Hyppää sisältöön

Nuoren perheen kylppäriremontti tyssäsi, kun talo ei riittänyt vakuudeksi – kiinteistövälittäjä toivoo, että valtio takaisi remonttilainoja

Remonttilainaan tarvitaan yhä enemmän vakuuksia, joten lainan ottaminen on entistä vaikeampaa etenkin nuorille perheille. Kiinteistövälittäjä toivoo, että valtio tulisi takaamaan myös remonttilainoja.

Remonttilainan saaminen voi olla haasteellista, jos vakuudet eivät riitä
Remonttilainan saaminen voi olla haasteellista, jos vakuudet eivät riitä

Tammelalaisen Kalle Mansikkaniemen kylpyhuoneen remontin piti alkaa jo kesällä. Kun Mansikkaniemet ostivat talon, kuntokartoituksessa sanottiin, että kylpyhuone on käyttöikänsä päässä.

Mutta remonttilainan kanssa tuli seinä vastaan

– Meillä oli valmiina budjetti, sisustussuunnitelma, asbestikartoitus ja työntekijäkin. Mutta lainan vakuuksien kanssa tuli ongelmia, Mansikkaniemi kertoo.

Tiukoilla ovat etenkin nuoret asuntovelalliset

Tilanne on tuttu monelle muullekin. Suomen Kiinteistövälittäjät SKVL ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg sanoo, että tiukoilla ovat erityisesti nuoret ostajat, jotka joutuvat rahoittamaan asuntonsa isolta osin lainalla.

– Tämä on iso yhteiskunnallinen ongelma. Monet haluaisivat ostaa vanhempia taloja, ja niitä saa suhteellisen edullisesti. Usein oma rahoitus riittää juuri remonttia tarvitsevaan kohteeseen. Olisi tarve laittaa se kuntoon.

Jos lainaa ei saa, edessä on hankala tilanne.

– Pankit ovat nyt olleet aika niukkoja siinä, että myönnettäisiin vakuudetta remonttilainoja. Silloin niitä on jouduttu ottamaan esimerkiksi kulutusluottona.

Riihimäkeläinen kiinteistövälittäjä Maire Sainio tunnistaa tilanteen.

– Vielä 2000-luvulla oli normaalia, että otettiin remonttilainaa talo vakuutena. Enää se ei suju. Se voi aiheuttaa hankaluuksia nuorille perheille ja muillekin. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia hankkia lisävakuuksia.

Tämä näkyy remonttia vaativien talojen myyntiajoissa ja -hinnoissa.

Kiinteistövälittäjä Maire Sainio kertoo, että remonttilainojen saaminen voi olla vaikeaa etenkin nuorilla perheillä, joilla on asuntovelkaa. Kuva: Leena-kaisa Laakso / Yle

Lahtelainen kiinteistövälittäjä Heikki Raitanen sanoo, että tähän törmää valitettavan usein.

– Tilanne hidastaa hyvää asumista, joudutaan turvautumaan korjaamiseen hartiapankilla tai kulutusluottoihin. Valtio voisi tulla vastaan ja toimia remonttilainan takaajana.

Vakuus ei käynytkään

Talo oli jo asuntolainan vakuutena, joten Kalle Mansikkaniemen remonttilaina vaati lisävakuudet. Vakuudeksi oli ajateltu tonttia, jonka Mansikkaniemi omistaa äitinsä ja sisarensa kanssa. Äiti sairasti Alzheimerin tautia, ja sisar oli tämän edunvalvoja.

Kävi ilmi, ettei sisar voinut allekirjoittaa vakuutta äidin puolesta. Lainaa ei tullut.

Rahaa olisi tarvittu 23 000 euroa.

– Tuli turhautunut ja masentunutkin olo. Olimme tehneet remontin eteen jo paljon, kaikki oli valmiina. Mietin, pitäisikö vaihtaa pankkia, mutta muuallakin olisi ollut sama edessä, kertoo Kalle Mansikkaniemi.

Kalle Mansikkaniemi kertoo, että vanhempien takaus kylpyhuoneen remonttilainaan ei ollut mahdollinen. Isä oli kuollut, kun Mansikkaniemi oli 16-vuotias. Äiti oli palvelutalossa ja puolison vanhemmat olivat jo taanneet asuntolainaa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Sijoitusasuntoja tai muuta ylimääräistä ei ollut.

