Hyppää sisältöön

Maatilat toimivat nyt ennennäkemättömässä paineessa – pahinta on epävarmuus, sanoo maitotilallinen

Maatalouden tuotantokustannukset ovat Suomessa tällä hetkellä korkeammat kuin koskaan EU-jäsenyyden aikana, kerrotaan MTK:sta. Tulevaisuudenuskoa luodaan muistuttamalla huoltovarmuudesta.

Maatilojen kustannukset ovat hurjassa nousussa –  Pitää olla hyvät välit pankkiin, toteaa tilallinen Juha Kortesalmi
Maatilojen kustannukset ovat hurjassa nousussa – Pitää olla hyvät välit pankkiin, toteaa tilallinen Juha Kortesalmi

Ojansuun tilan pihattonavetassa Ranualla on hiljaista. Se on merkki siitä, että lehmät ovat tyytyväisiä.

Tilan isäntä Juha Kortesalmi seisoo navetassa, jossa on 130 lehmää, 70 hiehoa ja vasikkaa sekä kaksi lypsyrobottia. Takana on raskas vuosi.

– Kustannusten nousu tarkoitti tilallani 100 000 euron laskua, ja varsinainen tulonmenetys oli lähemmäs 60 000 euroa, sanoo Kortesalmi.

Nyt tilanne on korjaantunut, kun maidon tuottajahinta on noussut. Jo syntynyttä lovea on vaikea korvata.

Vaikeinta on ennustettavuuden puute.

– Kustannukset ovat lähteneet laukalle jo viime syksynä, eikä voi tietää mitä tuotantopanokset maksavat vaikka kuukauden kuluttua. Täytyy miettiä kannattaako vaikka apulantaa käyttää siinä määrin kuin ennen, Kortesalmi sanoo.

Epävarmuus aiheuttaa tuottajalle päänvaivaa.

– En tee nyt mitään isompia liikkeitä. Investoinnit täytyy pitää jäissä ja kytätä hyvää hetkeä ostaa esimerkiksi lannoitteita. Kannattaa pitää myös hyvät välit pankkiin.

Tilojen lopettamisvauhti on kiihtymässä

Juha Kortesalmen maitotila on onnellisessa asemassa, sillä isommat investoinnit on tehty ja toiminta on vakiintunutta. Näin ei ole kaikilla, sillä maatalouden raju rakennemuutos jatkuu.

Suomessa on nyt noin 4700 maitotilaa, kun niitä vielä viime vuonna oli yli 5000. Samaan aikaan tilakoot ovat kuitenkin kasvaneet. Siksi maitomäärät eivät ole pudonneet samaa tahtia tilojen kanssa.

Lopettamisvauhti voi kiihtyä, sillä tuotantokustannusten nousu on hurjaa.

– Lannoitteiden hinnat olivat tämän vuoden toisella neljänneksellä 119 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten ja energiakulut 53 prosenttia korkeammat, luettelee MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio.

Juha Kortesalmen Ojansuun tilalla lehmät saavat liikkua vapaasti sisä- ja ulkotilojen välillä. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Maatiloilla odotetaan apua

Mattio kertoo, ettei ole kertaakaan uransa aikana nähnyt näin vaikeaa tilannetta kuin nyt.

Maitotilojen tilannetta helpottaa se, että maidon tuottajahinta on noussut. Alkuvuonna maidosta maksettiin tuottajalle 43 senttiä.

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan tuottajahinta on nyt 50 senttiä ja paikoin enemmänkin. Se on silti vähän verrattuna kustannusten nousuun.

Mattion mukaan tilanne on maatalouden niin vakava, että tarvitaan yhteiskunnan väliintuloa etenkin energian hinnan nousun vaikutusten hillitsemiseksi.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat tilat, jotka ovat vasta investoineet ja ottaneet velkaa. Samalla rahoittajat ovat kiristäneet toimiaan.

