Hyppää sisältöön

Yksi huono viinirypäle voi saada asiakkaan hylkäämään koko rasian – SPR pelastaa kasviksia kaupoista, jotta ruokaa ei päätyisi roskiin

SPR ottaa käyttöön Kemissä kehitetyn konseptin, missä vapaaehtoiset käyvät varastoissa läpi kauppojen hevi-hävikkiä ja valikoivat käyttökuntoiset kasvikset leipäjonoihin ja sosiaalisiin keittiöihin.

SPR:n vapaaehtoiset Tarja Sipilä ja Mirja Rauhala ruokablokkaavat Prisman varastohuoneessa.
Myynnistä poistettavista hedelmistä ja kasviksista valtaosa on syömäkelpoisia. Suomen Punainen Risti aikoo ottaa laajempaan käyttöön Kemissä kehitetyn hevi-hävikkiä vähentävän konseptin.

Kemin Prisman varastotiloissa rullakot ovat täynnä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Väri-ilotulitusta tarjoavat kasvikset on kuitenkin jo poistettu myynnistä, sillä niiden joukossa voi olla pilaantuneita yksilöitä tai niin sanottuja kauneusvirheitä, jolloin ne eivät enää ostoksia tekeville ihmisille kelpaa.

SPR:n punaisiin liiveihin pukeutuneet vapaaehtoiset valikoivat, mitkä kasviksista hyödynnetään ja mitkä päätyvät jäteastiaan. Jos esimerkiksi kolmen paprikan pussissa on ollut yksi huono yksilö, ovat kaikki menneet perinteisesti roskiin. Nyt kaksi muuta jatkaa hyväntekeväisyyteen.

Vapaaehtoiset käyvät läpi myynnistä poistetut, mutta vielä syömäkelpoiset hedelmät, vihannekset ja marjat. Ne hyödynnetään vähävaraisten ruokakassijakelussa tai sosiaalisissa keittiöissä.

Ilman SPR:n panostusta tuotteet päätyisivät jätteeksi. Kemin kaupungin sosiaalisissa keittiöissä erilaiset ryhmät valmistavat hävikkituotteista kasvisruokaa. Ryhmät voivat koostua esimerkiksi maahanmuuttajista, mielenterveyskuntoutujista tai kehitysvammaisista.

Ruuan hakijoita on yhä enemmän ja jaettavaa vähemmän

Nopeasti noussut ruuan hinta sekä laukkaava inflaatio ovat ajaneet yhä useammat suomalaiset leipäjonoihin. Jonoissa näkyy myös Ukrainasta sotaa paenneita. Samaan aikaan kun ruokaa jonottavat yhä useammat, on jaettavaa aiempaa vähemmän.

Kaupat ovat viime vuosien aikana ottaneet käyttöönsä useita toimenpiteitä, joilla hävikin määrää on saatu vähennettyä, kertoo OsuuskauppaArinasta prismajohtaja Katja Savilakso, jolla on johdettavanaan toistakymmentä eri kokoista S-Ryhmän myymälää.

– Viime vuoden lukujen valossa hävikki on pienentynyt valtakunnallisesti 16 prosentilla. Siihen vaikuttavat tilausjärjestelmien tarkentuminen ja myöskin se, että tilaaminen on enemmän kysyntäperusteista. Totta kai ilta-alet ja muukin toiminnan järkevöittäminen on auttanut. Suunta on tosi hyvä.

SPR:n hanketyöntekijä Riina Tikkanen tutustui Kemissä hävikkikasvisten lajitteluun. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kauppojen käyttöön ottama vanhentuvien tuotteiden punalaputus sekä ilta-alet ovat vähentäneet hävikkiä, mutta kolikon kääntöpuolena myös hyväntekeväisyyteen päätyvän ruuan määrää. Hanketyöntekijä Riina Tikkanen SPR:n Lapin piiristä kertoo, että myös leipomoilta tavaraa tulee jaettavaksi yhä vähemmän.

– Joissakin paikoissa ruoka loppuu kesken, kun hakijoita on enemmän kuin ruokaa.

Hyvästä esimerkistä mallia myös muualle

Idea kauppojen hävikkikasvisten hyödyntämiseen lähti kesällä päättyneestä Kemin kaupungin Ympärivuotinen kaupunkiviljely ja lähiruoan tuottaminen Kemissä -hankkeesta. SPR aikoo nyt ottaa konseptin toimintamalliksi ja tarjoilla sitä koko maahan. Samalla kaupat säästävät jätekuluissa ja myös ympäristö kiittää. Mukaan vapaaehtoisiksi toivotaan etenkin nuoria.

– Meillähän on tarkoitus jalkauttaa tätä hevi-blokkausta myöskin muihin meidän ruoka-apupisteisiin, hanketyöntekijä Marianne Sarre SPR:n Lapin piiristä kertoo.

