Hyppää sisältöön

Kolme koiraa palautettiin takaisin Ukrainaan, ja Suomessa nousi asiasta meteli – eläinlääkäri: "Siinä toimittiin täysin oikein"

Ukrainasta sodan jaloista Suomeen tulleiden koirien lennättäminen edestakaisin maasta toiseen voi kuulostaa jäykältä byrokratialta. Yle otti selvää, miksei puuttuvasta lemmikkipassista voitu tehdä poikkeusta.

Eläinlääkäri Kati Lehtimäki seisoo koivun alla, päällään sininen takki ja kaulassa huivi. Hymyilee kuvaajalle.
Eläinlääkäri Kati Lehtimäen mukaan lakia ja asetuksia on noudatettava kaikkien kohdalla. Video: toimittaja Maria Salovaara, kuvaaja Helmi Holopainen / Yle

Yle uutisoi syyskuun puolivälissä kolmesta amerikancockerspanielista, jotka käännytettiin Suomesta takaisin tulomaahansa puuttuvan EU:n lemmikkieläinpassin vuoksi.

Ukrainasta tulleiden koirien asiakirjat olivat kunnossa, mutta tietojen olisi pitänyt olla EU:n lemmikkipassissa, sillä koirat matkustivat Puolan kautta. Koirat eivät matkustaneet omistajansa kanssa.

Tapauksesta uutisoitiin eri medioissa, ja aihe puhutti sosiaalisen median puolella.

Vaihtoehtoja kyseisten koirien kohdalla oli kaksi: palautus lähtömaahan tai lopettaminen Tullin toimesta. EU-lainsäädännön mukaan myös karanteeni on vaihtoehto, mutta Suomessa ei ole tällä hetkellä karanteenimahdollisuutta. Asiakas voi halutessaan etsiä karanteenitilaa muusta EU-maasta. Kotieristys tulee kyseeseen vain ukrainalaispakolaisten mukana tulleiden lemmikkien kohdalla.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys (Hesy) perusti keräyksen koirien auttamiseksi. Sen turvin koirat ja ukrainalaisnainen pääsivät matkaamaan Puolaan ja sieltä myöhemmin takaisin Suomeen. Hesy ei moittinut Tullin toimintaa, mutta olisi toivonut poikkeustapauksen tekemistä.

EU:n lemmikkieläinpassin myöntää eläinlääkäri. Se on voimassa eläimen koko eliniän. Passin saadakseen koiran, kissan tai fretin tulee olla tunnistusmerkitty ja rokotettu raivotautia eli rabiesta vastaan. Passista löytyy myös eläimen omistajan tiedot. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Passi yksilöi eläimen

Eläinlääkäri Kati Lehtimäki seurasi kolmen amerikancockerspanielin vaiheita uutisista. Hän haluaa tuoda esille EU-passin tärkeyden ja sen, miksi säännöistä poikkeaminen ei ole ratkaisu.

– Passi on joka paikassa samanlainen. Eläinlääkäri tietää, mitä siihen pitää olla täytettynä, mitä pitää olla kuitattuna, missä pitää olla mikäkin tarra, allekirjoitus ja leima.

EU:n lemmikkipassi otettiin käyttöön vuonna 2004, kun asiakirjoja haluttiin yhtenäistää.

– Joka maassa on omanlaisensa paperit eikä niistä välttämättä edes löydy englanninkielistä versiota, toisin kuin passista. Sen avulla pystytään myös jäljittämään, miten kyseinen eläin on kulkenut ja onko merkinnät tehty laillisesti, Lehtimäki selittää.

Jäljittäminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos eläin maahan tultuaan puree ihmistä. Koira voi olla rabieksen kantaja. Amerikancockerspanieleiden tapauksessa rabieksen vasta-aineet oli tutkittu, mutta se ei riittänyt.

– Ja siinä toimittiin täysin oikein. Jos yhdessä tällaisessa tapauksessa joustetaan, saadaan kohta joustaa jatkuvasti ja silloin koko homma menee sekaisin, Lehtimäki sanoo.

Eläinlääkäri Kati Lehtimäki toivoo, yhtäkään eläintä ei yritetä tuoda laittomasti maahan: "Maailmalla on myös sellaisia viruksia, bakteereja ja loisia, mitä Suomessa ei tunneta ja niiden hoito voi olla mahdotonta." Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Sota on poikkeustilanne

EU:ssa on tehty ukranainalaispakolaisten kanssa poikkeus, että heidän lemmikkiensä asiakirjoissa joustetaan. Tähän mennessä Ukrainasta omistajansa kanssa tulleita eläimiä on saapunut Suomeen noin 1 500. Kolmen amerikancockerspanelin tilanteessa ongelma oli se, ettei omistaja itse matkustanut niiden kanssa. Tällöin kyseessä on lain mukaan kaupallinen siirto.

– Silloinkin, kun lemmikkejä tulee omistajiensa mukana sodan jaloista pois, ohjeistus on hakeutua mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin, jotta saadaan mahdolliset puuttuvat rokotukset ja madotukset hoidettua, Lehtimäki kertoo.

Amerikancockerspanieleiden kohdalla asia ratkesi, kun koirat lennätettiin takaisin Puolaan, jossa paikallinen eläinlääkäri auttoi koirien paperit ajan tasalle. Koirat palasivat Suomeen keskiviikkona 14. syyskuuta.

EU-lainsäädännön mukaan eläin voidaan myös lopettaa, elleivät maahantuonnin edellytykset täyty. Se on kuitenkin aina viimeinen vaihtoehto.

– On totta kai surullista, jos näin täytyy toimia. Mutta näissä maahantuonneissa asiaa pitää ajatella aina laajemmin eikä jäädä liikaa kiinni yksittäisiin tapauksiin.

Asiakirjojen puute yleisin syy hylkäykseen

Tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen selventää, että voimassaolevat helpotukset maahantulovaatimuksessa koskevat vain ukrainalaispakolaisten mukanaan tuomia lemmikkejä. Muiden lemmikkien osalta helpotuksia ei ole.

– Esimerkiksi jos Suomessa asuva henkilö tuo Ukrainasta lemmikin, koskevat lemmikkiä normaalit eläinten maahantuonnin säännökset.

Kun lemmikki tuodaan EU:n ulkopuolelta Suomeen tai toiseen EU-maahan, edellytetään siltä muun muassa EU-mallinen terveystodistus lähtömaasta ja sen lisäksi alkuperäiset eläimen rokotustodistukset tai oikeaksi todistettu jäljennös.

Sulander-Seppäsen mukaan suurin syy rajalla tapahtuviin palautuksiin on asiakirjapuute. Tulli siis hylkää eläimen maahantulon, jos maahantuloedellytykset eivät täyty.

Tulli pitää tilastoa niin sanotuista kolmasmaalemmikeistä eli EU:n ulkopuolelta omistajansa kanssa saapuvista. Kyse voi siis olla ulkomaalaisesta, joka saapuu oman lemmikkinsä kanssa tai suomalaisesta, joka palaa kotiin esimerkiksi näyttely- tai lomareissulta lemmikkinsä kanssa.

Vuonna 2019 rajalla tarkastettiin 23 387 eläintä, joista hylättiin 556. Vuonna 2020 ja 2021 koronan vaikutus näkyy luvuissa. Viime vuonna rajalla tarkastettiin 7753 eläintä ja hylättiin 376. Vuonna 2020 tarkastettujen määrä oli hiukan yli 7000 ja hylättyjen runsaat 200.

Luvuissa ovat mukana koirat, kissat ja fretit, jotka matkustavat omistajansa kanssa. Kaupallisia tuonteja ei ole laskettu mukaan. Kaupallisella tuonnilla tarkoitetaan esimerkiksi koiran ostamista ulkomailta, tai eri rescuejärjestöjen maahantuomia eläimiä. Näitä tuonteja valvoo ja niissä auttaa Ruokavirasto.

– On vaikea sanoa, kuinka moni asiakirjapuutoksista johtuu tietämättömyydestä ja kuinka moni piittaamattomuudesta. Yksittäisen lemmikin maahantuonnin rajoituksilla suojataan jo maassa olevien ihmisten ja eläinten terveyttä, Sulander-Seppänen muistuttaa.

Yksittäistapauksia Tulli ei kommentoi. Kaikissa tilanteissa pyritään kuitenkin löytämään paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta. Tulli myös neuvoo asiakasta, mikäli maahantulon ehdot eivät täyty.

Kansainvälistä rabiespäivää vietetään joka vuosi 28.9. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat kotieläimistä koira ja kissa sekä luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu ja supikoira. Rabiesta esiintyy edelleen muun muassa useissa Itä-Euroopan maissa. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Kaikki ei ole nähtävissä

Kati Lehtimäki kiittelee, että kaikki tieto eläimen maahantuonnista ja tarvittavista asiakirjoista on helposti saatavilla.

– Vastuu asiakirjojen oikeellisuudesta on sillä, joka eläimen maahan tuo.

Lehtimäki muistuttaa myös, että tarttuvat taudit eivät välttämättä näy eläimestä päällepäin. Eläin ei välttämättä oireile, mutta on silti kantaja. Tautia voi kantaa joko veressä, virtsassa, ulosteessa tai iholla.

Esimerkiksi ekinokokkiloinen on hankala havaittava. Ekinokokin suhteen Suomella on EU:ssa tautivapaus. Se tarkoittaa, että ulkomailta tuotavalta koiralta voidaan vaatia ekinokokkilääkitys.

Ekinokokkoosi on Echinococcus-suvun heisimatojen toukkamuotojen aiheuttama, ihmiselle vaarallinen tauti. Ihmisessä ekinokokkoosi alkaa oireilla, kun toukkarakkula on kasvanut tarpeeksi isoksi. Oireina voi olla kipuja, jatkuvaa yskää, kuumetta ja ihottumaa.

– Koiralle se harvoin aiheuttaa mitään oireita, mutta se leviää ihmisiin ulosteiden kautta. Ihminen ei oireile heti vaan siihen voi mennä vuosia ja sitten ollaan jo pitkällä.

Ekinokokkoosin lisäksi rabies lasketaan sellaiseksi tarttuvaksi taudiksi, jota valvotaan EU:n lainsäädännöllä.

– Tämä siksi, että molemmat ovat ihmisiin tarttuvia ja tappavia tauteja. Eli maahantulosäännöillä suojellaan meitä ihmisiä, muistuttaa Ruokaviraston eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen ja sisämarkkinakaupan jaostopäällikkö Kitty Schulman.

Schulmanpainottaa hänkin ihmisten omaa vastuuta tiedonhankinnassa ja papereiden kuntoonlaittamisessa. Hänen mukaansa ongelmat Ruokaviraston valvomissa kaupallisissa tuonneissa ovat hyvin harvinaisia.

– Muistutamme kyllä ihmisiä, että kaikki paperit on oltava viimeisen päälle kunnossa, ennen kuin mitään eläintä tuodaan rajalle.

Ukrainasta tulleet lemmikit eivät ole levittäneet rabiesta Euroopassa – Suomeen on tullut sodan jaloista yli tuhat eläintä

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23:een.

Suosittelemme sinulle