Hyppää sisältöön

Energian säästäminen väärässä paikassa vaarantaa terveyden ja rakenteet – vältä näitä viittä virhettä

Energia on nyt erityisen kallista, ja tulevana talvena kodeissa varaudutaan energiansäästötoimiin. Mutta missä menee raja säästämisen ja siitä mahdollisesti aiheutuvien ongelmien kanssa?

Elektroninen näyttö, joss anäkyy eri huoneiden lämpötilat.
Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämön mukaan kerrostaloissa sisälämpötilan voimakas lasku saattaa aiheuttaa talvella kerrosten välillä olevien lämpöjohtoputkien jäätymisen. Seurauksena voi olla isoja vesivahinkoja, homevaurioita ja lopulta sisäilmanpilaantumista. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle
Juha Hintsala
Avaa Yle-sovelluksessa

Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö on huolissaan syksyllä alkavan Astetta alemmas -energiansäästökampanjan vaikutuksista. Rämön mukaan hurjasti kohonneet sähkölaskut ovat saaneet monet pohtimaan säästämistä jopa niin, että siitä voi koitua haittaa asumisterveydelle ja rakennuksille.

Kampanjassa kannustetaan jokaista suomalaista tekemään nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia. Tavoitteena on saavuttaa pitkällä aikavälillä pysyvästi alhaisempi energiankulutus.

– Kun ihmisiä varoitetaan esimerkiksi liiallisen voin ja suolan syönnistä, niin samalla kerrotaan myös mahdollisista terveyshaitoista. Nyt sanotaan, että pitää säästää sähköä, vettä ja energiaa, mutta ei kerrota millaisia seurauksia liialla säästämisellä voi pahimmassa tapauksessa olla, sanoo Rämö.

Motivan toteuttamassa kampanjassa kehotetaan esimerkiksi alentamaan reilusti lämpötilaa kaikista aputiloista (rappukäytävistä, varastoista, autotalleista) sekä asuinhuoneista, joita ei käytetä aktiivisesti.

Rämön mukaan ihmiset ovat saattaneet ymmärtää energiansäästöohjeita väärin.

Kun lasketaan sisälämpötiloja reilusti ja pienennetään tai jopa suljetaan ilmanvaihto, rakenteet jäähtyvät ja seinärakenteiden pinnoille tiivistyy kosteutta.

– Se voi homehduttaa seinäpinnan nopeasti. Varsinkin jos ulkoseinillä on kaappeja ja huonekalut ovat tiiviisti ulkoseinää vasten. Tämä on rakennusterveydellisesti ja asumisterveydellisesti tuhoisaa, sanoo Rämö.

Mutta miten omaa sähkölaskua voi pienentää niin, ettei se aiheuta ongelmia asumisterveydelle ja rakennuksille?

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola muistuttaa, että energian säästämisessä kannattaa olla maltillinen, eikä mennä äärilaidasta toiseen.

Juttua varten olemme koonneet muutamia yleisimpiä ongelmia ja ratkaisuja, miten tuleviin säästötalkoisiin kannattaa varautua.

1. Älä laske huonelämpötilaa liian alas – riskipaikat eivät näy silmille

Aholan mukaan 18 astetta on hyvä alin sisälämpötila asunnon rakenteita ajatellen. Moni haluaisi laskea käyttämättömien asuinhuoneiden lämpötilaa tätäkin alemmas. Mikä on alhaisin turvallinen sisälämpötila, siihen ei ole Aholan mukaan yksiselitteistä vastausta.

– Siihen vaikuttaa rakenteiden lämmöneristyskyky, miten paljon asunnossa syntyy kosteutta ja miten ilmanvaihto toimii.

Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämön mukaan kosteus voi tiivistyä asunnon seinärakenteeseen. Rämö kertoo asiakkaasta, joka kertoi pudottaneensa käyttämättömässä huoneessa lämpötilan 14 asteeseen kaksi vuotta sitten.

– Nyt huone on otettu asumiskäyttöön ja nurkasta tulee ummehtunutta hajua. On todennäköistä, että lämpötilan lasku on aiheuttanut seinän sisään rakennusvaurion. Toisin sanoen lämpötilan laskeminen 14° :een on ollut rakenteen kannalta liian alhainen, toteaa Rämö.

Jos sisälämpötilaa lasketaan todella alas, niin kovilla pakkasilla vesiputket voivat jäätyä ja maanvaraiseen betonilaattaan saattaa tulla halkeamia. Tästä on seurauksena kallis remontti, joka voi johtaa myös vesivaurioon säiden lämmetessä.

