Hyppää sisältöön

Konepajayrittäjä jatkoi 10 vuotta isänsä energiaratkaisujen tiellä, mutta nyt se ei riitä – pian halli lämpenee lähinnä öisin ja työt tehdään viileämmässä

Laitilalainen konepaja lämpiää maalämmöllä, ja katolla on aurinkovoimala ja -keräimet. Silti sähkölasku on nousemassa kymmenkertaiseksi.

Laitilainen konepajayrittäjä ja energiatekniikan lehtori keskustelevat energiansäästöstä konepajahallissa.
Lämpöenergiatekniikan lehtori Tero Tuomarmäki Turun ammattikorkeakoulusta ehdottaa Mikko Laineelle kattoikkunoiden uusimista. Kuva: Ari Welling / Yle
Ari Welling

Turkulaisesta luokanopettaja Mikko Laineesta tuli vajaa kymmenen vuotta sitten konepajayrittäjä vahingossa, ja osittain myös pakon edessä. Hänen isänsä, Tommi Laine, menehtyi äkillisesti työmatkallaan Afrikassa marraskuussa 2014.

Laine perusti yrityksensä, Tommi Laine Trading Oy:n vuonna 1993. Vuodesta 2001 alkaen konepajalla on valmistettu siirrettäviä kenttäsirkkeleitä. Yritys toimii laitilalaisessa hallissa, joka rakennettiin 1960-luvulla yrityskylän käyttöön.

Viitisenkymmentä vuotta hallia lämmitettiin ainoastaan öljyllä.

– Olen huvikseni laskeskellut, että puolitoista miljoonaa litraa öljyä on kulunut. 30 000 litraa vuodessa viidenkymmenen vuoden ajan, eli aika lähelle tuota lukua päästään, ynnäilee Laine.

Hieman ennen kuolemaansa Mikon isä Tommi Laine alkoi investoida uusiin energiaratkaisuihin. Maalämpökaivo porattiin vuonna 2012. Konepajan siirryttyä isältä pojalle työtä on jatkettu.

Neljä vuotta sitten katolle asennettiin 12 kilowatin aurinkovoimala. Pari vuotta sitten voimalan viereen asennettiin aurinkokeräimet, jotka lämmittävät käyttövettä. Viime keväänä aurinkovoimalan teho tuplattiin.

Aurinkovoimala laitilalaisen yrityksen katolla.
Laitilalaisen konepajan katolla on aurinkovoimala, jonka teho on 24 kilowattia. Aluksi teho 12 kilowattia, mutta tänä keväänä teho tuplattiin. Kuva: Ari Welling / Yle

Yrittäjän mukaan syynä ei ole pelkästään energian säästäminen.

– Pyrkimys päästä eroon fossiilisista polttoaineista sopii omaan arvomaailmaani. Toki on myös niin, että halvinta on aina se energia, jota ei tarvitse ostaa ollenkaan. Eli investointi uusiin ratkaisuihin kannattaa lähes aina, maksoi kilowattitunti sitten viisi senttiä tai euron.

Laineen yritys on kokenut kovia viime vuosina. Korona-aika hiljensi kaupantekoa hetkellisesti ja heti perään tulivat pakotteet Venäjän kaupassa. Aiemmin kolmasosa bisneksestä tuli Venäjältä. Venäjän kaupan hiljennyttyä on löytynyt kuitenkin uusia markkinoita.

Tuleva talvi huolestuttaa silti Mikko Lainetta suuresti.

– Viime vuonna sähköenergia maksoi meille 3 500 euroa. Jos tulevan talven sähköenergia maksaa kymmenen kertaa sen, olisi tietysti halvin ratkaisu lyödä talveksi pillit pussiin. Aiomme kuitenkin yrittää pärjätä pörssisähköllä. Lämmitämme hallia pääasiassa yöaikaan ja teemme töitä normaalia kylmemmässä lämpötilassa.

Yrittäjäyhdistys: jäsenyrityksistä kantautuu huolestuttavia tietoja

Konepajayrittäjä Mikko Laine toivoo yrittäjille tukea valtiolta. Missä muodossa sen pitäisi tulla, sitä hän ei vielä lähde arvioimaan.

– Väitän, että monelle yritykselle tämä on vielä pahempi paikka kuin eletty korona-aika. Tosi harva yrittäjä on pystynyt varautumaan energian hinnan kymmenkertaistumiseen.

Konepajayrittäjä Mikko Laine Laitilasta.
Konepajayrittäjä Mikko Laine kertoo pilke silmäkulmassaan, että järkevintä olisi laittaa talveksi ovet säppiin. Toiminnan jatkuvuuden kannalta se ei tietenkään ole mahdollista. Kuva: Ari Welling / Yle

Varsinais-Suomen Yrittäjien mukaan Laine ei ole ajatuksineen yksin. Tuoreimman Yrittäjägallupin mukaan kolmannes yrityksistä arvioi, että niiden kannattavuus heikkenee energiakriisin myötä. Teollisuudessa luku on lähes puolet.

