Hyppää sisältöön

Seksuaalivähemmistöön kuuluva Elena Alakomi löysi yhteisön, jossa voi olla oma itsensä: "Kristillisyyttä, johon voin turvallisesti osallistua"

Sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan voi olla vaikea löytää vertaisia omasta uskonyhteisöstä. Sateenkaariyhdistys Malkuksen käynnistämä hanke tekee vertaistoiminnasta valtakunnallista.

Elena Alakomi istuu kirkon penkissä ja katsoo kohti kameraa.
Finlaysonin kirkko Tampereella on rakas paikka Elena Alakomille. Hänelle tärkeitä yhteisöjä ovat Tampereen seurakuntien sateenkaarityö ja Sateenkaariyhdistys Malkus. Video: toimittaja Elina Nieminen, kuvaus ja editointi Matias Väänänen / Yle.

Elena Alakomi istahtaa Finlaysonin kirkon penkkiin Tampereella. Pieni kirkko on ollut hänelle tärkeä paikka jo kahdeksan vuotta.

– Täällä järjestetään sateenkaarimessuja, ja olen ollut niissä aktiivikävijä ja myös mukana järjestämässä. Tästä on muodostunut hyvin rakas kirkko, jossa on tullut vietettyä monta hyvää hetkeä.

Alakomi on ollut lapsesta asti mukana seurakunnan toiminnassa. Se on ollut hänelle aina tärkeää ja sieltä on paljon myös ystäviä. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Hämeenkyrössä.

– Silloin olisi varmaan ollut aika vaikeaa löytää selvästi hyväksyviä piirejä, joissa olisi voinut olla rohkeasti sekä uskova että sateenkaari-ihminen.

Vaikenemisen kulttuuri vaikeuttaa olemista

Sateenkaari-ihmiset eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat jäävät usein yksin hengellisissä yhteisöissä. Jos ei koe voivansa puhua avoimesti, kuvittelee helposti olevansa ainoa vähemmistöön kuuluva.

Vähemmistöihin kuuluvia on kuitenkin kaikissa uskonyhteisöissä, sanoo hankepäällikkö Hanna-Leena Autio sateenkaariyhdistys Malkuksesta.

– Eri asia sitten on, ovatko he avoimesti omana itsenään. Monissa yhteisöissä on vallalla vaikenemisen kulttuuri. Sateenkaariasiat koetaan hankaliksi ja oletetaan, ettei omassa yhteisössä ole seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia.

Hanna-Leena Autio on vetänyt keväästä lähtien Malkuksen Voimavaraksi-hanketta. Hän toivoo, että uskonnollisissa yhteisöissä ymmärrettäisiin sateenkaari-ihmisten olevan voimavara eikä taakka. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Siitä huolimatta oma yhteisö on monelle jopa rakas.

– Hengellisyys on ihmisille usein tosi tärkeä asia, ja yhteisössä saattaa olla vaikka koko perhe tai suku. Kyllä siellä yleensä halutaan pysyä, jos vain voi, Hanna-Leena Autio sanoo.

Toisaalta hengellisyyttä ja yhteisöön kuulumista voi joutua perustelemaan muille, sanoo Aution kollega, hankekoordinaattori Riku Karppinen.

– Monesti omaa yhteisöä halutaan puolustaa sateenkaari-ihmisten keskuudessa. Siinä myös tulee ristiriitaa, kun muut eivät välttämättä oikein ymmärrä sitä.

Riku Karppisen mukaan tarve jakamiseen ja toisten tarinoiden kuulemiseen on kova. "Vertaisryhmässä saa tärkeän kokemuksen, että ei ole yksin", hän sanoo. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Elena Alakomin elämässä asiat ovat edenneet luontevasti. Hän sanoo tiedostaneensa aikuisuuden kynnyksellä, että sateenkaariasiat koskevat häntä henkilökohtaisesti. Samoihin aikoihin osui muutto opiskelemaan Tampereelle.

– Siinä kohtaa minulla oli jo tietoa siitä, että on olemassa sellaista kristillisyyttä, johon voin turvallisesti osallistua. Osasin lähteä etsimään tietoa ja tukea oikeista paikoista, ja löysin seurakuntien sateenkaarityön ja Malkuksen.

Ryhmässä ei tehdä kenestäkään ennakko-oletuksia

Malkus on järjestänyt jo useita vuosia vertaistoimintaa hengellisille ja uskonnollistaustaisille sateenkaari-ihmisille. Aiemmin sitä on ollut isommissa kaupungeissa, mutta nyt toimintaa löytyy valtakunnallisesti myös verkossa.

Ryhmiin voivat liittyä sekä erilaisiin kristillisiin uskonsuuntiin että muihin uskontokuntiin kuuluvat ja kuulumattomat. Videopuheluina ja chatissa toimivat ryhmät ovat luottamuksellisia, ja niissä on sitouduttu kunnioittamaan toisten uskonnollista vakaumusta ja identiteettiä.

Tampereen seurakuntien sateenkaarimessut järjestetään Finlaysonin kirkossa. Niiden tarkoituksena on tarjota turvallisempi tila, jonka tunnusmerkit eivät Elena Alakomin mukaan valitettavasti täyty kaikessa kirkon toiminnassa. "Toivottavasti tulevaisuudessa sellaiselle ei olisi erikseen tarvetta", hän sanoo. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Malkuksen vertaisryhmät ovat tuttuja myös Elena Alakomille. Hän on ollut mukana Tampereen ryhmässä ensin osallistujana ja viimeisen vuoden vertaisohjaajana.

Alakomin mukaan ryhmä on monelle osallistujalle ainoa paikka, jossa voi olla turvallisesti oma itsensä kaikkine eri puolineen.

– Kun sinne tulee, ei tarvitse ajatella, että nyt minusta tehdään hirveästi jotain ennakko-olettamuksia – oli sitten kyseessä seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli, uskonnollisuus, usko tai joku muu ominaisuus. Moni kokee sen näin, ja itsekin olen sen näin kokenut.

Vertaistuen lisäksi Malkus luo yhteyksiä eri uskonyhteisöihin ja auttaa niitä kehittämään toimintaansa turvallisemmaksi.

Riku Karppinen korostaa, että yhdistys on samalla puolella hengellisten yhteisöjen kanssa.

– On yhteisöjenkin etu, että sateenkaari-ihmiset voivat niissä hyvin. Harvassa toivotaan, että he lähtisivät pois. Yleensä kuitenkin haluttaisiin toimia niin, että hekin voisivat elää yhteisössä hyvinvoivina ihmisinä.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta tiistaihin kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle