Keskiviikkoinen öljyntorjuntasää on mainio: tuulta ei ole juuri nimeksikään.
Öljyntorjuntaviikset sojottavat vartiolaiva Uiskon kylkiluukuista mereen.
– Öljyntorjunnassa keli rajoittaa paljon. Esimerkiksi korkeat aallot sotkevat öljyn laajalle alueelle. Torjunta on yleensäkin viikkojen työ, kertoo Länsi-Suomen merivartioston kapteeniluutnantti Jere Aho, joka toimii pelastustoimialalla johtajana.
Hän johtaa myös Rauman edustan harjoitusta, johon osallistuu 60 ihmistä.
Onneksi Rauman edustalla tapahtuvassa öljyntorjunnassa on tällä kertaa kysymys vain harjoituksesta, johon ottaa osaa Länsi-Suomen merivartioston alusten lisäksi Merivoimien öljyntorjunta-alus Hylje sekä Ruotsin rannikkovartioston alus. Harjoitus on ainut Suomessa tänä vuonna järjestettävä kansainvälinen öljyntorjuntaharjoitus.
Normaalisti torjuntatyö veisi viikkoja, mutta harjoituksessa toiminta on nopeutettua. Kaikki tapahtuu kuin pikakelauksella kolmessa päivässä.
Aito hylky, keksitty tilanne
Harjoituksilla on aina oma käsikirjoituksensa. Se on pääosin sepitettä, mutta on tarinassa myös ripaus totta.
Nyt kaikki alkaa, kun Euroopan meriturvalllisuusviraston (EMSA) sateliitti havaitsee öljyä meressä. Valvontalentokoneet paikallistavat sen tulevan Brita Dan -hylystä.
– Hylky on aito, tunnettu hylky, mutta se on puhdistettu. Vahingon mahdollisuutta ei siis ole, mutta harjoituksen taustaksi se käy hyvin, Jere Aho kertoo.
Harjoitus etenee kuin oikea öljyntorjunta: välineistöä ja aluksia lähtee nopeasti turmapaikalle.
Öljyä kerätään kiinteällä kalustolla ja siirretään Uiskosta öljyntorjunta-alus Hylkeeseen. Uiskolle pystytään ottamaan 100 kuutiota saastunutta vettä, Hylkeelle 900 kuutiota. Kuvitteellinen öljyvahinko on 54 kuutiota.
– Kerätystä materiaalista yleensä vain 5–10 prosenttia on öljyä, koska sitä ei pysty torjuntatilanteessa erottamaan vedestä, Aho kertoo.
Harjoituksesta ideoita seuraavaan
Jokainen harjoitus on pohja seuraavalle. Nyt toteutuneen harjoituksen osana on hylyn sukeltaminen.
– Osuutta toivottiin aikaisemman harjoituksen jälkeen ja päätimme toteuttaa sen, Jere Aho kertoo.
Mikä on pahin uhka, mitä merialueella voisi tapahtua?
– Jos esimerkiksi kaksi öljytankkeria törmäisi lähellä Saaristomeren kansallispuistoa, öljyn määrä olisi silloin valtava ja se leviäisi rannikolle. Tällaisen öljyvahingon torjunta kestäisi pitkään.
Kansainvälinen ympäristövahinkojen torjuntaharjoitus Hildegård 2022 perustuu Pohjoismaiden välillä laadittuun Kööpenhaminan torjuntayhteistyösopimukseen.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun). Keskustelu päättyy 22. syyskuuta kello 23.
Lue myös: