Hyppää sisältöön

Erikoissairaanhoitoa uhkaavat rajut leikkaukset ja potilasmaksujen korotus, jos ei lisärahaa löydy – HUSin johto: Ei hoidu juustohöylällä

Helsinkiläinen Anni Niekkamaa sanoo, että puheet mahdollisista säästötoimista ja potilasmaksujen korottamisista kuulostavat huolestuttavilta.

Anni Niekkamaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on kymmenien miljoonien eurojen säästöpaine. Katso videolta, mitä ajatuksia esimerkiksi potilasmaksujen mahdolliset korotukset herättävät.

Uudenmaan erikoissairaanhoitoa uhkaavat rajut leikkaukset ja mahdolliset potilasmaksujen korotukset, jos vuodenvaihteessa voimaan tuleva sote-uudistus toteutetaan rahoituksen osalta suunnitellulla tavalla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) pitää selvänä, että 65–95 miljoonan euron aukkoa rahoituksessa ei kyetä paikkaamaan juustohöylällä.

– Tämän vajeen kattaminen ei hoidu juustohöylällä, hän sanoo.

Risto Rautavan mukaan HUS pyrkii neuvottelemaan lisärahoitusta, jotta isoilta säästötoimilta vältyttäisiin. Kuva: Matti Myller / Yle

HUSin omien laskelmien mukaan lisärahoituksen tarve olisi siis lähes sata miljoonaa euroa nyt osoitettuun tasoon verrattuna. Rautavan mukaan HUS käy parhailaan neuvotteluja lisärahoituksesta valtion ja hyvinvointialueiden kanssa, jotta säästötoimet vältettäisiin.

Rautavan mukaan pakon edessä mahdollisia säästötoimia olisivat muun muassa henkilöstön vähennykset ja jopa kokonaisten toimintojen sulkemiset.

Tarkasteltavaksi tulisivat myös tietohallinnosta ja kiisteistöpuolelta mahdollisesti saatavat säästöt.

– Kaikkia keinoja pitää pohtia, myös potilasmaksujen korottamista.

"Herättää huolen"

Helsinkiläinen Anni Niekkamaa pitää mahdollista palvelujen leikkaamista ja potilasmaksujen korottamista ikävänä ja huolestuttavana asiana.

Anni Niekkamaa on tyytyväinen Uudenmaan erikoissairaanhoidon palveluihin. Kuva: Matti Myller / Yle

– Kyllähän se herättää huolen, että riittävätkö kaikkien varat siihen. Tällä hetkellä potilasmaksut on saatu pidettyä alhaisina. Hoito on sen myötä mahdollista kaikille ihmisille.

Niekkamaan omat kokemukset Uudenmaan erikoissairaanhoidosta ovat hyvät. Hän kertoo päässeensä tarvittaessa sujuvasti hoitoon.

Lohjan synnytysten lopettaminen voisi olla alkusoittoa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä laaditaan siis parhaillaan ensi vuoden budjettia kovissa säästöpaineissa.

Toimitusjohtaja Matti Bergendahl on jo aiemmin nostanut keskusteluun Lohjan sairaalan synnytysosaston lakkauttamisen. Hän pitää tätä yhtenä esimerkkinä tarvittavien säästöjen mittakaavasta.

Bergendalin puheet ovat herättäneet sekä huolen osaston tulevaisuudesta että yhä laajenevan tukijoukon synnytyksien jatkumisen puolesta Lohjalla.

Lohjan synnytysten lopettamisella saavutettaisiin noin kolmen miljoonan säästöt.

– Pahimmassa tapauksessa säästöjä on löydyttävä kymmenien miljoonien edestä, jos ei lisärahoitusta saada, Rautava selventää.

Marja Sinikka Stenberg asioi Meilahden sairaalassa viime viikolla. Kuva: Matti Myller / Yle

Marja Sinikka Stenberg kertoo hyväksyvänsä pienen korotuksen potilasmaksuihin, jos sellainen on välttämätöntä hoidon turvaamiseksi. Hänen mielestään pääasia on, että hoitoa olisi saatavilla.

Stenberg sanoo, että hänellä on ollut vaikeuksia saada vastaanottoaikaa lähimpänä kotia sijaitsevalle terveysasemalle.

Tilanteen kurjistuminen ei olisi vain Uudenmaan ongelma

HUSin hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava myöntää, että vaikutuslaskelmia toimintojen karsimisesta on tehty. Mitään varsinaista leikkauslistaa ei kuitenkaan ole vielä olemassa.

– Mitään päätöksiä ei ole tehty, Rautava pyörittelee.

Hän korostaa, että potilasturvallisuudesta ei tingitä missään tilanteessa.