– Jos ylimääräistä rahaa olisi ollut, ei kai lainaakaan olisi tarvinnut.

Hän ei halunnut ottaa kulutusluottoa. Perheessä oli pieni lapsi ja puoliso oli hoitovapaalla. Talous oli jo muutenkin tarpeeksi tiukoilla.

Nyt Mansikkaniemet jatkavat kylpemistä alkuperäiskuntoisissa tiloissa ja toivovat, että ne kestävät vielä jonkin aikaa. Muutama laatta on haljennut, ja vanhan poreammeen kompressori on makuuhuoneessa.

– Onneksi ei ollut vesivahinkoa tai vastaavaa, joten pystymme käyttämään tätä. Harmittaa vain.

Remonttilainojen myöntämisen kriteerit eivät ole muuttuneet

Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala sanoo, että remonttilainojen saatavuudessa ei sinänsä ole tapahtunut muutoksia. Saako lainaa vai ei perustuu tarpeeseen, käyttökohteeseen ja ennen kaikkea maksukykyyn.

Muutos vuosituhannen alkuun on, että pankin on katsottava luototussuhdetta myös peruskorjauslainoissa. Näin on ollut vuodesta 2016. Luototussuhteella tarkoitetaan luoton määrää suhteessa vakuuksien arvoon.

– Remontoitava asunto toimii edelleen vakuutena, jos lainakatto eli luototussuhde ei tule vastaan, sanoo Pajala.

Pienemmät remontit rahoitetaan useimmiten pankin kulutusluotolla, jossa ei välttämättä tarvita erillistä vakuutta. Suuremmissa tarvitaan usein vakuuksia.

Yleensä ensin katsotaan, onko asunnossa vielä vakuutta tarjolla.

– Aina näin ei ole. Silloin katsotaan, onko muita vakuuksia. Löytyykö lainanhakijalta esimerkiksi sijoitusasunto tai muuta vakuudeksi kelpaavaa varallisuutta, selvittää Pajala.

Nordealla peruskorjauslainoja myönnetään kuukaudessa useampia satoja. Lisäksi remonttitarpeisiin myönnetään useampi sata vakuudellista tai vakuudetonta kulutusluottoa.

Taloa on jo remontoitu omin voimin niin paljon kuin mahdollista. Kylpyhuone vaatii kuitenkin ammattilaisen työskentelemään. Kuva: Ville Välimäki / Yle

OP Ryhmästä kerrotaan, että pienimmät remontit rahoitetaan usein säästöillä ja luottokortilla, hieman isommat korjaukset vakuudettomalla luotolla. Isompiin peruskorjauksiin ja remontteihin haetaan lainaa.

Pienempiin remontteihin haettu vakuudellinen kulutusluotto on OP:ssa keskimäärin 17 500 euroa, isompiin peruskorjauksiin haettu asuntolaina 22 600 euroa.

Vakuuksien tarve voi yllättää

Kodin tulevaa remonttitarvetta ja sen vaatiman lainan suuruutta voi olla hankala arvioida ostohetkellä.

– Nämä asiat ovat varmaan pankkihenkilökunnalle ihan selkeitä, mutta taloa ostaessamme itselle oli yllätys, että remonttilaina on hommattava erikseen. Ja se on eri laina eri korolla, toteaa Kalle Mansikkaniemi.

Asuntolainan yhteydessä perhe sai remonttilainaa 10 000 euroa. Ostovaiheessa Mansikkaniemillä ei ollut tarkkaa käsitystä, paljonko remonttilainaa myöhemmin tarvitaan. Tulevan kylppäri- tai keittiöremontin hintaa oli vaikea arvioida, kun he eivät olleet vielä asuneet talossa päivääkään.

– Silloin kysyttiin, paljonko haluamme lainaa. Emme ottaneet enempää kuin pakolliset. Ajattelimme tehdä remonttia pikku hiljaa ja ottaa lisää lainaa, kun tarvitaan. En tajunnut, ettei sitä enää myöhemmin saisikaan.

Lue lisää:

Valtion lainatakauksella voi pian hankkia kotiin niin aurinkopaneelit kuin sähköautonkin

Suosittelemme sinulle