Hyppää sisältöön

Koulukiusattu Hermanni Haljala löysi enduron, kun pahaa oloa piti purkaa – Pyry Juupaluoman ura oli katketa aivovammaan, josta hän toipuu edelleen

Suomen endurolupausten taustoista löytyy monenlaisia tarinoita. Hermanni Haljala löysi helpotusta tilanteeseensa metsäpoluilta. Pyry Juupaluoma loukkaantui vakavasti harjoituksissa, mutta on palannut satulaan.

Hermanni Haljala kuuluu suomalaisiin endurolupauksiin. Kuva: Yle / Jussi Jäkälä

Hermanni Haljala kääntää kaasukahvaa ja ohjastaa enduropyöränsä mäennotkosta kohti kalliojyrkänteen huippua. Juuri ennen huippua pyörän vauhti kuitenkin pysähtyy kuin seinään ja kuski liukuu kaatumisensa jälkeen kalliota pitkin vatsallaan metritolkulla alaspäin.

– Siinähän olikin kanto, mihin etupyörä tökkäsi, Haljala naurahtaa, kun saa itsensä pysähdyksiin. Harjoituskaverit mäen juurella tarjoavat yrityksestä aplodit.

Sitten neljän kuljettajan ryhmä jatkaa matkaansa kallioisessa jämsäläismetsässä ja pysähtyy seuraavan hankalan maastonkohdan ääreen. Haljalan lisäksi yhteiseen ajoharjoitukseen ovat kokoontuneet Roni Kytönen sekä Pyry ja Peetu Juupaluoma.

Kaikki neljä kilpailevat enduron MM-sarjassa ja tähtäin on lajin terävimmällä huipulla. Tällä kertaa harjoituksen tarkoituksena on valmistautuminen trial-tyyppisiin extreme-testeihin.

Innokkaimmin uusia esteitä tutuista harjoitusmaastoista tuntuu etsivän juuri Haljala. Se ei välttämättä ole sattumaa, sillä ennen ammattimaiseksi kilpaurheiluksi muuttumista enduro toimi hänelle eräänlaisena terapiana normaaliarjesta. Haljala oli nuorempana koulukiusattu.

– Enduro löytyi sitä kautta ja oli minulle pelastus. Sain muuta mietittävää ja pääsin purkamaan pahaa oloa metsäpoluille. Sitten laji rupesi kiinnostamaan ja kehityin siinä nopeasti. Sitten lähdin kisaamaan ja siitä se on sitten vienyt mennessään, Haljala kertoo.

– En olisi silloin voinut kuvitellakaan olevani joskus tällaisessa tilanteessa. Kiusaaminen oli itselleni kovaa aikaa. Se jätti arvet ja niitä joutuu edelleen käsittelemään.

Kiusaaminen alkoi, kun Haljala siirtyi pienestä kyläkoulustaan isompaan kouluun.

– Olin sellainen hieman pyöreä, rempseä maalaispoika ja kova suustani. En heti päässyt kaveriporukoihin mukaan ja sitten jouduin silmätikuksi. Uskon, että periksiantamattomuuteni juontaa osaltaan niistä kokemuksista. Olen valmis menemään vaikka läpi harmaan kiven, että saan asiat toteutumaan.

Hermanni Haljala rahoittaa itse kilpailutoimintansa. Kuva: Yle / Jussi Jäkälä

Yksi esimerkki Haljalan päättäväisyydestä on, että hän vastaa itse myös kilpailutoimintansa vaatiman rahoituksen hankkimisesta. Vuosibudjetti on suunnilleen 60 000 euroa.

– Siihen sisältyy se, että pystyn asumaan maailmalla, tekemään tätä täysipäiväisesti ja saan huippukuntoisen kaluston. Kuljettajaroolin lisäksi tavallaan toinen työni on hankkia yhteistyösopimuksia yrityksiltä. Sekin on kovaa hommaa, mutta mahdollistaa samalla sen, että pystyn itsenäisesti kuljettajana tähtäämään kohti tavoitteita ja unelmia.

– Toki vaatii järjestelmällisyyttä, että pystyn hoitamaan itse kaiken, mutta on se jo useamman vuoden onnistunut. Motivaationi on niin kova, että olen valmis tekemään enduron eteen kaiken, mitä se vaatii.

Haljalan mukaan hänen italialaiset kuljettajakollegansa ovatkin välillä ihmetelleet huuli pyöreänä, kun suomalainen on keskikesällä soitellut yhteistyökumppaneilleen kesken ajoharjoitusten seuraavan kauden pakettia kasatakseen.

Haljala kilpailee nyt kolmatta kauttaan junioreiden MM-sarjassa ja on ennen viimeistä MM-osakilpailua kokonaispisteissä yhdeksäntenä.

– Olen harjoituksissa nopea, mutta sama pitäisi saada siirrettyä kisoihinkin. Ajamiseen pitää saada terävyyttä lisää, jotta jokainen metri edetään täysillä. Tekemiseen tarvitaan tietynlaista rohkeutta, ettei liikaa ajattele virheiden välttämistä.

