Hyppää sisältöön

Pohjois-Euroopan ilmaherruus on pian Naton hallussa, ja sitä suomalaisetkin lentäjät pääsevät valvomaan sateen pieksemään kolkkaan Islantiin

Islannin Keflavikista tulee Nato-jäsenyyden myötä kotitukikohta myös suomalaisille lentäjille.

Komentaja Kevin Harringtonin mukaan Islanti on strategisesti erittäin tärkeä Yhdysvaltain merivoimille
Komentaja Kevin Harringtonin mukaan Islanti on strategisesti erittäin tärkeä Yhdysvaltain merivoimille

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

KEFLAVIK Islanti näyttää ankean puolensa syyskuussa. Kukonlaulun aikaan alkanut tauoton sade pistää aikataulun uusiksi Keflavikin tukikohdassa.

– Tällä kelillä ei kannata lentää. Oikukas sää on suurin haaste työssämme täällä, pelkällä koodilla "DEL" esiintyvä Tanskan hävittäjälaivueen komentaja kertoo.

Tanskan hävittäjät ovat saanut totutella oikukkaaseen säähän Islannin ilmatilaa valvoessaan, komentaja "DEL" kertoo. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Tanskan ilmavoimien F16-hävittäjät palvelevat Islannissa kuusi viikkoa. Sen jälkeen heidät korvaa laivue jostain toisesta Nato-maasta.

Nato-jäsenyyden myötä suomalaisetkin lentäjät joutuvat vuorollaan valvomaan ja tarvittaessa puolustamaan saarivaltion ilmatilaa.

He saavat käskynsä Islannin lounaiskärjessä sijaitsevasta Keflavikista. Siellä on maan suurin siviililentokenttä ja sen vieressä sotilastukikohta ulkopuolisilta suljetulla alueella.

Tukikohta kuului Natolle vuoteen 2006 saakka, jolloin se siirrettiin hallinnollisesti islantilaisille. Tukikohdan toiminta on kuitenkin edelleen kokonaan sotilasliiton vastuulla, sillä vajaan 380 000 asukkaan Islannilla ei ole omia puolustusvoimia.

Ilma- ja maa-alueen kokonaisuus tärkeintä

Tanskalaisten lähtö valvontalennolle onnistuu alkuiltapäivästä. Ei ole kuitenkaan varmaa, pystyykö Keflavikista noussut F-16 myös palaamaan sinne.

Sääolojen nopeiden ja dramaattisten muutosten takia saattaa käydä niin, että se joutuukin laskeutumaan saarivaltion pohjoisosassa sijaitsevaan Akureyriin.

Toisaalta juuri tällainen arvaamattomuus tekee DELin mukaan Islannista hyvän harjoitusalueen hävittäjälentäjille. Hän toivottaa tulevat suomalaiset Nato-kollegansa tervetulleiksi mukaan.

– Pääsimme jo tänä kesänä harjoittelemaan jonkin verran yhdessä. Suomalaiset asuvat lähellä, joten odotamme innolla yhteisiä harjoituksia, DEL sanoo.

Keflavikissa työskentelee henkilökuntaa eri Nato-maista. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Keflavikin komentokeskuksella on islantilainen johtaja, mutta sen henkilöstö tulee Naton 30 jäsenmaasta.

Operaatiotason komentaja, norjalainen everstiluutnantti Geir Ove Øby kuvaa Suomen ja Ruotsin tulevaa merkitystä Naton ilmavalvonnalle ”erittäin suureksi.”

Käytännössä Nato saa Pohjoismaiden hallinnan myötä ilmaherruuden Pohjois-Euroopassa.

– Ilmatila on tärkeä, ja vielä tärkeämpää on kokonaisuus. Ilmahallinnan lisäksi liitouman maajoukot pääsevät liikkumaan Suomen ja Ruotsin kautta Norjan pohjoisosiin. Siitä on Norjan vaikeakulkuisuuden takia paljon hyötyä, Øby sanoo.

Jättimäistä tiedustelua

Tukikohdassa on useita erikokokoisia pysäköintihalleja. Yhdessä suurimmista on parkissa Yhdysvaltain merivoimien P-8-kone.

P-8 -tiedustelukone on valmistettu Boeing 737-matkustajakoneen malliin. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Boeing 737-matkustajakoneesta versioitu jättimäinen tiedustelu- ja kuljetuskone tunnetaan etenkin sukellusveneiden jäljittäjänä.

– Suurin syy P8:n kehittämiselle oli se, että sillä päästään etsimään valtamerien sukellusveneitä laajalta alueelta, ja tarvittaessa haastamaan niitä. Tässä työssä P-8 on tehokkaampi ja nopeampi kuin mikään muu kone maailmassa, yhdysvaltalaisten ryhmän komentaja Kevin Harrington sanoo.

P-8 tekee Keflavikista tiedustelulentoja Portugaliin ja Koillis-Kanadaan saakka. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

P-8:n tiedustelulennot ulottuvat 1 200 merimailin päähään, ilmatankkauksen ansiosta pidemmällekin. Miehistön jäsenet kertovat, että pisin päivämatka Keflavikista on kestänyt 11 tuntia.

1 200 merimailia tarkoittaa sitä, että P-8 pystyy valvomaan Keflavikista käsin meri- ja maa-alueita lännessä Kanadan Newfoundlandiin, etelässä Iberian niemimaalle, kaakossa Ruotsin kiertäen Baltian maihin ja koillisessa Norjaan saakka.

P-8 -koneessa on runsaasti välineistöä kaikuluotausta varten. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Jatkossa se voi lentää Pohjoismaiden ja Itämeren yli suoraan Suomen itärajalle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.9. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Ylelle: Suomen ja Ruotsin jäsenyys on edennyt ennätysvauhtia, mutta tarkkaa aikataulua ei voi antaa

Nato-maiden asevoimien komentajat koolla Tallinnassa – Suomi ja Ruotsi osaksi Naton puolustusta vasta jäsenyyden vahvistuttua

“Maailman vahvimmista yhteiskunnista kaksi liittyy Natoon” – Pohjoismaat hakevat tiivistä yhteistyötä sotilasliitossa

Pohjola ja Baltia lisäävät puolustusyhteistyötä lähitulevaisuudessa — Puolustusministeri Kaikkonen: "Yhdessä olemme vahvempia"

Suosittelemme sinulle