Njuike sisdoaluide

Vuosttas vahku Eanodaga gielddahoavdan leamaš Samuli Mikkolai hohppui – gieldda iežas girdišillju lea miellagiddevaš hástalus

Samuli Mikkola vuosttas bargobeaivi Eanodaga gielddahoavdan lei vuossárgga. Ođđa bargosaji hástalusaid son vuordá buriin mielain.

Samuli Mikkola, Enontekiön kunta
Eanodat lea dan ođđa gielddahovdii Samuli Mikkolai ođđa biras ja guovlu, vaikko son leage davviguovllu olmmoš.

Samuli Mikkola čohkká Eanodaga gielddadálus bargobeavddis guoras. Duogábealde seainnis lea govva, mas oidnojit Eanodaga viiddis duovdagat. Juo dain sáhttá oaidnit makkár gieldda son lea boahtán jođihit. Eanodaga gielda lea Suoma goalmmádin stuorimus gielda viidodaga beales, olles 8 464 njealjehaskilomehtera ja ássitgielddas leat birrasiid 1 800.

– Buriin mielain lean álggahan. Dás leat leamašan hoahppu ja golbma vuosttas beaivve leat leamaš čoahkkimat čoahkkimiid maŋŋá. Lean gal ožžon buori bagadallama dás álggus.

Eanodat lea Mikkolai ođđa biras ja guovlu, vaikko son leage davviguovllu olmmoš. Anár ja Ohcejohka leat sutnje oahppásabbot go su mánnávuođa ruoktu ja máttut leat Ohcejoga gielddas. Anára gielda lea fas šaddan oahpisin barggu bokte, go lea maŋimuš jagiid bargan Anára gieldda ealáhushoavdan.

Oahppoduogážisttis Mikkola lokte dehálamosin turismasuorggi, man jáhkká veahkehit gielddahoavdda barggus.

Girdišilju oamasteapmi sáhttá stuorra vejolašvuohta

Eanodaga gieldda ekonomiija lea rašši. Guovllu olbmot ožžo ealáhusaset bálvalusain, álgobuvttadeamis ja sierralágan buktagiid ovddosdikšumis.

Gieldda ekonomiijaplánain (siirryt toiseen palveluun)leat árvvoštallan, ahte gielda oažžu čuovvovaš jagiid eanet go ovdal vearrosisaboađuid, muhto nuppe dáfus Eanodaga gieldda golut maid lassánit jođánabbot go sisaboađut. Dát hástalusat vurdet gielddahoavdda beavddi alde.

Eanodaga ođđa gielddahoavda Samuli Mikkola muitala, ahte son lea loaktán ođđa orrunbáikkis Bálojohnjálmmis. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

– Eanodagas leat viiddis guovllut ja unnán olbmot. Goittotge dáppe dárbbašuvvojit seammalágan bálvalusat go stuoritge gielddain, gos leat eanet olbmot, lohká Mikkola.

Gieldda ovddidanplánain turismasuorggi ovddideapmi leamaš juo guhká. Moadde jagi dassái gielda osttii alcces girdišilju dainna ulbmiliin, ahte buoridit vejolašvuođaid mátkkoštit Eanodahkii. Girdišilju oamasteamis leat sihke heajos ja buorre bealit, oaivvilda ođđa gielddahoavdda.

– Eanodaga gielda oamasta girdišilju, jus buot eai dan juo diehtán. Dat sáhttá leat hirbmat stuorra vejolašvuohta. Muhto das ferte oažžut olles báhka doaibmat dasgo girdišilju doallan leat divrras.

Ruoktu gávdnui Bálojohnjálmmis

Samuli Mikkola lea bearrašiinnis fárren dán čavčča Anáris Eanodahkii. Son rábmo Eanodaga guovllu olbmuid ja dan go sii leat nu bures váldán sin bearraša vuostá. Ođđa ruoktu gávdnui Bálojohnjálmmis, gos Mikkola ássá ovttas eamidiinnis ja bártnážiin.

– Mis lea buorre visti Bálojohnjálmmis ja somás kránnját. Das lea ráfálaš giligeaidnu, mas olbmuid ain oainnesta ja singuin beassá háleštit. Min bearaš loaktá hui bures doppe.

Mikkola dadjá, ahte Eanodat heive sutnje bures ássanbáikin dasgo su astoáiggi doaimmat laktásit lundui. Guolásteapmi ja meahcásteapmi leat lahka váimmu.

– Lean álot liikon guolástit, leaš dat Deanus dahje duottarjogain ja -jávrriin, muitala Mikkola.

Vurdet, ahte ovddida gieldalaččaid áššiid

Eanodaga guovllu olbmuin leat iešguđetlágan jurdagat das, maid ođđa gielddahoavda galggašii ovddidit. Biret-Ánne Ruotsala vuordá dan, ahte sápmelaččaid áššit váldojuvvošedje buorebut vuhtii.

– Son galggašii ovddidit sámi olbmuid beale dego maid nuppi beale áššiid, dadjá Ruotsala.

Biret-Ánne Ruotsala Nunnansen kyläastä Enontekiöltä
Makkár vuordámušat Biret-Ánne Ruotsalas, Heikki Tourunenis ja Edit Heiskanenis leat ođđa gielddahovdii? Anneli Lappalainen jearahallá Heahtá márkanis olbmuid jurdagiid.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

23.9.2022 8:54 Lasihuvvon liŋka Yle Ođđasat -sáddagii ja Biret-Ánne Ruotsala kommeanta.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia