Hyppää sisältöön

Hanhituhoja korvattu jo yli 10 miljoonalla eurolla ja lintumäärä vain kasvaa – viljelijä: "Hanhet ovat vallanneet tämän tienoon"

Arktisten hanhien syysmuutto on jälleen käynnissä. Hanhikanta on kasvanut, ja vahingot Itä-Suomen pelloilla ovat suurentuneet. Kustannuksia syntyy korvausruljanssista, karkotuskokeiluista ja hanhipelloista.

Valkoposkihanhet ruokailevat kasvukaudella Itä-Suomen pelloilla sekä keväisin että syksyisin. Kuva Tohmajärven Värtsilästä toukokuulta 2021. Kuva: Ilkka Elo / YM

Ympäristöministeriö on korvannut rauhoitettujen valkoposkihanhien aiheuttamia tuhoja maatiloille vuodesta 2008 alkaen, yhteensä summa ylittää jo kymmenen miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 korvaussumma nousi 3,4 miljoonaan euroon. Viime keväänä Pohjois-Karjalassa vahinkoja ilmoitettiin yli kahden miljoonan euron edestä, syksyn osalta summa selviää myöhemmin.

Vahinkojen torjuntaan ja korvaushakemusten käsittelyyn on palkattu lisää työntekijöitä. Lisäksi valtio on rahoittanut jo vuosia karkotuskeinojen kokeiluja ja tutkimusta.

– Sireeneitä, kaasupalloja, haukkaleijoja, ihmishahmoja, pamahtavia kaasutykkejä, lasertykkejä, käsilasereita, hanhipaimenia, drooneja, luettelee lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Kokeiluista ei ole saatu pysyviä tuloksia niin, että viljelyvahingot olisivat merkittävästi vähentyneet.

– Kyllä hanhet pellolta karkottamalla lähtevät. Ongelma tulee siitä, kun lintumäärät ovat niin älyttömän isoja, että siellä pitäisi olla karkottamassa koko ajan, kertoo kokemuksista karjatilallinen Mika Piiroinen Tohmajärven Värtsilästä.

Viljelijärinki hätistelee lintuja

Piiroinen on mukana 11 hanhipaimenen ringissä, jossa viljelijät kiertävät syystöiden ohessa pelloilla hätistelemässä lintuja.

Kyseessä on toistaiseksi kallein, lähes kahden miljoonan euron ”Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä” -tutkimushanke (siirryt toiseen palveluun). Mukana on myös Luonnonvarakeskus.

Ensi vuonna viljelijät voivat perustaa maa- ja metsätalousministeriön tuella lintupeltoja. Niillä viljellään lintujen suosimia tuotantokasveja, ja valkoposkihanhet voivat ruokailla alueella häiriöttä.

Maanviljelijä Mika Piiroinen Värtsilästä ja tutkimusprofessori Jukka Forsman Luonnonvarakeskuksesta keskustelemassa hanhista syksyllä 2020. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Ampumisluvat eivät harvenna kantaa

Valkoposkihanhikanta on kasvanut 2000-luvulla. Viranomaisarvion mukaan Barentsinmerellä pesivä arktinen kanta (siirryt toiseen palveluun) oli jo vuonna 2018 noin 1,5 miljoonaa yksilöä. Lintu on silti edelleen rauhoitettu EU-maissa.

Kuuden Itämeren maan viljelijäjärjestöt vaativat (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna, että valkoposkihanhi muutetaan lintudirektiivissä suojellusta metsästettäväksi lajiksi. Asia ei ole toistaiseksi edennyt.

Rauhoituksesta voidaan poiketa vakavien vahinkojen estämiseksi. Poikkeuslupia lintujen ampumiseen myöntää Varsinais-Suomen ely-keskus.

Vuonna 2020 lupia sai 378 maatilaa noin 10 700 linnulle, mutta vain reilut 500 lintua ammuttiin. Viime vuonna lupia myönnettiin 508 tilalle, yli 15 700 linnulle, ja lintuja ammuttiin noin 1 400.

Määrä jää pieneksi lupaehtojen takia, vaikka pelloilla käy jopa kymmenientuhansien hanhien laumoja.

– Tarkasti on lohkokohtaisesti määrätty, missä ja miten ampuminen pitää suorittaa, tämä ei ole metsästystä. Meidän pitää lähestyä hanhia näkyvästi, ja saa ampua vain yhden hanhen per karkotuskerta. Aina ei ehdi ampuakaan. Eikä lauma tule monta kertaa sinne, missä joku kuolee pamahduksen jälkeen, Mika Piiroinen erittelee.

Hanhilaumat ruokailevat mieluiten avoimilla peltoaukeilla. Poikkeuslupia ampumiseen myönnetään, mutta lupia jää paljon käyttämättä ehtojen vuoksi. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ammuttuja lintuja ei saa syödä

Mika Piiroinen kerää lähiseudun pelloilta ammutut hanhet laatikkoon, josta Luken tutkija käy hakemassa ne poltettaviksi. Viljelijän on vaikea ymmärtää, miksi poikkeusluvalla ammuttua lintua ei saa käyttää ruoaksi.