HUS vastaa valtakunnallisesti kaikkein vaativimmista leikkauksista. Potilaita tulee hoidettavaksi Helsingin Meilahden sairaalaan eri puolilta maata. Kuva: Matti Myller / Yle

Rautava perustelee lisärahoitusta muun muassa sillä, että HUS-yhtymällä on myös erityisiä valtakunnallisia vastuita. HUS vastaa valtakunnallisesti esimerkiksi elinsiirroista.

– Uudellemaalle tulee potilaita hoidettavaksi koko maasta. Tilanteen kurjistuminen ei olisi yksin Uudenmaan ongelma, vaan koskettaisi ihmisiä ihan valtakunnallisesti.

Kiristynyt rahoitustilanne vaikuttaisi vääjäämättä myös HUSin tekemään laajaan tutkimus- ja kehitystyöhön.

– Myös tämä on kansallisesti merkittävä asia.

Ministeriö: HUSin lainanottovaltuudet saattavat nousta

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahosen mukaan suoraa lisärahoitusta HUS-yhtymälle ei ole luvassa.

Ahonen kertoo, että rahoituksen sijaan keskusteluja valtion suuntaan on käyty HUS-yhtymän investoinneista ja niihin liittyvän lainanottovaltuuden määrästä.

Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainanottovaltuudesta, jonka perusteella alueet voivat ottaa pitkäaikaista lainaa investointeihin.

– HUS-yhtymä on jättänyt elokuussa valtiovarainministeriölle hakemuksen lainanottovaltuuden korottamiseksi. Asian valmistelu on kesken, eikä valtiovarainministeriö kommentoi keskeneräistä asiaa.

Ahonen korostaa, että valtio jakaa sote-rahoitusta hyvinvointialueille ja erillisratkaisun saaneelle Helsingin kaupungille.

Hän selventää, että HUS-yhtymän rahoituksesta päättävät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Helsingin kaupunki.

– Yhtymän lisärahoituksesta tai talouden sopeutustoimenpiteistä ei neuvotella valtion kanssa, vaan yhtymän perussopimuksen mukaisesti hyvinvointialueiden ja Helsingin kanssa.

Ahosen mukaan maan hallituksen työpöydällä on kuitenkin valmistelussa sote-uudistuksen rahoitusmalliin liittyvä muutos niin sanotusta yliopistosairaalalisästä. Sillä otettaisiin huomioon yliopistosairaalojen muita korkeammat kustannukset.

– Yliopistosairaalalisä toteutuessaan korottaisi HUS-yhtymään kuuluvien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin rahoitusta.

Yliopistosairaalalisää koskeva hallituksen esitys on lausuntokierroksella, eikä poliittista päätöstä toteuttamismallista vielä ole.

Rautava: Uudellamaalla itselläänkin läksyjä tekemättä

HUSin Rautava myöntää, että Uudellaamalla on itselläänkin läksyjä tekemättä. Muun muassa hoitoketjut pitäisi saada Uudenmaan kuntien osalta hoitumaan sujuvammin.

– Nämä pitäisi ilman muuta saada toimimaan mutkattomasti.

Rautavan mielestä isossa kuvassa hyvinvointialueiden ja HUSin välinen yhteistyö näyttäisi sujuvan hyvin.

Hän toteaa sote-uudistuksen tavoitteiden olevan sinällään hyviä, mutta esitetty rahoitusmalli vaikuttaa kestämättömältä. Maan hallituksen ajaman sote-uudistuksen tavoitteena on rakentaa kattavammat palvelut ja sujuvampi hoitoonpääsy koko maassa.

– Sote-uudistuksen menestyksekäs edistäminen ei ole mahdollista ilman rahoitusmallin tarkistamista. Meillä on paljon maahanmuuttajia ja muut pääkaupunkiseudun erityispiirteet, Rautava sanoo.

Hänen mielestään näyttää siltä, että sote-uudistuksessa ei ymmärretä Uudenmaan erityispiirteitä.

– Käymme nyt neuvotteluja valtion ja hyvinvointialueiden suuntaan, jotta isot säästötoimet vältettäisiin.

Sote-uudistuksen rahoitusta määriteltäessä kartoitetaan myös palvelujen tuottamisen kustannustehokkuutta.

– Pärjäämme kyllä tässäkin sekä kansallisessa että pohjoismaisessa vertailussa, mutta parannettavaakin toki löytyy Rautava summaa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 27. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Neljän pojan äiti pohtisi jopa kotisynnytystä, jos kotikaupungin synnytysosasto suljettaisiin – Lohjan kohtalo herättää pelkoa

Suosittelemme sinulle