manserockin kultainen vuosikymmen: iloa ja noloa

Suosittelemme sinulle