– Tavoitteena on saada markkinat toimimaan. Tuottajahinnan täytyy olla hyvällä tasolla. Kriisitoimia voisivat olla esimerkiksi energiaveron palautus ja kiinteistöveron poisto, sanoo Mattio.

Ojansuun tilalla on 130 lehmää. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Uusista kriisitoimista ei ole päätöksiä

Maa- ja metsätalousministeriössä ymmärretään alan huolia, mutta samaan aikaan todetaan ettei ongelmia voi korjata kriisitoimin tai tukipaketein.

– Kustannukset pitää pystyä siirtämään tuotteiden hintaan. Pitkällä aikavälillä tukipaketit ja kriisitoimet eivät ole ratkaisu. Niillä pyritään auttamaan sen vaikeimman tilanteen yli, sanoo maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila.

Kaila sanoo, että maatalouden huolia pohditaan vakavasti hallituksessa.

– Mikäli hallitus päättää tehdä uusia tukipaketteja, ne pannaan toimeen, mutta tällä hetkellä ei ole mitään päätöksiä uusista toimista.

Maatalouden kustannuskriisi aiheuttaa maataloustuottajissa epävarmuutta. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Energian hintaa on vaikea siirtää tuotteisiin

Keväällä hallitus päätti laajasta huoltovarmuuspaketista, jolla haluttiin parantaa tilojen maksuvalmiutta.

300 miljoonan euron summa kohdistettiin energiaveron palautukseen, kasvihuoneille, sika-ja siipikarjalle ja vihannesten varastointituelle. Osaksi tukea kohdennettiin tulevaisuutta palveleviin kohteisiin, joilla esimerkiksi omavaraisuutta energiassa ja ravinteissa vahvistetaan.

Ensi vuoden talousarviossa ei kuitenkaan esitetä jatkoa maatalouden kiinteistö- ja energiaverojen helpotuksille. Kaikki eivät usko, että energianhinta siirtyy tuotteiden hintaan.

Talvella voi olla tilanne, jossa kotimaista kurkkua tai tomaattia ei ole tarjolla.

Kotimaisen kurkun ja tomaatin saatavuus heikkenee ensi talvena – osa viljelijöistä keskeyttää tuotannon kalliin sähkön takia

Maatilojen lopettamisvauhti kiihtyy koko ajan. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen

Tilanne on pelottava. Sen myöntää myös MTK Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen. Hän haluaa kuitenkin valaa uskoa maatalouteen.

– Mikä voisi olla tärkeämpää kun ruuan tuottaminen? Meitä tarvitaan, ja huoltovarmuuden vuoksi tuotantoa pitäisi olla joka puolella Suomea, sanoo Kasurinen.

– Lapissa on kaikki edellytykset maanviljelylle. Puhdasta ilmaa ja nurmea riittää. Lapin ruoantuotantoa ei missään nimessä pidä menettää.

Ukrainan sodan mukanaan tuoma kriisi on poikinut jotain hyvääkin, sanoo Kasurinen.

– Huoltovarmuudesta puhutaan nyt enemmän, ja kotimaisen ruuan arvostus on noussut.

Maa-ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila sanoo, että huoltovarmuus on kaikkien yhteinen intressi jopa turvallisuuspoliittisesti.

– Vaikka tilojen määrä on vähentynyt, tuotantomäärät eivät ole hälyttävästi vähentyneet. Ukrainan sota on osoittanut, että ruoka on väkevä väline.

Lapissa on tällä hetkellä 200 maitotilaa, kun niitä vuonna 2019 oli vielä 262.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 20.9. kello 23 saakka.

Lue myös:

Harva ostaa kauniista puheista huolimatta lähiruokaa – hintojen kallistuminen pahentaa tilannetta

Energiakriisi uhkaa kylmettää kylien sydämet – 11-vuotiaalle Amanda Lintulalle kylätalo on ainoa paikka, jossa on jotain toimintaa

Suosittelemme sinulle