Valtion tukemilla reittilennoilla vähiten tukea on tarvittu Kemi-Tornion lentoihin.
Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisasen mukaan Kemi-Tornion tuen määrällä on merkitystä lentojen jatkumisen kannalta.
– Se johtaa meitä sille polulle, että markkinaehtoinen lentoliikenne olisi mahdollista, hän sanoo.
Moisanen toteaa, että Traficomin laskentatapa hyödytti hieman Kemi-Torniota, josta yhteys Helsinkiin on toteutettu kolmiolentoina Kokkolan kautta.
– Kemi-Kokkola -reitin summa on jaettu kahden kohteen välille ja koska meillä oli huomattavasti enemmän lentomatkustajia kuin Kokkolassa, niin me hyödyimme tästä laskentatavasta.
Kilpailutuksessa on myös optio
Traficomin kilpailutukseen sisältyy yhdeksän kuukauden optio.
Option rahoituksesta ei kuitenkaan ole eduskunnan päätöstä. Jotta lennot voisivat jatkua valtion tukemana heinäkuun jälkeen, olisi rahoituksesta päätettävä ensi kevään budjettiriihessä.
– Meidän täytyy samanaikaisesti tehdä töitä markkinaehtoisen liikenteen varmistamiseksi, mutta jos se ei toteudu heinäkuussa 2023, niin meillä olisi mahdollista käyttää optiokausi, Moisanen sanoo.
Valtion tavoitteena on, että viiden maakuntakentän lennot toteutuisivat markkinaehtoisesti heinäkuun jälkeen.
Meri-Lapin kasvava teollisuus tarvitsee lennot
Meri-Lapin teollisuudella on iso merkitys koko Suomen kansantaloudelle. Enimmillään alueen osuus Suomen viennistä on ollut kahdeksan prosenttia.
Viime aikoina alue on saanut sekä hyviä että huonoja uutisia.
Kemiin tehdään Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurinta investointia, Metsä Fibren 1,8 miljardin euron uutta sellutehdasta. Toisaalta Stora Enso on sulkenut kaupungista Veitsiluodon tehtaat.
Molempiin päätöksiin liittyy kuitenkin kasvupotentiaalia. Kun Metsä Groupin vanha tehdas puretaan, on sen tilalle tavoitteena luoda uutta liiketoimintaa. Myös Veitsiluodon tehdasalueelle on jo suunnitteilla uutta toimintaa.
– Lentoliikenne on fyysinen internet. Koronapandemian aikana on totuttu käyttämään sähköisiä välineitä, mutta siitä huolimatta keskeiset kaupat syntyvät kohtaamisissa, Moisanen sanoo.
Meri-Lapissa myös Outokummun terästehdas Torniossa on iso teollisuusyritys.
Tavoitteena myös mahdollistaa matkailun kasvua
Moisanen toteaa, että Meri-Lapin kannalta markkinaehtoisuus olisi parempi vaihtoehto kuin tuetut lennot.
– Me jaksamme uskoa, että teollisuuden kasvupotentiaalin myötä liikematkustajia riittää. Tähän pystytään jatkossa rakentamaan matkailupalveluiden kasvua, mutta se edellyttää, että meillä on vähän pysyvämpi rakenne kuin vain yhdeksän kuukauden jakso, Moisanen sanoo.
Moisasen mukaan tuetussa liikenteessä mukana oleminen on myös haastavaa, koska valtion on julkisena toimijana hankalaa muuttaa suuntaa nopeasti, jos maailmassa tai alueen elinkeinoelämässä tapahtuu isoja muutoksia.
– Tuetun liikenteen on hankalampi reagoida muutoksiin verrattuna markkinaehtoiseen liikenteeseen, hän sanoo.
Viime vuonna valtion tuki Kemiin oli 160 euroa
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan viime vuonna matkustajaa kohti laskettu tuki Kemin lennoilla oli 160 euroa, kun Jyväskylään maksettu suurin tuki oli 675 euroa.
Finnair on voittanut Traficomin kilpailuttamat reittilennot jokaisella viidellä maakuntakentällä. Valtion tukemat lennot alkavat lokakuun lopussa ja jatkuvat heinäkuun loppuun asti.
Tänä vuonna valtio on tukenut Kemi-Tornion lentoja 188 eurolla matkustajaa kohti, mikä on edelleen vähiten viidestä maakuntakentästä.
Lue myös:
Meri-Lapissa iloitaan Finnairin paluusta: Kemin reitille tälle vuodelle 13 lentoa viikossa
Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.