Pyry Juupaluoma osoittaa kädellään kohti hyppyriä, jossa hän kaatui ja loukkaantui vakavasti. Kuva: Yle / Jussi Jäkälä

Moottoriurheilussa on myös riskinsä. Pyry Juupaluoma osoittaa kädellään pöytähyppyriä läheisellä Jämsän motocrossradalla. Hän kaatui kyseisessä hyppyrissä kesken motocrossharjoitusten kaksi vuotta sitten ja loukkaantui vakavasti.

Juupaluoman kypärä halkesi kaatumisessa ja hän sai kallonmurtuman sekä keskivaikean aivovamman. Vakavimmasta vaiheesta selviytymisen jälkeen oli pitkää epävarmaa, pystyykö hän enää koskaan ajamaan moottoripyörällä. Onnistuneen toipumisen ja sitkeyden myötä enduroura kuitenkin jatkui.

– Monet varmaan luulevat, että onnettomuudesta olisi jäänyt minulle jotain pelkoja. Itselläni ei niitä kuitenkaan ole. Varmasti aika paljon vaikuttaa, että en muista itse onnettomuudesta mitään. Minulle se on ihan pimeää kaikki. Ajaminen on kuitenkin ihan samanlaista kuin ennen onnettomuuttakin.

Konkreettisena esimerkkinä edellä mainitusta on Juupaluoman saavuttama Euroopan mestaruus kaudella 2021. Onnettomuuden jäljet eivät kuitenkaan vieläkään ole kokonaan pyyhkiytyneet pois, vaikka Juupaluoma valmistui alkukesästä merkonomiksi ja rakentaa nyt endurouraansa nuorten MM-sarjassa.

– Kuntoutuminen on edelleen kesken ja lääkäreitä tapaan aika tiuhaan. Onnettomuuden seurauksena muistini pätkii eikä hajuaisti toimi. Pääkipuihin on onneksi lääkkeet. Keskittyminen lukemiseen ja ajatustyöhön on tosi uuvuttavaa. Kouluhommia pystyin tekemään kerrallaan vartin tai puolituntia, kunnes oli huilattava.

Yhteiset harjoitukset kotimaassa ovat harvinaista herkkua. Kuva: Yle / Jussi Jäkälä

Yhteisharjoittelu kotimaassa on suomalaisille endurolupauksille varsin harvinaista herkkua, sillä pääosan ajastaan he kilpailevat ja harjoittelevat maailmalla, jolloin harjoitusseurana ovat yleensä omat, ulkomaalaiset tallikaverit. Päijänteen ympäriajon viime keväänä voittanut Peetu Juupaluoma esimerkiksi harjoitteli pääosan viime talvesta Espanjassa ja velipoika Pyry Italiassa.

Jämsäläisessä metsässä kaasuttelevasta nelikosta kovinta kansainvälistä tulosta on tähän mennessä tehnyt Roni Kytönen, joka on junioreiden MM-sarjassa yltänyt osakilpailuvoittoihin ja on kiinni MM-hopeassa. Toisen polven endurokuljettaja tarjoaa harjoituskavereilleen hyvän vauhtimittarin, mutta korostaa yhteisharjoittelun merkitystä myös itselleen.

– Tämä on kaikkein tehokkainta treeniä, koska toisilta saa aina vinkkejä omaankin tekemiseen. Ja kun kello käy, aikoja parannellaan tai ainakin yritetään koko ajan parantaa. Pieni kilpailu tekee aina hyvää.

Roni Kytönen tietää, miten haastava laji enduro on. Kuva: Yle / Jussi Jäkälä

Kallioisen harjoitusmaaston esteet ylittyvät suomalaislupauksilta sivusta katsoen hämmästyttävän varmasti, mutta MM-areenoita ajatellen rutiinia pitää kuulemma saada edelleen vielä paljon lisää.

– Kisoissa vaikeutena on, että pahoista paikoista pitää selviytyä vauhdilla heti pelkän tutustumiskävelyn jälkeen. Täällä voi ensin vähän kokeilla. On myös eri tilanne vain yrittää selvittää vaikea paikka kuin yrittää selvittää se samalla, kun kello käy, Kytönen kuvailee.

Uuden sukupolven suomalaiset endurokuljettajat etenevät hyvässä myötätuulessa. Kytönen ja Haljala sekä yhteisharjoituksesta sairastumisen vuoksi poissa ollut Samuli Puhakainen muodostivat Suomen joukkueen syyskuun alussa Ranskassa ajetussa Six Days -kilpailussa. Kolmikko kaasutteli junioriluokasta MM-hopeaa.

Lue myös:

Mänttäläinen metallityömies Peetu Juupaluoma, 21, ajoi perinteisen Päijänne-ajon voittoon – saapui kilpailemaan suoraan Espanjasta: "Maanantaina tekemään kouria metsäkoneisiin"

Suosittelemme sinulle