Tusina käsipareja pyörittelee pastellinväristä silkkimassaa. Kouvolan Myllykoskella Saviniemen koulun kuvataide- ja kädentaitokerhon ensimmäisellä kokoontumiskerralla tehtävänä on muotoilla massasta lempieläin.
5.-luokkalaisen Emilia Huusarin käsissä syntyy vaaleansininen pupu. Hän on koulupäivän yhteydessä järjestettävästä kerhosta innoissaan.
– Vanhemmat ehdottivat minulle tätä, kun muutenkin piirrän melkein koko ajan kotona. Pääsen täällä näyttämään, kuinka hyvin osaan piirtää ja opin myös uutta, kertoo Emilia Huusari.
Kuvataide ja kädentaitokerho on yksi Kouvolan kaupungin 74:stä harrastamisen Suomen mallin mukaisesta kerhosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
– Äiti kysyi, että menisinkö kokeilemaan kuvataide ja kädentaitokerhoa. Olen ollut joskus aiemmin kuviskerhossa, mutta lopetin, kun se siirtyi Kouvolaan ja matka tuli liian pitkäksi, kertoo 5.-luokkalainen Miro Ruokola.
Kouvola käynnisti toimintaa jo vuoden 2021 alussa neljässä koulussa. Tästä syksystä alkaen toiminta on laajentunut kaupungin kaikkiin 27 peruskouluun, mutta aivan kaikkiin toimipisteisiin kerhoa ei ole saatu.
Ilmainen harrastus
Harrastamisen Suomen malli on vakiinnuttamassa paikkaansa. Tällä lukuvuodella harrastustoimintaa järjestetään jo suurimmassa osassa Suomen kuntia. Tilausta toiminnalle on etenkin alueilla, joissa lasten harrastusmahdollisuuksia on muutoin vähemmän ja etäisyydet harrastuksiin pitkiä.
Tämä on huomattu myös Kouvolassa, jossa harrastusryhmät ovat täyttyneet erityisesti kauempana keskustasta olevissa kouluissa.
– Perheet kokevat helpoimmaksi sen, että se harrastus tapahtuu heti koulupäivän yhteydessä, että ei tarvitse erikseen lähteä harrastukseen viemään, kertoo kehittämispäällikkö Kia Ojanen Kouvolan kaupungilta.
5.-luokkalainen Emilia Huusari kertoo kuvataidekerhon lisäksi harrastavansa sählyä ja keilausta. Keilahallille hän kulkee itse, mutta sählyharrastukseen hän tarvitsee kuljetusapua.
– Hyvä, että tämä kuvataidekerho on heti koulun jälkeen, niin ei tarvitse erikseen tulla koululle uudelleen, tuumaa Emilia Huusari.
Kouvolassa koulukuljetukset ei vielä osu yhteen harrastustoiminnan kanssa, mutta kehittämispäällikkö Kia Ojanen toivoo, että jatkossa koulukuljetuksella olisi mahdollista päästä kotiin vielä harrastuksen jälkeen.
– Jos lapsi on koulukuljetuksen piirissä ja osallistuu harrastustoimintaan, niin tällä hetkellä huoltajan vastuulle jää hakeminen harrastuksesta, sanoo Kia Ojanen Kouvolan kaupungilta.
Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen koordinaattori Tarja Vartiainen tietää, että on jo olemassa kuntia, joissa kuljetusjärjestelyjä on saatu yhteensovitettua harrastusten kanssa.
– Hyviä esimerkkejä on esimerkiksi Kiteeltä, jossa on saatu kuljetusoppilaillekin tarjottua harrastuksia. Kynnys osallistua madaltuu, kun harrastus tulee lähelle ja kuljetus on järjestetty, sanoo Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen koordinaattori Tarja Vartiainen.
Saavutettavuuden kannalta merkityksellistä on myös se, että koulupäivän yhteydessä tarjottavat harrastukset ovat maksuttomia.
Lisääkö harrastus hyvinvointia vai ovatko harrastavat ennestään hyvinvoivia?
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi pitää koulumaailman ja harrastusmaailman yhteensovittamaista hyvänä lähtökohtana, mutta näkee myös riskejä. Lapset voivat eriytyä varallisuuden mukaan maksuttomiin ja maksullisiin harrastuksiin
Toisaalta Kivijärvi pitää mahdollisena, että harrastaminen kasautuu entisestään. Ne jotka harrastavat jo ennestään enemmän, valitsevat itselleen nopeasti suosituimmat harrastukset myös tarjolla olevista maksuttomista vaihtoehdoista.
Erikoistutkija Antti Kivijärvi huomauttaa, että tutkimustiedon valossa harrastamisella ei ole selvää näyttöä lasten ja nuorten hyvinvointiin.
– Ne jotka harrastavat paljon, ovat tyytyväisempiä omaan vapaa-aikaan ja elämään. Syy–seuraus-suhdetta mietittäessä ei ole lainkaan selvää, että juuri harrastaminen johtaisi koettuun hyvinvointiin. Ennemminkin harrastaminen voi kertoa siitä, että taustalla on hyvä tilanne ja kotiolot kunnossa, pohtii erikoistutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta.
Toisaalta hän pitää hyvänä monipuolisempaa ja kevyempää otetta harrastamiseen, mikä on tärkeää hyvinvoinnin kannalta.
Tärkeintä on harrastamisen mielekkyys
Kouvolassa kokemukset ovat olleet hyvät ja kevyellä otteella harrastamiselle on tilausta etenkin, kun korona ei enää rajoita harrastuksia.
– Toivotaan, että jokaiselle löytyisi oma tapa harrastaa joko taidetta, kulttuuria tai liikuntaa ja mahdollisuus kokeilla uusia lajeja ilman kilpailutavoitteita, sanoo kehittämispäällikkö Kia Ojanen Kouvolan kaupungilta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton digitaalinen pedagogi Erja Anttonen pitää kevyttä harrastamisesta ja kokeilemisen mahdollisuutta hyvänä. Hän kuitenkin muistuttaa, että pakkoharrastaminen ei ole hyvästä. Lasten ja nuorten tulee itse valita mieleinen harrastus ilman, että huoltajat eivät ohjaa siihen, minkä arvelevat olevan eduksi.
– Ei pidä olla huolissaan, vaikka lapsi ei harrastaisi mitään. Jos lapsi nukkuu, syö, käy mielellään koulussa ja hänellä on kavereita, ovat asiat hyvin, sanoo MLL:n digitaalinen pedagogi Erja Anttonen.
Opetushallitus aikoo arvioida Harrastuksen Suomen mallin kokemuksia tänä syksynä.. Erityishuomio kiinnitetään siihen, mitä kokemuksia ja mielipiteitä lapsilla ja nuorilla on.
Mitä ajatuksia heräsi? Voit keskustella aiheesta 22.9.klo 23.00 saakka.