Kintterön metsä Päijät-Hämeen keskussairaalan kupeessa on tavallinen metsä valtatien varrella, mutta se sopii erityisen hyvin terveysmetsäksi. Monesta metsästä voi saada terveysvaikutuksia, mutta tutkimusten mukaan tietynlaisista metsistä saa enemmän apua hyvinvointiin.
Hyvä terveysmetsä on niin laaja, että siitä tulee metsän tunne. On eduksi, jos se on helppo saavuttaa, lähellä ihmisiä ja siellä on helppo kulkea. Metsän pitäisi olla myös riittävän monimuotoinen.
– Kintterön metsässä on monia metsätyyppejä, suoaluetta ja lampia. Jokainen voi löytää mielipaikkansa ja saada elvyttävän luontokokemuksen, kertoo projektipäällikkö Taru Suutari Lahden kaupungilta.
Suutari johdatti syyskuun alussa Päijät-Soten työntekijöitä terveysmetsään. Viitenä päivänä yhteensä kaksikymmentä sote-alan työntekijää teki metsässä aistiharjoituksia ja pohti, miten viereistä metsää voisi hyödyntää joko työssä potilaiden kanssa tai omassa työhyvinvoinnissaan.
Lastensuojelussa työskentelevät Sari Kalenius ja Tiina Martikainen ovat hyödyntäneet luontoa aiemminkin työssään. Ohjattujen harjoitusten avulla he saivat metsästä aiempaa enemmän elämyksiä.
– Kuljimme ihan rauhassa. Tuntien aikana nousi tunteita äärestä laitaan, kertoo Tiina Martikainen.
Sari Kalenius on selvästi liikuttunut.
– Metsä voi antaa tosi paljon. Se voi lohduttaa ja innostaa. Täällä tuli koettua ihan kaikkea, sanoo Kalenius.
Kaleniuksen ja Martikaisen mielestä perheitä ja yksittäisiä perheenjäseniä voi tavata yhtä hyvin luontoympäristössä kuin sisätiloissakin. Luonnossa perheiden kanssa voi retkeillä, laittaa ruokaa, leikkiä tai ihan vaan keskustella.
Tapaamisten järjestäminen luontoon vaatii enemmän aikaa ja vaivaa. Toisaalta luontotapaamiset ovat palkitsevia myös työntekijälle.
Lastensuojelun asiakkaiden lisäksi Kalenius ja Martikainen haluavat tuoda metsään työkaverinsa.
Metsäkokemus jakoon Eurooppaan
Lahti on yksi eurooppalaisen Go green routes -verkoston kaupungeista. Jokaisella kuudella kaupungilla on oma tutkimuskohteensa. Lahdessa kohde on terveysmetsä, muilla kaupungeilla on viheralueita, pyöräteitä ja merenrantaa.
Verkoston koordinaattori Shreya Utkarsh on tullut Lahteen suoraan Ruotsin Uumajasta, joka sekin on yksi verkoston kaupungeista.
Koordinaattori on linkki kaupunkien välillä. Hän levittää tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka olisivat siirrettävissä kaupungista toiseen. Tarkoituksena on löytää keinot, joilla kaupunkilaiset löytäisivät nykyistä helpommin tiensä luontoon.
– Haluamme tuoda ihmiset takaisin luonnon lähelle tuntemaan hyvää oloa, iloa ja jännittäviä kokemuksia, kertoo Utkarsh.
Hänen mielestään on liian aikaista arvioida, mitä tähän mennessä on opittu.
– On jo selvää, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia. Selvitämme vielä, miten teemme siitä entistä suurempaa. On vielä pitkä matka siihen, että Lahti tai joku muu kaupunki olisi maailman tervein kaupunki, sanoo Shreya Utkarsh.
Terveysvaikutukset ovat kiistattomia
Tutkimustieto ympäristön vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on laajentunut paljon viimeisten viiden vuoden aikana. Erityisesti tutkimusnäyttö mielenterveyshyödyistä on vahvistunut viime vuosina.
– Säännölliset luontokäynnit vaikuttavat myönteisesti mielenterveyteen ja lyhytkin luontokäynti auttaa stressinhallinnassa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.
Tutkimuksissa on huomattu, että kaupungistumisen myötä ihmisten luontosuhde muuttuu. Jos lähiluontoa ei ole tarjolla tiivistyneen kaupunkirakenteen vuoksi, nuorille ei välttämättä synny yhtä vahvaa luontosuhdetta kuin aiemmilla sukupolvilla.
– Meillä on urbanisoituva sukupolvi, joille luonnon merkitys ei ole läheskään yhtä suuri kuin vanhemmilla ikäluokilla.
Luonto säästää rahaa sotemenoista
Liisa Tyrväisen mielestä Lahden kaupungin ja Päijät-Soten kokonaisvaltainen ajattelu sekä kaupunkisuunnittelun, ympäristön ja sosiaali-ja terveysalan yhteistyö ovat erinomainen esimerkki siitä, miten luonnon terveyshyödyt saadaan laajasti käyttöön.
Kunnissa asia menisi paremmin perille, jos tutkimustieto tarjoaisi faktaa siitä, millainen arvo ja merkitys luontopohjaisilla palveluilla on asukkaille ja kansanterveydelle.
Alan tutkijat ovat jo ehdottaneet tutkimusta, jossa selvitettäisiin konkreettisesti, mitä luonnon terveyshyödyt voisivat rahallisesti merkitä. Tyrväinen mainitsee esimerkkeinä säästöt sairastavuuteen, mielenterveyspalvelujen vähentämiseen tai työstä poissaoloihin.
– Luontoarvojen merkitystä ei ole vielä riittävästi ymmärretty, mutta siitä keskustellaan yhä enemmän, sanoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.