– Elintarvikekelpoista hanhea ei ole mahdollista syödä Suomen hallinnon takia, muissa maissa muuttoreitin varrella se on mahdollista, viljelijä hymähtää.

Poikkeuslupia lintujen hyödyntämiseen ihmisravintona ei ole myönnetty.

– Vahinkojen estäminen ei edellytä valkoposkihanhien syömistä eikä lintujen hallussapitoon syömistä varten ole mahdollista myöntää poikkeuslupaa, kun tavoitteena on direktiivin mukaisesti vakavien viljelyvahinkojen estäminen, perustelee ylitarkastaja Matleena Louhisalmi. Varsinais-Suomen elystä.

Ympäristöministeriöstä Suomen käytäntöä perustellaan "lainsäädännön systematiikalla".

– Meillä metsästyslain piiriin kuuluvat lajit ovat hyödynnettäviä. Luonnonsuojelulailla rauhoitetut lajit ovat lähtökohtaisesti suojeltuja, sen takia poikkeusluvilla poistettuja eläimiä ei ole mahdollista käyttää ravintona, selvittää erityisasiantuntija Hanne Lohilahti.

Lohilahden mukaan asiaan ei ole vireillä muutosta.

Ympäristöministeriö uskoo nykytiehen

Laihahkot tulokset hanhituhojen lukuisista torjuntakokeiluista eivät lannista ympäristöministeriössä.

– Lopputulema on, että yhdellä menetelmällä vahinkoja ei voi estää tai vähentää, vaan tarvitaan useita päällekkäisiä menetelmiä ja sen lisäksi taloudellisia korvauksia, Lohilahti uskoo.

Ministeriö jatkaa tarpeen mukaan torjuntakeinojen rahoittamista

– Valtion budjetin sallimissa rajoissa toki. En osaa ennustaa, miten ensi vuonna meidän budjetti antaa periksi uusille hankkeille, Lohilahti sanoo.

Tulossa on myös uusi laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta. Lohilahden mukaan se sujuvoittaa korvausmenettelyä ja mahdollistaa avustuksia ennaltaehkäisyyn, mutta ei tuo korotusta korvaustasoon.

– Korvauksiin ei ole korvamerkittyä rahaa, samalta momentilta menee. Jos vahinkoja tulee paljon joko juustohöylätään korvauksista tai toteutetaan vähemmän luonnonsuojelua, Lohilahti toteaa.

Hanhipeltohankkeen toimijat kokoontuivat Kiteellä viime vuoden syksyllä. Haastattelussa viljelijä Pekka Partanen.

Viljelijä kypsynyt luovuttamaan

Viljelijä huomauttaa, että hanhien aiheuttamista vahingoista ei korvata nykyisin kuin osa.

– Esimerkiksi luomua ei huomioida mitenkään korvaustasoissa. Eikä sitä, että täällä ei pystytä enää viljelemään syysviljoja, kun hanhet syövät oraat. Hanhi-invaasiosta on seurannut viljelyn yksipuolistuminen, Piiroinen harmittelee.

Hän on vaihtanut viljelykasveja, myöhentänyt kevätkylvöjä hanhien muuton takia ja koettanut siirtää viljoja hanhien kaihtamille lohkoille metsien keskelle. Aikaa kylvö- ja korjuutöihin on jäänyt vähemmän.

Seuraavaksi Piiroinen aikoo luopua lypsykarjasta, koska satotaso pelloilla on laskenut eikä yli satapäinen karja saa valkuaispitoisinta satoa, kun hanhet nokkivat sen suihinsa. Tilalle on keksittävä muuta, sillä hanhipeltokorvaus ei riitä uudehkon navetan ja nousevien energialaskujen maksamiseen.

– Hanhet ovat vallanneet tämän tienoon, emmekä näytä voivan sille mitään, Piiroinen toteaa.

Silti viljelijä ymmärtää lintuja toisin kuin virkakoneiston toimintaa.

– Hanhia vastaan minulla ei ole mitään, mutta niiden töistä kärsivien, täällä maanviljelystä yrittävien ihmisten näkökulmasta asioita voitaisiin tehdä paljon nopeammin, paremmin ja oikeudenmukaisemmin, Piiroinen lopettaa.

Lue myös:

Hanhipellot vuoden positiivinen lintuteko – hankkeen tavoitteena vähentää valkoposkihanhien aiheuttamia peltotuhoja

Keväällä perustettiin 330 hehtaaria valkoposkihanhien omia peltoja – hanhipellot auttoivat viljelystuhojen ehkäisyssä, lasertykistä vähemmän iloa

Suosittelemme sinulle