SPR:n vapaaehtoiset pakkaavat muovipusseihin hävikkihedelmät sekä muut tuotteet. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Tällä hetkellä Punaisella Ristillä on Lapissa ruoka-aputoimintaa kymmenellä paikkakunnalla. Niihin jaettava ruoka tulee kauppojen lisäksi myös koulujen ylijäämäruuasta.

Tikkanen kertoo, että kauppiaat ovat suhtautuneet todella positiivisesti alustaviin yhteistyötiedusteluihin.

– Meillä on myös pieniä paikkoja, mutta se on myös mahdollista niissä, se on vain pienemmässä muodossa.

Ilman hyväntekeväisyyttä koko rasia voi joutua roskiin yhden pilaantuneen viinirypäleen vuoksi

Esimerkiksi Kemin Prismassa voi kertyä kuukaudessa kymmeniä banaanilaatikollisia hävikkikasviksia. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kaupat eivät itse voi hyödyntää poistoon menneitä tuotteita, sillä esimerkiksi viinirypäleitä tai marjoja sisältävä rasia, jossa on yksi pilaantunut, ei yleensä mene enää kaupaksi eikä rasiaa voi hajottaa.

– Kaupan työntekijöillä ei ole resursseja siihen, että he kävisivät niitä läpi, joten on sovittu, että meillä vapaaehtoiset hoitavat sen, hanketyöntekijä Riina Tikkanen SPR:n Lapin piiristä kertoo.

Prismajohtaja Katja Savilakson mukaan yhteistyökuvio on tervetullut.

– Hevi-hävikki on haasteellinen kaupan näkökulmasta, niin tällainen yhteistyökuvio ja yhteistyökumppani, joka tekee hyvää hävikkituotteilla on loistava keino vähentää hävikkiä.

Savilakso kertoo, että kaupalle eniten elintarvikehävikkiä tuottavat juuri hedelmät, vihannekset ja marjat. Valtaosa tuotteista on kuitenkin vielä syöntikuntoisia.

– Monikaan ei ole ihan täysin hävikkituote, mutta ne eivät vaan meillä sitten myy, kun asiakkaat eivät niitä halua ostaa, Savilakso sanoo.

Prismajohtaja Katja Savilakso kertoo, että kaupoissa hävikkiä torjutaan nykyään monin eri keinoin. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kaupoissa ruokahävikkiä torjutaan monin keinoin. Savilakso kertoo, että kasviksia pyritään nykyisin asettamaan kerrallaan esille korkeintaan parin vuorokauden myyntimäärän verran, jotta tuotteet säilyvät hyvinä.

– Kasvikset ovat elävä organismi, niin sitten kun ne saavat kolhuja tai vaikka asiakkaat pyörittelevät jotakin tuotteita, niin niissä on todella iso hävikkiriski.

Hävikinestotoimista huolimatta esimerkiksi Kemin Prismassa kertyy kuukaudessa kymmeniä banaanilaatikollisia kasviksia, jotka menisivät jätteeksi ilman hyväntekeväisyyttä.

SPR:n vapaaehtoiset kertovat, että he saavat pelastettua hyötykäyttöön valtaosan hävikkikasviksista.

Vihreä Kemi -hankkeessa ideaa kehitellyt ja nyt SPR:n vapaaehtoisena toimintaa kouluttava Tarja Sipilä sanoo, että esimerkiksi marjat ovat haastavia hyödynnettäviä, sillä ne pilaantuvat nopeasti. Usein marjat viedäänkin kaupungin ylläpitämiin sosiaalisiin keittiöihin, missä niistä valmistavat ruokaa erilaiset erityisryhmät.

Sipilä kertoo, että esimerkiksi melonin ja ananaksen käyttökunnon voi varmentaa halkaisemalla hedelmän ja pakkaamalla sen sitten palasina eteenpäin jaettavaksi.

Ruoka-apua jaetaan sitä hakemaan saapuneille vähävaraisille. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Käyttäisitkö vielä itse?

SPR:n vapaaehtoiseksi toimintaa opettelemaan saapunut entinen kaupan työntekijä Mirja Rauhala kertoo, että kasvisten lajittelu kaupan myyntiin ja hyväntekeväisyyteen on hieman erilaista. Hän kertoo saaneensa Sipilältä hyvän vinkin siihen, onko jokin hedelmä tai vihannes vielä käyttökelpoinen.

– Pitää miettiä, mitä minä itse vielä käyttäisin, Rauhala kiteyttää nyrkkisäännön.

Hanketyöntekijä Riina Tikkanen uskoo, että vapaaehtoisia löytyy.

– Nyt on jo löytynyt hyvin nopeasti kiinnostuneita, mutta aina toivotaan tietenkin lisää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 27.9. kello 23 saakka.

Lue myös:

Näin kolme suomalaista karsi hiilijalanjälkensä: "Koen saavani paljon enemmän kuin mistä luovun", sanoo Taru Liimatainen

Kumpi on ilmaston kannalta parempi, vähentää ruokahävikkiä vai lihansyöntiä? Testaa tietosi!

Suosittelemme sinulle