Hyppää sisältöön

Joku raapusti nimikirjaimet ja vuosiluvun keskellä suota olevaan muinaisjäännökseen Puolangalla – arkeologi: "Kajoaminen on laissa kielletty"

Voikiveksi kutsutun muinaisjäännöksen varhaisimmat kaiverrukset ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Nyt niiden rinnalle on raapustettu nimikirjaimia ja luku 2022.

Puolangalla sijaitseva Voikivi on lähestulkoon keskellä suota. Kuva: Jouni Väänänen / Kainuun Museo

Puolangan Voikivensuolla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös nimeltään Voikivi. Se on luokiteltu kultti- ja tarinapaikaksi. Laakea kivi on kooltaan 6 x 3 metriä, ja sen pintaan on hakattu useita historiallisia merkintöjä ja vuosilukuja 1800-luvun alkupuolelta asti. Lisäksi kivessä on epäselvä luku, joka saattaisi olla 1581.

Nyt historiallisten kaiverrusten keskelle on ilmestynyt raapustuksia, joissa näkyy esimerkiksi nimikirjaimia ja vuosiluku 2022.

– Vuosiluvusta ainakin voi päätellä, että raapustelut on tehty kiveen tänä vuonna. Jäljet ovat sen verran syvät, ettei niitä saada pois vahingoittamatta kiveä lisää, sanoo arkeologi Jouni Väänänen Kainuun Museosta.

Voikiven vieressä on kyltti, jossa sanotaan "Muinaisjäännös Lain (295/63) suojaama Museovirasto PL 913 00101 Helsinki". Väänänen arvelee, että ilkivallan tekijä tuntee alueen suhteellisen hyvin.

– Voikivelle pääsy on vähän hankalaa, koska se on keskellä suota. Sinne menee kyllä polku, mutta se on pitkälti metsittynyt umpeen ja pitkospuut ovat todella huonossa kunnossa.

Voikiveen on raapustettu nimikirjaimia ja vuosiluku. Muinaisjäännökseen kajoaminen on kielletty laissa. Kuva: Jouni Väänänen / Kainuun Museo

Muinaisjäännös löytyi vasta 1990-luvulla

Perimätiedon mukaan kyseessä on polkujen risteyksessä sijainnut kokoontumispaikka, jossa seurakunta on vastaanottanut veroja voin muodossa. Tämän tiedon perusteella kiveä etsittiin jo vuonna 1972. Väyrylän kylän kotiseutuharrastajat paikallistivat sen vuonna 1996.

Muinaisjäännökset ovat merkkejä Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta, ja ne on siksi suojattu lailla.

Kainuun Museosta muistutetaan muinaisjäännöksiä koskevasta laista. Lain ensimmäisessä pykälässä mainitaan: ”Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty.”

– Ilkivaltaa ei ole onneksi kohdistettu suoraan alkuperäisiin kaiverruksiin, mutta keskelle kiveä kuitenkin. Pelko on, että tällainen innostaa muitakin ilkivaltaan. Ihailla ja valokuvata saa, mutta kaikenlainen kajoaminen on laissa kielletty, toteaa Väänänen.

Väänänen kertoo Voikiven olevan harvinainen jo senkin vuoksi, että usein vastaavanlaisia kaiverruksia on tehty puihin, tai niitä on ollut vain yksi.

Museovirastolta kerrotaan, että muinaisjäännöksiin kohdistuneesta ilkivallasta tulee ilmoituksia suhteellisen harvoin. Yksi syy tähän voi olla, että niitä on sijainniltaan hyvin vaihtelevissa paikoissa eri puolilla maata. Vaikka tarkistuskäyntejä tehdään, niiden kontrollointi on vaikeaa.

– Aika harva edes tietää tällaisten olemassaolosta. Muinaisjäännöksiä voi olla juuri siellä omassa kotikunnassakin ja on tärkeää, että niistä ollaan kiinnostuneita ja niitä opitaan kunnioittamaan, sanoo intendentti Liisa Seppänen Museovirastosta.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 20.9. kello 23:een saakka.

Lue lisää aiheesta:

Satoja vuosia vanha rajakivi joutui ilkivallan kohteeksi Turussa – muinaisjäännöksen vahingoittaminen on lain mukaan kielletty (siirryt toiseen palveluun)

Yli 500-vuotiaan kirkon lattia on arkeologin aarreaitta: sen alle on haudattu satoja ihmisiä, eikä alttariosaan ole kurkistettu vuosisatoihin

Nelostien remontti paljasti poikkeuksellisia muinaislöytöjä: kivikautinen hauta ja asuinpaikka sekä yli 1 000 vuotta vanha sepän tulisija

Suosittelemme sinulle