Vesipisara valuu pitkin huurteista ikkunaa.
Asunnoissa suhteellinen kosteus nousee kun lämpötila laskee. Eli mitä kylmempää, niin sitä suurempi on suhteellinen kosteus . Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

2. Pidä lattialämmitys päällä märkätiloissa

Lattialämmitystä on sanottu kodin todelliseksi energiasyöpöksi. Mutta kylpyhuoneessa sitä ei saa sammuttaa, sillä se voi johtaa kosteus- ja homevaurioihin.

– Märkätiloissa riittävä lämmitys on tärkeää, jotta rakenteet saadaan kuivattua. Sen takia lattialämmitystä ei kannata laittaa kokonaan pois päältä, Mervi Ahola muistuttaa.

Aholan mukaan ylimääräinen vesi kannattaa vetää lastalla viemäriin. Jos vesi jätetään haihtumaan pinnoilta, se kuluttaa enemmän energiaa. Myös rakenteiden kannalta se on hyvä ratkaisu.

3. Varmista riittävä ilmanvaihto

Asumisessa syntyy aina kosteutta ja jossain tapauksissa liiallinen kosteus voi tiivistyä rakenteiden pintoihin.

Riittävä ilmanvaihto on tärkeä hyvän sisäilman ja kosteuden poistumisen kannalta.

Ilmanvaihto poistaa myös muita epäpuhtauksia, ja sen takia asunnoissa ei saisi laittaa ilmanvaihtoa pois päältä.

– Jos ilmanvaihto on alipaineinen, maaperästä tai rakenteista voi päästä epäpuhtauksia sisäilmaan. Jos tiivistystoimia tehdään, niin täytyy varmistaa, mistä korvausilmaa tulee jatkossa, Mervi Ahola kertoo.

Korvausilmaventtiileitä ei saa sulkea tai tukkia vedon tai energiansäästön nimissä.

Jos ilmanvaihto on painovoimainen, tuuleta talvella ikkunan kautta ripeästi, mieluiten ristivedolla, ja sulje sitten ikkunat.

Mistä sähkön myyntihinta muodostuu? Mikä sähkön hintaa nostaa? EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki ja Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa keskustelivat aiheesta 17. elokuuta 2022.

4. Älä laske lämpimän käyttöveden lämpötilaa

Kiinteistöjen vesijärjestelmiin pääsee luonnonveden ja vesilaitosten käsittelemän veden mukana pieniä määriä mikrobeja. Tunnetuimpia taudinaiheuttajia ovat legionellabakteerit.

Lämpimän käyttöveden lämpötilaa on joissakin kotitalouksissa jo laskettu alemmas energian säästämiseksi. Mutta käyttövedessä voi muhia legionellabakteeri.

– Asiakasyhteydenottojen perusteella monet ovat laskeneet käyttöveden lämpötilan viiteenkymmeneen asteeseen. Siitä voi seurata terveydellisiä haittoja, sillä bakteeri voi kulkeutua hengitysilmaan suihkuttaessa, sanoo Rämö.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan legionellapitoisuus voi kasvaa, jos veden lämpötila on 20–45 °C. Sen kasvua voidaan yleensä torjua huolehtimalla, että talousvesi on riittävän kylmää (< 20 °C) ja lämmin vesi on riittävän kuumaa vähintään 55 °C.

5. Missä energiansäästön raja menee?

Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämön mukaan sähkönsäästön raja menee siinä, jos säästöt aiheuttavat jälkikäteen enemmän ongelmia.

– Esimerkiksi pienhiukkaspäästöt tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti, kun ihmiset ovat pakotettuja energiansäästön nimissä ottamaan vanhat tulisijat käyttöön, ja uuniin menee kaikki mikä palaa. Siitä taas aiheutuu hengitystieoireiden lisääntymistä ja kustannuksia kansanterveydelle, sanoo Rämö.

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola kehottaa miettimään, minkälaisia lyhyen aikavälin säästöjä kannattaa tehdä, että niistä ei koidu pidemmän päälle isompaa laskua.

Ahola suosittelee laskemaan maltillisesti koko asunnon lämpötilaa. Lämpötilan laskemista kannattaa harkita tarkkaan.

– Ei niin, että pidetään tiettyjä huoneita kylmänä. Se voi olla houkuttelevaa isoissa taloissa, joissa ei oleskella kaikissa huoneissa.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 22. syyskuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

"Lattialämmitys tulee viimeisenä keinona" – näin Granholmin perhe optimoi energiankulutusta ja varautuu talveen polttopuita ostamalla

Energiaa pyydetään pian säästämään koko Suomessa – testaa Ylen visassa, kuinka hyvin sen jo osaat

Ministeriö pyytää suomalaisia säästämään sähköä – samaan aikaan iso mainos voi kuluttaa perheen verran energiaa

Suosittelemme