Jäsenyrityksiltä kantautuva viesti tukee näitä lukuja, vaikka toimialoittain onkin eroja, kertoo toimitusjohtaja Hanna Munter. Sähkömarkkinoiden tilanteen normalisointi on Munterin mukaan yrittäjien toimintaedellytysten turvaamisen kannalta kaikkein tärkeintä.

– Tähän pyrittäessä hallituksella tulee olla valmius myös tukitoimiin, vaikka ne ovatkin tilanteessa vain laastareita. Päätöksiä sähkön tarjonnan lisäämisestä tarvitaan ripeästi. On erittäin tärkeää, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä eikä Venäjälle tehdä myönnytyksiä, vaikka se käyttääkin energiaa nyt aseenaan, sanoo Munter.

Varsinais-Suomen Yrittäjillä on jäsenyrityksiä runsaat 7 000. Teollisuusalan yrityksiä näistä on noin 540 ja konepajayrityksiä noin 330.

Asiantuntija: laitteet ovat kunnossa, nyt tarvitaan optimointia

Lämpöenergiatekniikan lehtori Tero Tuomarmäki Turun ammattikorkeakoulun Uuden energian laboratoriosta kiittelee laitilalaisella konepajalla tehtyjä energiaratkaisuja.

– Kaikki tarvittavat perusratkaisut on jo tehty. Nyt meidän pitää keskustella aurinkolämpökeräinten tuottaman energian optimointimahdollisuuksista. Voisimme ottaa joko varaajan käyttöön tai laittaa elvyttävän maalämpöpiirin. Laitteisiin on siis investoitu, mutta niiden käytössä on vielä pikkasen petrattavaa.

Lämpöenergiatekniikan lehtori Tero Tuomarmäki Turun Ammattikorkeakoulun Uuden energian laboratoriosta.
Energiatehokkuus on nyt yrityksille erityisen tärkeää. Lämpöenergiatekniikan lehtori Tero Tuomarmäki totesi, että laitilalaisella konepajalla on jo tehty paljon asian eteen, mutta parantamisen varaakin aina löytyy. Kuva ja video: Ari Welling / Yle

Tuomarmäki on innostunut elvyttävästä maalämpöpiiristä tutkimuskohteena. Vaikka maalämpökaivot ovat monelle tuttuja, on niitä tutkittu verrattain vähän. Lähes kaikissa kaivoissa on vain yksi vesipiiri, toinen piiri voisi lämmittää kaivoa.

– Olemme hyvin kiinnostuneita tämäntapaisista tutkimuskohteista ja ehdotan insinöörityötä mittausten suorittamiseen ja sen jälkeen päätelmien tekemiseen. Pääsemme tässä käsiksi jo olemassa olevaan kaivoon, jolla on jo tasaantunut lämpöprofiili.

Lähitulevaisuudessa siintää useita maailmaa mullistavia energiaratkaisuja, uskoo Tero Tuomarmäki. Ehkä lupaavin niistä on kiinteistöjen välinen sähkökauppa.

– Hyvinkin pian voimme siirtää rakennusten tuottamaa energiaa mikroverkoissa kiinteistöjen ja myös autojen välillä. Sähköauton ollessa parkissa voidaan siihen varastoitua rakennuksen tuottamaa energiaa ajaa tarvittaessa takaisin rakennukseen ilman, että tarvitaan kantaverkon sähköä.

Tuomarmäen mukaan erityisesti yritysmaailmassa ollaan myös hyvin kiinnostuneita vedystä ja monet suuryritykset ovatkin jo panostaneet siihen.

– Turun seudulla valmistellaan ympäristöystävällisen kestävän vedyn tuottamista ja sieltä mahdollisesti saataisiin myös ammoniakkia. Tämä saattaa jollakin aikavälillä mullistaa ainakin liikkumistamme ja lannoitetuotantoamme. Kaikennäköistä uutta on siis näköpiirissä.

Korjattu Hanna Munterin titteli oikeaksi 23.9.2022 kello 10.25

Lisätty juttuun yrityksen tarkka nimi, Tommi Laine Trading Oy 23.9.2022 kello 16.40

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 24. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Jo kymmenet suomalaisyritykset ovat siirtämässä tuotantonsa yöaikaan, koska sähkö on päivällä niin kallista

Professori laittoi talonsa katolle aurinkopaneelit ja tienasi kesällä kymppejä päivässä

Etelä-Savon jäähalleissa sähkölaskuja tiirataan tarkkaan – nousevat kulut eivät ainakaan vielä näy käyttäjähinnoissa

Suosittelemme sinulle