Hyppää sisältöön

Nuoret lääkärit haluaisivat tavata potilaan etänä – samaan aikaan vanhus ei pärjää tietokoneen kanssa: "Miksi ei saa puhua ihmisen kanssa"

Etälääkäreistä saadaan apua monia kuntia vaivaavaan krooniseen lääkärivajeeseen. On kuitenkin usein asiakkaan digitaidoista kiinni, kokeeko hän digipalvelujen helpottavan vai vaikeuttavan hoitoonpääsyä.

Tietokoneiden käyttö voi olla monelle ikäihmiselle vaikeaa. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Miksi, miksi ihmeessä tämä on niin vaikeaa? Miksi meiltä vanhemmilta ihmisiltä vaaditaan älypuhelimen ja tietokoneen käyttöä ja halutaan pakottaa meidät tähän hullunmyllyyn, jossa on pakko käyttää tietokonetta. Miksi ei saa puhua ihmisen kanssa?

Tällainen kirje luettiin ääneen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa viime viikon tiistaina. Nimimerkki Paljon kokenut 80-vuotias on monisairas avohoidon potilas, joka lähestyi valtuutettua kirjeellä.

Yhä useampi ikäihminen kokee olevansa heikossa asemassa, kun terveydenhoidon palveluverkosto muuttuu. Digitaaliset ajanvarauspalvelut ja etälääkärivastaanotot yleistyvät.

Erilaisia digitaalisia palveluita, kuten lääkärin etävastaanottoja, pidetään merkittävänä keinona ratkoa maakuntia vaivaavaa lääkäripulaa. Maantieteellisen sijainnin merkitys vähenee, kun lääkäri ja potilas kohtaavat virtuaalisesti.

Etävastaanotot muuttavat myös lääkäreiden työnkuvaa.

Nuoria lääkäreitä etätyö kiinnostaa

Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Riku Metsälän mukaan etälääkärinä toimiminen on yleistä ja monen lääkäriksi opiskelevan valinta.

– Lääketieteen opiskelijat ja nuoret lääkärit kokevat, että etänä tehtävä työ tarjoaa työhön joustavuutta.

Nuorten lääkärien yhdistys edustaa 13 000 lääkäriä, mikä on puolet kaikista tämänhetkisistä lääkäreistä. Jäsenet ovat lääkäreitä kandidaattitason opiskelijoista vakituisiin viranharjoittajiin.

Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Riku Metsälä muistuttaa, että myös perinteiset puhelinvastaanotot ovat etäpalvelua: "Videon visuaalisuus tuo etäkohtamiseen lisäarvoa." Kuva: Miikka Varila / Yle

Metsälän mielestä etäpalvelut kyllä karsivat turhia käyntejä ja ovat kustannustehokkaita, mutta niiden käyttämisessä on vielä opittavaa.

– Etävastaanotto ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Vielä on paljon opittavaa siinä, miten yhdistellä läsnä- ja etäkohtaamisia.
Kuitenkin esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa etävastaanotot ovat olleet suosittuja, Metsälä kertoo.

Etälääkäreistä hyviä kokemuksia

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten pula yleisääkäreistä on jatkunut yli vuosikymmenen. Tällä hetkellä 75 virasta on täytettynä noin 40, ja kesällä lääkäreitä oli alle 30.

Ostopalvelulääkärienkään saaminen ole ollut helppoa. Keväällä tehty kilpailutus ostopalvelulääkäripalvelusta päättyi tyhjin käsin.

Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan Eksote panostaa nuoriin lääkäreihin. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Eksoten terveyspalveluiden johtaja Tuula Karhulan mukaan etälääkäripalveluista on kuitenkin saatu hyviä kokemuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa terveydenhoitaja konsultoi päivystävää lääkäriä puhelimitse, ilman että tämän tarvitsee olla paikalla samassa tilassa.

– Kesällä kokeiltiin tällaista mallia lääkärittömillä terveysasemilla. Siellä omahoitaja konsultoi etänä työskentelevää lääkäriä ja vei sitten tämän asiaa eteenpäin, Karhula kertoo.

Lappeenrannan Armilan terveyskeskuksen asiakkailla oli erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä hoitoonpääsemisen helppoudesta ja vaikeudesta.

Kesäksi harjoittelemaan maakuntiin

Uusien lääkärisukupolvien houkutteleminen vakituisiksi työntekijöiksi maakuntiin on monen maakunnan asialistalla.

Tuula Karhulan mukaan Eksote panostaa oman vakihenkilökunnan kouluttamiseen japitovoimatekijöihinostopalvelusopimusten metsästämisen sijaan.

– Meillä on perinteisesti Lappeenrannan terveysasemilla satsattu nuoriin lääkäreihin ja kouluttamiseen. Olemme rekrytoineet lääkäreitä oppilaitoksista esimerkiksi kesäsijaisuuksiin todella onnistuneesti jo vuosien ajan. Tällaiset henkilöt sitten helpommin hakeutuvat valmistuttuaan myös meille vakinaisiin töihin.

Joustavuus työvuoroissa kuin lomien suhteen on nuorille lääkäreille tärkeää. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Myös Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Riku Metsälä tunnistaa niin sanottuja kesäkandeja koskevan ilmiön.

– Tiedän monia, jotka ovat lähteneet rekryfirmojen kautta kokeilemaan ja sitä kautta innostuneet työstä ja toimipisteestä ja hakeneet virkaa kunnalta, Metsälä sanoo.

Perinteinen työnkuva houkuttaa

Uusi lääkärisukupolvi tavoittelee joustavuuden lisäksi myös työn jatkuvuutta.

Nuorten lääkärien yhdistys on toteuttanut jo vuosien ajan koulutuspaikkakyselyjä, jotka kartoittavat aloittelevien lääkärien ajatuksia nykyisestä työelämästä.

– Laskeutuminen työelämään ei ole tällä hetkellä lainkaan helppo. Alalla kuin alalla työkuorma on todella kova. Tähän vaikuttaa etenkin päivystysvelvoite. Yöt ja illat ovat hyvin kiireisiä, kun palvelut on keskitetty isoihin keskuksiin, Metsälä kertoo.

Pienten terveyskeskusten etuna on henkilökunnan pysyvyys, mutta ongelmana lääkärien puute. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Työssä viihtyminen koetaan nykyään niin tärkeiksi, että se vaikuttaa ensisijaisina työpaikan valintaan, jopa ohi palkan.

– Työpaikoissa arvostetaan etenkin riittävää koulutusta ja perehdytystä, mahdollisuutta laadukkaisiin koulutuksiin työn ohella sekä riittävää joustoa työvuoroissa ja lomissa, Metsälä kertoo.

Metsälä puhuu myös omasta kokemuksestaan, kun hän sanoo, että iso pitovoimatekijä pienemmillä paikkakunnilla on henkilöstön pysyvyys ja sen tuoma kollegiaalinen tuki.

– Sillä, että tuntee ihmiset on tosi iso merkitys, koska se helpottaa työtä. Isoissa paikoissa kollegojen pysyvyys on harvinaisempaa. Myös asiakkaiden tunteminen lisää työn merkityksellisyyttä, koska on aina palkitsevaa nähdä, miten annettu hoito on tuottanut tuloksia, Metsälä sanoo.

Suosittelemme sinulle