Hyppää sisältöön

Poikkeuksellisen suuria uhanalaisia raakkuja löytyi Pyhäjoesta vastoin odotuksia – asiantuntija: "Uskomatonta, että ne ovat selvinneet hengissä"

Jokihelmisimpukalla on erittäin tarkat elinympäristövaatimukset. Sen selviytymistä moniongelmaisessa Pyhäjoessa pidettiin epätodennäköisenä ennen löydöstä.

Pyhäjoesta löydetyt jokihelmisimpukat ovat poikkeuksellisen suuria. Kuva: Eero Mäenpää

Raakku eli jokihelmisimpukka on uhanalainen nilviäislaji. Nyt raakkuja kuitenkin löydettiin vastoin odotuksia Pyhäjoesta.

Jokihelmisimpukalla on erittäin vaativat elinympäristökriteerit, ja se selviytyy ainoastaan puhtaissa vesissä. Vielä harvinaisemman löydöksestä tekeekin juuri sijainti eli Pyhäjoki.

Pyhäjoki on moniongelmainen joki, jonka raakkukantaa ovat häirinneet säännöstely, huono vedenlaatu ja maankäytön tuoma kuormitus. Vesitalousasiantuntija Jukka Tuohino Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta pitää raakkujen löytymistä uskomattomana.

– Kyllähän tämä meille vesi-ihmisille on pienimuotoinen sensaatio, että tällaisessa joessa kuin Pyhäjoki on säilynyt näin harvinainen ja ympäristömuutoksille altis laji, kommentoi Tuohino.

Raakku voi elää jopa 200-vuotiaaksi, ja Pyhäjoesta löydetyt yksilöt ovat asiantuntijan mukaan todennäköisesti erittäin vanhoja.

– Aikaisemmat varmat havainnot ovat 1970–1980-luvun vaihteesta. Silloin on ollut vielä alan ammattilaisten tekemä raakkuhavainto olemassa. Sen jälkeen ennusmerkit ovat olleet heikot, ja on uskomatonta, että ne ovat selvinneet siellä hengissä.

Lähivesistöt tarkempaan suojeluun

Raakkuja löytyi joesta parikymmentä noin 50 metrin alueelta. Nyt tutkittu alue oli suhteellisen pieni, joten raakkuja saattaa löytyä vielä lisää.

– Todellinen raakkujen määrä ja esiintymisalueen koko selviävät tarkemman inventoinnin jälkeen, selventää Tuohino.

Laji on uhanalainen Suomen lisäksi myös muualla maailmassa, ja nyt tehty löydös aiheuttaa mahdollisesti aiempaa tarkempaa suojelua esiintymisalueen ja sen lähiympäristön vesistöihin.

– Näillä esiintymisalueilla ja niiden yläpuolella eli alueilla, joista vesi niihin tulee, otetaan kaikki ympäristöä kuormittava toiminta tarkempaan tutkiskeluun. Tämä ei välttämättä estä erilaisia hankkeita, mutta luo varmasti tiettyjä rajoituksia.

Löydetyt yksilöt olivat Tuohinon mukaan poikkeuksellisen isoja, mikä viittaisi niiden olevan myös erittäin vanhoja. Kahden kuolleen raakun kuoret lähetetään iänmääritykseen, josta selviää niiden todellinen ikä.

WWF:n verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) mainitaan, että raakku viihtyy etenkin Lapin joissa, Etelä-Suomessa ainoa lisääntymiskykyinen kanta on Tampereen tienoilla virtaavassa joessa.

Elinvoimaisia raakkupopulaatioita on Suomessa vain muutama, eikä Pyhäjoestakaan löytynyt pieniä raakkuja. Jokihelmisimpukkaa pyydettiin paljon 1900-luvun alussa niiden muodostamien helmien takia, vaikka vain pieni osa raakuista tuottaa helmen. Raakku on rauhoitettu 1955.

Lue lisää aiheesta:

Takaisin kotijokeensa istutetut raakunpoikaset selvisivät ensimmäisestä elinvuodestaan Luttojoella

Lähes 120 000 raakkua istutettu Isojokeen – vuonna 2017 alkanut projekti on loppusuoralla

Oulu- ja Iijoen vesistöjen raakkupuroja päästään kunnostamaan toden teolla – monivuotisen hankkeen ensimmäiset kunnostukset käyntiin

Mitä ajatuksia löytö herättää? Voit keskustella aiheesta 21. syyskuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle