Hyppää sisältöön

Teknologiajätit loivat digitaalisen maailman, jonka säännöistä päättää pieni piiri – professori: “Netissä on jääty autoritääriseen vaiheeseen”

Teknologiayhtiöt ovat ottaneet valtioiden roolin digitaalisessa maailmassa. Yhä suurempi osa niin työ- kuin yksityiselämästä tapahtuu alustoilla, joiden säännöt ovat osa teknologiajättien liiketoimintaa.

Suurten teknologiayhtiöiden alustojen ulkopuolella internet on usein vihamielinen ympäristö. Tämän vuoksi ihmiset suosivat Googlen kaltaisia alustoja, jotka tarjoavat yksinkertaisten käyttökokemusten lisäksi suojaa digitaalisessa maailmassa. Kuva: Thiago Prudencio / AOP

Internetin myötä jättiläisiksi kasvaneet teknologiayhtiöt ovat viime vuosina olleet poliitikkojen hampaissa eri puolilla maailmaa. Yhtiöitä syytetään niin nuorison turmelemisesta, monopoliaseman väärinkäytöstä kuin demokratian tuhoamisesta.

Uutta lainsäädäntöä laaditaan parlamenteissa nyt täyttä häkää, mutta ahkerasta säätämisestä huolimatta lopputulokset ovat jääneet laihoiksi. Ainoastaan Euroopan unioni on onnistunut luomaan sääntöjä, joilla on ollut laajempaa vaikutusta teknologiajättien toimintaan.

– Ongelmaksi muodostuu se, että nämä alustat ovat kansainvälisiä toimijoita. Ne tarjoavat markkinapaikkoja ja sääntökehikkoja nimenomaan kansainväliseen toimintaan, jolloin maantieteellisesti rajatun alueen poliittinen toimija, eli kansallisvaltio, ei ole kovin hyvässä asemassa asettamaan sääntöjä, sanoo Oxfordin taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta.

Alustajättien vallasta tuoreen kirjan (Cloud empires: how digital platforms are overtaking the state and how we can regain control) kirjoittanut Lehdonvirta katsoo, että fyysisen maailman rajoja ei kannattaisi tuoda digitaaliseen maailmaan. Alustojen riippumattomuutta valtiollisista intresseitä pitäisi itse asiassa edistää.

Tämä ei tarkoita sitä, että poliitikkojen pitäisi antaa teknologiayhtiöille vapaat kädet toimia miten huvittaa. Ulkoisen lainsäädännön sijaan Lehdonvirta kuitenkin keskittyisi alustojen sisäisten sääntöjen demokratisointiin ja tätä kautta siihen, että alustat olisivat enemmän tilivelvollisia käyttäjilleen.

Suurten teknologiayhtiöiden johtajilla on Vili Lehdonvirran mukaan monella mittapuulla enemmän valtaa kuin useimpien valtioiden johtajilla. Omien sääntöjen lisäksi moni alustajätti "verottaa" osuuden kaikesta alustalla tapahtuvasta liiketoiminnasta. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Alustat muistuttavat enemmän valtioita kuin yrityksiä

Tällä hetkellä digitaalisen maailman säännöt ovat käytännössä alustayhtiöiden itsensä määrittelemiä. Lehdonvirta vertaa tilannetta aikaan ennen kansallisvaltioita, jolloin yksittäiset hallitsijat päättivät mielivaltaisesti oman alueensa asioista.

– Netissä valtio on luotu uudelleen, mutta poliittisen historian näkökulmasta on jääty autoritääriseen vaiheeseen, Lehdonvirta kuvailee.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että internetiin ei ole kehittynyt sellaisia instituutioita tai päätöksentekojärjestelmiä, joilla voidaan tehdä kollektiivisia päätöksiä. Käyttäjien ainoat vaihtoehdot ovat joko toimia alustayhtiön sääntökehikon puitteissa tai pysyä pois alustalta. Jälkimmäinen vaihtoehto käy yhä vaikeammaksi nyky-yhteiskunnassa.

– Jolloin me olemme jumissa niillä alustoilla, jotka ovat alunperin sattuneet kasvamaan näiksi de facto -standardeiksi, Lehdonvirta sanoo.

Sääntelyn tärkein tehtävä olisikin luoda alustoille instituutioita, joiden kautta käyttäjät ja kehittäjät voisivat saada äänensä paremmin kuuluviin. Viitteitä tällaisesta kehityksestä on jo saatu. Esimerkiksi Facebook on hiljalleen avannut erilaisia kanavia, joilla käyttäjät voivat pyytää muutoksia alustan tekemiin päätöksiin.

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg onkin sanonut pitävänsä Facebookia enemmän valtion kaltaisena toimijana kuin yrityksenä. Lehdonvirta uskoo, että moni teknologiajohtaja jakaa Zuckerbergin näkemyksen.

Pelisäännöt voivat muuttua milloin vain

Alustajättien valta näkyy jokaisen elämässä. Meta, Twitter ja Tiktok päättävät, minkälaisia sisältöjä sosiaalisessa mediassa näkyy. Apple ja Google päättävät, minkälaisia sovelluksia puhelimiin voi ladata. Netflix ja Spotify päättävät, minkälaisia sisältöjä ihmisille suositellaan. Amazon päättää, minkälaisia tuotteita asiakkaille näytetään.

Alustayhtiöiden tekemät päätökset voivat silloin tällöin ärsyttää tavallista käyttäjää, mutta esimerkiksi sovelluskehittäjälle yksittäinen muutos voi merkitä vuosien työn valumista hukkaan.

– Applella ja Googlella on molemmilla omat sääntönsä. Kumpikin niistä voi muuttaa omiaan milloin tahansa. Ei ole mitään toimialan “perustuslakia” johon olisi paalutettu edes keskeisimpiä periaatteita joilla liiketoimintaa sovelluskaupoissa tehdään, sanoo Mesensein toimitusjohtaja Tuukka Ylälahti.

Aalto-yliopiston yrityshautomosta alkunsa saanut Mesensei tarjoaa yrityksille, järjestöille ja oppilaitoksille työkalua mobiilisovellusten kehittämiseen. Yhtiön toiminta perustuu yhteen alustaratkaisuun, josta versioidaan oma sovellus kunkin asiakkaan tarpeisiin.

Kesällä 2017 Apple päätti kieltää tämänkaltaisen toiminnan. Yhtiö ei halunnut sovelluskauppansa täyttyvän samojen sovellusten eri toteutuksista, joten muutti omia sääntöjään. Applen näkemys oli, että kaikkien Mesensein asiakkaiden sovellusten – VTT:stä Imetyksen tuki ry:hyn – pitäisi löytyä yhden sovelluksen takaa.

– Se tarkoitti meille puolen vuoden epävarmuutta, että voimmeko ylipäätään rakentaa liiketoimintaamme vai tuleeko Apple estämään sen, muistelee Ylälahti.

Applen päätös herätti paljon keskustelua kehittäjäyhteisön sisällä. Keskusteluun osallistui jopa Kalifornian kongerssiedustaja Ted Lieu, joka syytti Applea liian laaja-alaisesta kiellosta.

Kritiikki sai Applen tajuamaan, että täyskielto johtaisi pienten toimijoiden katoamiseen sovelluskaupasta. Yhtiö lievensi kantaansa juuri ennen siirtymäajan päättymistä.

Mesensein toimitusjohtaja Tuukka Ylälahti sanoo sovelluskauppojen lisänneen turvallisuutta ja luotettavuutta. Kolikon kääntöpuolena on se, että sovelluskehittäjät joutuvat työskentelemään kahden ison jättiläisen mielivaltaisten päätösten mukaisesti. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Alustajätit määräävät kaistojen määrän tiedon valtatiellä

Vaikka Apple lopulta päätti sallia Mesensein liiketoiminnan, vääntö oli hyvä muistutus digitaalisen toimintaympäristön epävarmuudesta.

