Hyppää sisältöön

Älykkään lämmityksen kysyntä räjähti – Fingridin mukaan kotitalouksien lämmitys on viimeinen hyödyntämätön jouston lähde

Tänä syksynä sähkön hinta kohosi monen mielestä kestämättömälle tasolle ja sähköyhtiöt myyvät lähinnä pörssisähköä. Mikko Palonevan kotona lämmitys säätyy automaattisesti päälle ja pois sähkön hinnan mukaan.

Mikko Paloneva hankki "älylämmityksen" – Paritaloa lämmitetään, kun sähkö on halpaa
Mikko Paloneva hankki "älylämmityksen" – Paritaloa lämmitetään, kun sähkö on halpaa

Ensi talven tyyninä pakkaspäivinä lämmitysenergian tarve nousee Suomessa huippuunsa – eikä kukaan tiedä, millaisia hintoja sähköstä joudutaan silloin maksamaan.

Varmaa on, että pörssisähkön varassa elävän pientaloasukkaan ei kannata huippukulutuksen hetkellä maksaa suihkuveden lämmityksestä. Lattiakin pysyy lämpimänä, vaikka virrat sammuttaisi muutaman tunnin ajaksi.

Tämä on tapa tilkitä sitä ammottavaa rahareikää, jota sähkölaskuksi kutsutaan.

Tunnista toiseen hintaa vaihtavan pörssisähkön käyttäjiä on Suomessa yhä enemmän – jo senkin vuoksi, että moni sähköyhtiö on lopettanut kiinteähintaisten sopimusten myynnin. Ei siis auta muu kuin ladata kännykkään tuntihintasovellus ja ryhtyä kyttäämään halpoja tunteja.

Kuulostaa ilmeisen työläältä.

Koti sai älylämmityksen

Helsinkiläisen Mikko Palonevan paritalokodissa sähkönkulutusta säädetään automaattisesti. Hän otti viime talvena käyttöön suomalaisen Optiwatin järjestelmän, joka säätää lämmitystä ja käyttövesivaraajaa sähkön hinnan, säätiedotuksen sekä huonekohtaisen lämmitystarpeen mukaan.

Uusi järjestelmä on Palonevan mukaan kannustanut miettimään tilojen lämmitystarvetta. Esimerkiksi työhuoneen voi huoletta säätää viikonlopuksi viileämmäksi, koska kukaan ei kuitenkaan tee siellä työtä.

Sääennusteen perusteella järjestelmä osaa myös ennakoida esimerkiksi pakkasjakson päättymistä – eikä sorru ylilämmittämiseen.

Lisäksi lämmitys painottuu tunneille, jolloin sähkö on halpaa.

– Jos käytössä on tuntisähkösopimus, tämä painottaa lämmitystä halvoille tunneille ja pudottaa sillä tavoin sähkön keskihintaa. Jokaisella tunnilla on oma hintansa. Yöllä on paljon halpoja tunteja, mutta on niitä muinakin aikoina.

Käytännössä järjestelmä koostuu keskusyksiköstä, antureista, lämminvesivaraajan ohjaimesta sekä sähköistä lattialämmitystä ohjaavista releistä. Langattomaan lähiverkkoon kytkettyyn kokonaisuuteen on liitetty myös ilmalämpöpumppu.

Palonevan sähkösopimus on osittain kytketty Nord Pool -sähköpörssin tuntihintaan. Se palkitsee halpojen tuntien hyödyntämisestä. Parhaimmillaan kesäkuukauden sähkölaskusta on pudonnut noin seitsemän senttiä kilowattitunnilta.

– Tällaiset palvelut tekevät energiansäästöstä ja sähkölaskun pienentämisestä helppoa. Elän lapsiperhearkea, enkä ehdi koko ajan hintoja katsella, Paloneva sanoo.

Älykkään lämmityksen kysyntä räjähti

Tapio Saarenpään johtama Trim Energy perustettiin jo vuonna 2009. Nyt kysyntä on toden teolla herännyt. Kuva: Markku Rantala / Yle

Pörssisähkön mukaan säätyvä lämmitysjärjestelmä ei ole mikään uusi innovaatio. Esimerkiksi Optiwatti perustettiin vuonna 2013. Toiminta on ollut pitkään tappiollista, mutta toimitusjohtajan mukaan tunnelin päästä näkyy jo valoa.

Kirkasta valoa.

– Näyttää siltä, että tänä vuonna ollaan positiivisessa tuloksessa, Optiwatin toimitusjohtaja Mikko Heinonen sanoo.

– Kysyntä räjähti käsiin elokuussa. Sähkömarkkinoilla tilanne muuttui, kun määräaikaisten sopimusten hinnat kohosivat monen mielestä kestämättömälle tasolle, ja moni sähkönmyyjä luopui määräaikaisten sopimusten tarjoamisesta kokonaan.

Kun yhä useampi valitsee tai joutuu valitsemaan tuntisähkösopimuksen, Optiwatin kaltaisille tuotteille on kysyntää.

Sähkönkulutuksen optimoimisen uranuurtaja on myös vuonna 2009 perustettu Trim Energy. Sen tuote oli saanut alkunsa jo aiemmin Nokian älykoti-kehitysohjelmissa.

