Ilmasta kuuluu ensin lähestyvän hälytysajoneuvon ääni, sitten horisontissa alkaa näkyä matalalla ja hitaasti lentävä lentokone. Sireenin ujellus varoittaa maassa olevia, että koneen pohjassa avautuvista luukuista putoaa pian tuhansia litroja vettä alapuolella olevaan kohteeseen.
Ruotsalaisen Saabin kaksi Air Tractor-sammutuslentokonetta harjoittelevat maastopalon sammutusta Tukholman eteläpuolella Nyköpingissä. Vaikka Pohjolassa puiden lehdet ovat jo ruskankeltaisia, maastopalokausi jatkuu edelleen Välimeren alueella. Ruotsalaiskoneet ovat lähtövalmiina sammutustehtäviin, jos EU pyytää apua.
Sammutuslentokoneet ovat EU:n uusin keino rajoittaa suuria metsäpaloja. Kahdella koneella kuljetetaan tunnissa 50 000 litraa vettä paloalueen päälle.
– Viisi tai kuusi pudotusta, ja sen jälkeen näkyy, että palo alkaa sammua, sanoo sammutuslentokonetta ohjaava Fredrik Brandt.
Päättyvä kesäkausi on ollut Euroopassa kuiva ja kuuma. Sen seurauksena palot ovat päässeet leviämään suuriksi ja metsää on palanut lähes 800 000 hehtaaria. Apua on tarvittu muista EU-maista: suomalaiset pelastajat sammuttivat elokuussa maastoa Kreikan Peloponnesosissa.
– Tällä kaudella meille tulleiden tehtävien määrä kaksinkertaistui Ruotsissa, sanoo Saabin sammutuslentotoiminnasta vastaavan yksikön päällikkö Lars Wallin.
Pelkästään Ruotsissa sammutuslentokoneet ovat osallistuneet tänä vuonna 24 maastopalon sammuttamiseen, lisäksi koneita on lähetetty sammuttamaan maastoa eri puolille Eurooppaa.
Suuria maastopaloja on nyt kesäisin kaikkialla Euroopassa
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus yleistyvät. Aiemmin suuria metsäpaloja syttyi lähinnä Välimeren alueella, mutta nyt paloalueita on yhä pohjoisempana Eurooppaa.
– Yksikään maa Euroopassa ei pärjää yksinään. Me olemme tänä kesänä nähneet esimerkiksi Ranskassa erittäin vakavia tilanteita. Ranska pyysi EU:lta apua ja sai myöskin sitä, sanoo erityisasiantuntija Pekka Tiainen sisäministeriön pelastusosastota.
EU koordinoi jäsenmaiden toisilleen tarjoamaan apua yhteisen EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Se koordinoi Ruotsin, Ranskan, Italian, Espanjan, Kreikan ja Kroatian toimittamaa 12 lentokoneen laivastoa sekä eri maiden EU:n käyttöön ilmoittamia maastopalojen sammutusjoukkoja. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta voidaan pyytää apua myös kemiallisiin tai biologisiin onnettomuuksiin, sekä ydinonnettomuuksiin.
Ensi vuonna EU:n koordinoiman kansainvälisen avun määrä kaksinkertaistuu. Komissio ehdottaa 170 miljoonan euron lisärahoitusta, jonka turvin päivystää 22 sammutuslentokonetta, ja ja jäsenvaltiot asettavat enemmän kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettuja sammutusjoukkoja valmiuteen.
Myös Suomi voi olla avun tarvitsija.
– Ruotsalaiset sammutuslentokoneet ovat kolmessa tunnissa missä tahansa Etelä-Suomen alueella. Lisäksi maastopalomuodostelmat tulevat esimerkiksi Puolasta vuorokauden tai kahden viiveellä, sanoo Pekka Tiainen.
Eurooppalaisia pelastajia voidaan kutsua apuun, kun omat pelastajat eivät enää riitä sammuttamaan maastopaloa tai samanaikaisesti syttyy useampia suuria paloja.
EU:lle omia sammutuslentokoneita
EU:n kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič vaati elokuussa, että EU:n tulisi kyetä paremmin vastaamaan hallitusten avunpyyntöihin, kun tuhoisat tulipalot ja tulvat yleistyvät.
Lenarčič totesi Politico-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että tulipaloja on nyt kaikkialla, ei vain Välimeren alueella. Haastavaksi avun lähettämisen tekee se, että pyynnöt saattavat tulla lähes samanaikaisesti.
Tänä vuonna Brysselin koordinoimia sammutuslentokoneita on tarvittu muun muassa Kreikassa, Ranskassa, Portugalissa, Tšekissä ja Sloveniassa. Paloja ovat olleet sammuttamassa myös sadat pelastajat eri maista.
EU:n käyttöön on tulossa 12 pitkäaikaiseen käyttöön vuokrattavaa sammutuslentokonetta. EU ja kuusi jäsenmaata Espanjan, Kreikka, Italia, Kroatia, Portugali ja Ranska ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen 22 Canadair-tyyppisen sammutuslentokoneen valmistamisesta.
– Mailla tulee olemaan omia sammutuslentokoneita, mutta lisäksi EU:lla on myös omia leasingkoneita. Esimerkiksi Ruotsin käyttämät sammutuslentokoneet on liisattu Saabilta.
Tällöin koneita voisi päivystää myös Suomessa, jolloin ne operoisivat Suomen lisäksi Baltian alueella ja Pohjois-Euroopassa. Koneiden hankintaa puoltaa myös niiden edullisuus: lentotunnin hinta on vain murto-osa helikoptereiden kustannuksista.