Toimintaympäristön muutokset ovat aina kuuluneet yrittämisen riskeihin, mutta digitaalisessa maailmassa muutokset voivat olla yllättäviä ja äkkinäisiä. Ja siinä missä yhteiskunnallisista päätöksistä käydään julkista keskustelua, digitaalisilla alustoilla muutokset ovat enemmänkin ilmoitusluontoisia asioita.

– Sillä on väliä, kun päätetään perustaa tehdas, että meneekö sinne tie ja sähköt. Jos sinne menee tie ja sähköt, niin eivät ne sieltä huomenna katoa. Mutta tässä digitaalisessa infrastruktuurissa se voi olla yhden liiketoimintajohtajan päätös ja tie katoaa, Ylälahti toteaa.

– Eikä ole mitään kunnan kaavoitusvirastoa, minne valittaa.

On myös mahdollista, että tie tehtaalle säilyy, mutta viereen rakentuu moottoritie teknologiajätin omille sovelluksille.

Näin kävi pieniä paikantimia kehittävälle Tilelle, jonka tuotteen Apple kopioi pari vuotta sitten. Samalla Apple antoi omalle paikantimelleen pääsyn syvemmälle puhelimen järjestelmään, mikä mahdollisti tarkemman paikannuksen. Tile ei voinut muuta kuin katsoa vierestä, kun maailman arvokkain yhtiö söi sen liiketoiminnan.

Digitaalisen maailman portinvartijoiden valta kasvaa

Tavallisen käyttäjän näkökulmasta teknologiajättien toiminta näyttää usein järkevältä. Puhelimen käyttäminen on paljon mukavampaa, kun siihen ei erikseen tarvitse ladata sovellusta taskulampulle tai verkkoyhteyden jakamiselle.

Sovelluskauppojen tiukat seulat luovat turvaa ja luottamusta, mikä hyödyttää niin käyttäjiä kuin sovelluskehittäjiä. Sovellusten asentaminen on nykyään paljon helpompaa ja turvallisempaa kuin PC-tietokoneiden valtakaudella parikymmentä vuotta sitten.

Teknologiayhtiöiden kehittämät maksujärjestelmät antavat kenelle tahansa mahdollisuuden perustaa verkkokauppa, joihin asiakkaat uskaltavat tulla ostoksille.

– Kyllähän ne mahdollistavat sellaisen liiketoiminnan, joka on hyvin mielenkiintoista, tuottavaa, järkevää ja tehokasta, Ylälahti sanoo.

Juuri tässä piilee teknologiajättiläisten valta. Ne ovat ainoita, jotka tarjoavat ihmisille työkaluja toimia digitaalisessa maailmassa. Fyysisessä maailmassa teitä rakentavat valtiot ovat jääneet täysin syrjään digitaalisen maailman kaavoituksessa.

– Alustayhtiöt nimenomaan tarjoavat internetissä turvaa, sääntökehyksiä, omistusoikeuden suojaa ja sopimusten toimeenpanoja yli maantieteellisten rajojen ja yli kansallisvaltioiden toimivaltuuksien rajojen. Ja tämän takia ihmiset ja yrityksen, jotka tekevät bisnestä, elävät elämäänsä ja tekevät työtä internetissä, turvautuvat näihin yrityksiin, Lehdonvirta huomauttaa.

Ja koska digitaalisen talouden merkitys kasvaa koko ajan, näiden yhtiöiden valta-asema vain kasvaa entisestään.

– Amazonin, Applen, Microsoftin tai Metan kaltaiset yhtiöt ovat erittäin merkittäviä toimijoita, joilla on erittäin paljon valtaa nykypäivänä yhteiskunnassa ja kansainvälisessä politiikassa. Näiden yritysten johtajilla on monella mittapuulla paljon enemmän valtaa kuin useimmilla valtioiden päämiehillä, Lehdonvirta sanoo.

Kuuntele Yle Areenasta:

Suosittelemme sinulle