Toimitusjohtaja Tapio Saarenpään mukaan tuotteen kehittämiseen on käytetty yli kymmenen miljoonaa euroa. Asiakkaita Trim Energylle on vuosien kuluessa kertynyt vain "muutamia tuhansia", kuten Optiwatillekin.

Nyt puhelimet ovat alkaneet soida.

– Olemme tehneet tätä toistakymmentä vuotta ja sinnikkäästi odottaneet. Nyt markkinatilanne on muuttunut, ja tuotetta kysytään, Saarenpää sanoo.

Osalle kilpailijoista odotusaika oli liian pitkä. Esimerkiksi Etelä-Savon energian omistama Foremica lopetti toimintansa viime vuonna.

Kulutusta optimoivan järjestelmän internetiin kytketty keskusyksikkö komentaa yksittäisiä lämmittimiä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

On helppo luetella syitä, miksi pörssisähkön mukaan säätyvä älykäs lämmitys ei ole aiemmin kiinnostanut suurta yleisöä. Suurin syy on se, että suomalaiset ovat suosineet kiinteähintaisia sopimuksia. Silloin sähkö on ollut samanhintaista tunnista toiseen. Se kuluttajien pieni vähemmistö, joka valitsi tuntisähkön, ei ollut valmis investoimaan hintaviin järjestelmiin, joiden takaisinmaksuaika oli pitkä.

Tänään tuntisähkö yleistyy vauhdilla – ja lisäksi sen hinta heiluu vallattomasti maan ja taivaan väliä. Sähkönkulutuksen oikealla ajoituksella voi säästää paljon aiempaa enemmän.

Trim Energyn ja Optiwatin mukaan sähkönkäytön älykäs optimointi tuottaa kymmenien prosenttien säästön.

– Aikanaan meidän järjestelmämme kaltainen tuote maksoi toista tuhatta euroa, nyt muutaman satasen. Nykyisessä markkinatilanteessa puhutaan kuukausien takaisinmaksuajasta, Saarenpää sanoo.

– Ja kun kaikki eivät käytä sähköä samaan aikaan, koko Suomi hyötyy. Tämä on karkeasti kymmenen kertaa halvempaa, kuin rakentaa lisää voimalaitoksia.

"Merkittävin hyödyntämätön joustopotentiaali"

Suomessa kotitalouksien osuus sähkön kysynnästä on huippuhintojen aikaan lähes 30 prosenttia. Ja siitä suurin osa on lämmitystä, sanoo Fingridin Jonne Jäppinen. Kuva: Markku Rantala / Yle

Suomen kantaverkkoa hallitsevan Fingridin yksikönpäällikkö Jonne Jäppinen pohtii työssään sähkönkulutuksen joustoja. Hän allekirjoittaa Trim Energyn ja Optiwatin johtajien väitteen – kotitalouksien lämmityksen joustaminen kysyntätilanteen mukaan olisi hyväksi koko sähköjärjestelmälle.

– Kotitaloudet ovat järjestelmän kannalta kenties merkittävin hyödyntämätön joustopotentiaali. Tietenkään lämmitystä ei pysty montaa tuntia pitämään pois päältä ilman, että siitä aiheutuu asumismukavuuteen haittaa. Monesti kuitenkin riittää, jos pystyy yhden tai kaksi huipputuntia leikkaamaan, Jäppinen sanoo.

– Kuluttaja säästää ja meidän sähköjärjestelmämme kiittää.

Suomessa on teollisuuslaitoksia, jotka ajavat tuotantoa alas huippukulutuksen hetkinä. Kotitaloudet voisivat Jäppisen mukaan olla vastaava jouston lähde.

Olisiko kotitalouksien joustoilla vaikutusta sähkön hintaan?

Jäppinen kertoo, että sähkön huippukulutus on Suomessa talvisin noin 15000 megawattia – ja kotitalouksien osuus siitä on noin 25–30 prosenttia.

– Jos joitain satojakin megawatteja pystyisi tuohon tilanteeseen vaikuttamaan, se vaikuttaisi sähkön hintaan merkittävästi.

"Hinnanvaihtelut jatkuvat"

Helsingin Laajasalossa asuva Mikko Paloneva on teknillisen fysiikan diplomi-insinööri, joka on tehnyt töitä energia-asioiden parissa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä ja nykyisin Palvelualojen työnantajat Paltan palveluksessa.

Hän uskoo, että sähkönkulutuksen optimoinnin ratkaisut eivät ole jatkossa vain aiheeseen vihkiytyneiden hankintalistalla.

– Näen, että näillä palveluilla on tosi iso merkitys. Vaikka sähkön hinta saattaa tulevaisuudessa laskea, se tuskin palaa ainakaan lähivuosina vanhoille tasoille. Toisaalta sähkön voimakkaat hinnanvaihtelut jatkuvat, koska meillä rakennetaan koko ajan niin paljon tuulivoimaa.

Kun tuulee, sähkö voi olla ilmaista. Silloin kannattaa lämmittää.

Analyysi: Näin helposti 20 euron pistorasian saa syttymään ja sammumaan pörssisähkön tahdissa

Voit keskustella aiheesta 5.10. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle